Alle viikko sitten tämän jutun julkaisuajankohdasta Taiwania ravisteli voimakkain maanjäristys 25 vuoteen. Järistyksen keskipiste oli aika lähellä Hualienin kaupunkia saaren itärannikolla. Hualien on Tarokon kansallispuistoa lähin kaupunki. Vielä äskettäin, tätä kirjoittaessani, uutisissa kerrotaan yli 40 hengen jääneen järistyksen jäljiltä loukkoon Tarokon kansallispuistoon ja puiston olevan vielä suljettu. Tarokon kansallispuistossa alle kuukausi sitten vierailleina voimme siis pitää itseämme ajoituksen suhteen onnekkaina. Toivottavasti kaikki nekin, joita maanjäristys Tarokossakin kosketti, ovat ainakin siinä määrin onnekkaita, että selviävät sieltä hengissä ja vammoitta.
Me matkustumme Tarokon kansallispuistoon vain päiväksi. Taipeista Hualieniin (ja takaisin) matka taittui junalla, matka-aika mennessä 2 tuntia ja risat, paluussa 2 tuntia 40 minuuttia. Hualienin asemalta matka Tarokon kansallispuistoon jatkui pienessä ryhmässä ja pienellä bussilla.
Tarokon kansallispuistoa kuvataan vaikka maailman suurimmaksi marmorikanjoniksi. Puistossa on kymmeniä vaellusreittejä ja kansallispuistoa halkovan Centran Cross Island -tien varrella useita kohtia, joissa kannattaa pysähtyä näkymien tai historian takia vaikkei vaeltamaan ehtisikään. Päiväretkellä ei oikein ehdikään – tai ainakaan meidän retkellämme ei varsinaisia vaelluspolkuja tallattu. Jotkut kyllä laskevat kävelyn Swallow Grotton tai Tunnel of Nine Turnsin alueella vaellukseksi, mutta mielestäni ne olivat nyt kuitenkin lähinnä kävelyjä tien varrella.
Lähempi tutustuminen Tarokon luontoon vaatisi useamman päivän Hualienissa tai Tarokon alueen hotelleissa yöpyen. Koska vietimme Taiwanissa yhteensä vaan neljä päivää, niin siihen ei aika olisi riittänyt – toisaalta olemme maailmalla aika useinkin skipanneet vaellukset ajatellen, että erilaisia polkuja voi kyllä talloa Espoonkin metsissä ja rannoilla.
Vaelluskohteena Tarokon kansallispuistosta kiinnostuneille voisin suositella vaikka Suunnaton-blogin juttua Pieni matkaopas Tarokon kansallispuistoon.
Seuraavassa kohde kohteelta päiväretkellä vierailemamme kohteet. Otsikoissa olen käyttänyt näiden kohteiden englanninkielisiä nimiä, jolloin ne on tarvittaessa helpompi yhdistää muihin samoista kohteista ehkä kirjoitettuihin juttuihin, jos haluat hakea lisätietoja.
Taroko National Park East Entrance
Ensimmäinen pysähdyksemme Hualien aseman jälkeen on Tarokon kansallispuiston kauniilla portilla. Tästä alkaa noin 20 kilometrin pituinen Central Cross-Island Highway, jonka varrella olevat maisemat, jyrkät marmorikalliot ja tunnelit, kieltämättä tekevät vaikutuksen.
Tässä kohtaa oppaamme myös muistuttaa, että kulkemistamme kansallispuistossa rytmittää timeslot-järjestelmä, joka ainakin tuolloin oli käytössä, eli osa tiestä on maanvyöryjen korjaamisen takia suljettu ja näiden ohi autoja päästetään kummastakin suunnasta yhtä kaistaa pitkin 10 minuutin ajan tasatunnein. Tilanne puistossa toki vaihtelee koko ajan – juuri nyt tätä kirjoittaessani Hualienin alueella (ja koko Taiwanissa) äskettäin tapahtuneen maanjäristyksen takia tie ja puisto ovat kai kokonaan suljettuja jonkin aikaa ja veikkaanpa, että tien korjauskohtia tuli vaan lisää, eli timeslot-järjestelmä jatkunee vielä aikansa. Käytännössä pikkubussimme kuljettaja osasi aikataulun hyvin ja pysähdykset ajoitettiin siten, että emme koskaan odottaneet ehkä viittä minuuttia pitempään.
Shakadang Bridge (Cimu Bridge)
Itse kansallispuistossa ensimmäinen lyhyt pysähdyksemme oil Shakadangin sillalla. Sillalla oli näkymät maaliskuussa melko vähävetiselle Shakadang-joelle, mutta myös itse silta lukuisine marmorileijonineen oli näkemisen arvoinen – muutenkin kuin nopeasti bussilla ohiajaen. Marmorileijonat sopivatkin tietysti rotkoon, jota ympäröi marmorikalliot.
Sillan läheisyydestä olisi alkanut myös Shakadangin vaelluspolkukin, mutta päiväseltään Taipeista Tarokoon tultaessa ei aikaa oikein vaelluksille jää, ryhmän kanssa liikkuessa ainakaan.
Swallow Grotto Trail
Pääskysiä ja luolia oli ensimmäisen varsinaisen lyhyen kävelyreittimme varrella. Me jopa oikeasti näimme pääskysiä korkealla luolien seinustoilla, mutta matkassamme olleella kameroilla niitä ei kannattanut yrittää kuvata. Tämän reitin varrella saimme ensituntumaa Tarokon rotkoon, joka aukeni alapuolellamme. Marmorikallioiden pinta oli jotain ihan muuta kuin sileä graniitti vaikka Suomen saaristossa :-) Tällä alueella on myös Tarokon rotkon kapein kohta.
Alueella oli myös pieni kahvila, jonka tarjoamat juomat ja paikalliset pienet pyöreät vohvelit kelpasivat myös hyvin koko ryhmällemme – olihan matkaa tehty jo aamukuudesta alkaen. Kahvilan terassilta saatoimme myös yrittää nähdä rotkon mutkassa olevan intiaanipäällikön pään ja ”löytyihän” se sieltä. Vähän myöhemmin jatkettuamme matkaa samaisella reitillä oppaamme kehottaa meitä katsomaan taivaalle – korkealle kohoavien kallioiden välistä näkyvä taivas on Taiwanin saaren muotoinen. Joo, ehkä – emme suostuneet kuvaamaan taivasta.
Tarokon alueella, erityisesti tällä reitillä, suositellaan kypärän käyttöä ja niitä olisikin saanut lainata ilmaiseksi. Paikallisoppaamme retosteli kuitenkin heti retken aluksi, että hän on niin kokenut ja tuntee alueen, että osaa arvioida, ettei niitä tänään tarvita, joten emme moisia sitten saaneet. Mukavampi ilman kypärää, mutta toki ikävää, jos kivi tai toinenkin olisi pudonnut päähän. Onneksi ei osunut maanjäristys kohdalle, sillä Tarokon kansallispuistoonkin jäi useita kymmeniä ihmisiä jumiin tätä kirjoittaessani äskettäin erityisesti Hualienin alueelle osuneen maanjäristyksen jäljiltä.
Tunnel of Nine Turns
Seuraava kävelyretkemme kohde oli Yhdeksän käännöksen tunneli (Jiuqudong). Ehkei käännöksiä ole ihan yhdeksää, sillä kiinan kielessä luvulla yhdeksän tarkoitetaan myös vaan “monia” – no, emme laskeneet. Tunnelikaan se ei siinä mielessä ole, ettei sen läpi pääse ajamaan tai edes kävelemään, sillä reitin pituus on 700 metriä ja se päättyy aitaan, jolta on palattava takaisin alkuun. Mutta, mitä pikkuseikoista, sillä näkymät matkan varrelta Liwu-joelle ovat kuitenkin vaikuttavia. Matkalla on niin tunnelissa kuin taivaan alla kulkevia osuuksia.
Ensimmäinen tunneli rakennettiin vuonna 1915. Se laajennettiin autotien levyiseksi vuonna 1935 ja siitä tuli osa Central Cross-Island Highwayta vuonna 1956 – tunneli on siis Tarokon rotkon vanhin. Aikoinaan liikenne tunnelissa oli hyvinkin vilkasta, mutta lopulta vanha tie muuttui vaellusreitiksi uuden 1200 metriä pitkän tunnelin valmistuttua vuonna 1996. Kävelytunnelin turvallisuutta on sittemmin parannettu ja nykyisellään se avautui vuonna 2019.
Buluowan Bridge
Tarokon kansallispuiston monista riippusilloista koimme päiväretkellä omakohtaisesti vain Liwu-joen ylittävän Buluowanin sillan. Silta on 90 metriä pitkä ja sijaitsee 190 metrin korkeudella. Osa Tarokon riippusilloista, etenkin vaellusreiteillä, taitavat olla aika lähellä nuoruuteni partioleirien köysisiltoja, mutta tämä on kyllä rakennettu ihan teräksestä ja betonista. Sillan turvallisuudesta pidetään myös huolta rajoittamalla sen käyttöä sääolosuhteiden mukaan, eli kovalla tuulella silta suljetaan yleisöltä. Vierailupäivänämmekin oli tuulista, mutta ilmeisesti tuuli jäi sitten alle tuulirajan ja pääsimme sillalle ”pelkäämään”. Silta vaihtoi muuten nimensä vuonna 2022 – aikaisemmin se tunnettiin nimellä Shanyuenin silta. Nykyinen nimi on paikallisten tarokolaisten siitä perinteisesti käyttämä nimi.
Vierailukeskuksessa jotain Instagrammaajillekin :-)
Eternal Spring Shrine
Ikuisen kevään pyhäkkö sijaitsee korkealla rinteessä emmekä enää pitkähkön päivän loppupuolella innostuneet sinne kiipeämisestä. Tuo ikuinen kevät liittyy sen vieressä sijaitsevaan vesiputoukseen, jossa näissä maisemissa taitaa aina olla vettä. Pyhäkkö on rakennettu muistoksi kaikille niille, jotka menehtyivät alueen teitä rakennettaessa. Jonkinlainen arvio tiestön rakentamisen vaatimista ihmisuhreista on 450 henkeä – onnettomuudet johtuivat paitsi ihan raskaasta työstä usein myös liukkaista kallioista ja maanvyörymistä.
Pyhäkkö tunnetaan myös nimellä Changchunin pyhäkkö. Jos haluaisit ”pistäytyä” temppelissä sisälläkin, niin poikkea SNMatkakuvaajan Tarokosta kertovassa jutussa.
Taroko Village Hotel
Retkeen kuuluvan lounaan nautimme Taroko Village -hotellissa, jonne pieni bussimme sai tovin kiivetä ylämäkeä. Lounasvaihtoehtoina oli liha tai kasvis, joista kumpikaan ei nyt, korkeintaan haaleina tarjottuina erityisesti innostanut, mutta hotellin edustalla ja takapihalla esiteltiin jossain määrin alueen alkuperäisheimoja ja heidän tapojaan. Lisäksi hotellin teemana oli syystä tai toisesta porsas, joka näkyi paitsi matkamuistoporsaina myös porsaanmuotoisista keramiikka-astioista tarjottavina ruokaryyppyinä ja pihan porsaspatsaina. Ruuan mielenkiintoisin osuus oli selvittää, että missä se riisi on: se oli kääritty jonkun puuntapaisen aineen sisälle tiukalle kerälle. Ruuan paras osa oli jälkiruuaksi nauttimamme nykyaikaisen juomakoneen tuottama maitokaakao!
Marble Marvel
Jos Egyptissä päädyimme valtaviin papyrus- ja alabasterimyymälöihin ryhmämatkaan liittyvinä ”bonuskohteina”, niin Tarokossa tarjolla oli marmoritehdas. Vierailun alussa esiteltiin hiukan eri kivilajeja, mutta käytännössähän tällainen vierailu on tietysti käynti isossa, tässä tapauksessa todella isossa, marmorikaupassa, jonka hinnat ovat ”todella edullisia”. Jep. Hiukan surullinen kohta tarinaa oli, että tehdas ja sen myötä ehkä sitten kauppakin ovat sulkeutumassa, sillä korona-aika, joka matkailun osalta Aasiassa jatkui vielä pitempään kuin muualla maailmassa Kiinan ja Japanin oltua pitkään täysin suljettuina, vei toiminnalta taloudellisen pohjan ja Marble Marvelin taru loppuu tänä keväänä.
Emme kuitenkaan todellakaan ajatelleet lisätä kiviä vähäisiin matkatavaroihimme etenkin kun jatkoimme Taiwanista vielä Palaulle ja Tokioon, joten hyvät tarjoukset jäivät nyt hyödyntämättä. Itse asiassa skippasimme koko kaupan niin nopeasti kuin mahdollista ja livistimme läheiseen Family Martiin ostamaan jäätelöt, keksipaketin ja juotavaa vähän niukaksi jääneen lounaan täydennykseksi.
Qixingtan Beach
Lopuksi vierailimme vielä Qixingtanin rannalla – vähän veikkaan, että tämä pysähdys oli päiväretken ohjelmassa puskurina bussin ja junan välillä – jos syystä tai toisesta Tarokon osuudella olisi sattunut jokin viivästys, niin olisimme rannan skippaamalla ehtineet ehkä sittenkin suunnitellulle paluujunalle.
Ranta sijaitsee Hualienin kaupungin pohjoispäässä ja kieltämättä maisemat rannalla olivat ihan kelvolliset, jopa pilvisenä päivänä. Lisäksi rantapuistossa oli joitakin kivestä tehtyjä taideteoksia ja ehkä läheisen armeijan tukikohdan suojana olevassa aidassa näyttäviä graffiteja.
Kuulostaa yhtä aikaa hankalalta ja toisaalta taiwanilaisen järjestelmälliseltä tuo timeslot-järjestelmä. Ja kun aikataulu on etukäteen tiedossa, niin tuohan menee lopulta aika sujuvasti ”yksiraiteisestikin”.
Komeat maisemat ja kosteuden oikein aistii kuvista. Heppoiset sillat ja maanjäristysvaara eivät kyllä kuulosta hyvältä yhdistelmältä. Ilmeisesti noita järistyksiä ei kyetä juuri ennakoimaan tänä päivänäkään.
Lounas ei vakuuta, mutta enpä saanut minäkään Taiwanissa mitään herkkua, kun yritin jotain vähän paikallisempaa. TGI Fridays taisi tarjota matkan parhaan aterian.
Kiitos Daniel! Oppaalla ja kuljettajallamme taisi olla hienoinen virnistys tuo timeslot-kuvion tiimoilta sikäli, että puistossa vakituisesti käyvät osaavat jo tuon aikataulun, mutta satunnaiset turistit heidän mukaansa tuntuvat kummallisesti pitävän siitä, että päätyvät jonoon 50 minuutiksi :-)
Näyttääpä maisemat Tarokossa hienoilta. Me olisimme varmaan myös patikoineet, mutta hyvinhän puistoon pystyi noinkin tutustumaan. Minkä pituisia nuo puiston patikointireitit mahtoivat noin yleisesti olla? Mietin, että mielellään tuolla viettäisi rauhassa patikoiden muutamankin päivän.
Kiitos Mikko! Aika monet reiteistä ovat kait aika lyhyitäkin, päätellen vaikka siitä, että SN Matkakuvaaja, joka kävi puistossa päiväseltään, mutta privaatisti, ehti kävelemään muutamankin alle 2 kilometrin polun ja silti näkemään noin samat paikat kuin mekin. Mutta niinhän se on, kohtuukokoinenkin ryhmä on aina hitaampi kuin vaikka pariskunta, joka voi tehdä nopeita päätöksiä, että nyt riitti tästä kohteesta ja juu, eteenpäin :-)
Taroko on jäänyt mieleen kyllä yhtenä hienoimmista luontokohteista. Niin mielettömät rotkot ja maisemat.
Kovasti epäonnea osuu tuonne Hualieniin :-( Me seurasimme sitä kamalaa junaonnettomuutta silloin myös uutitista.
Onneksi ette olleet järistyksen aikana tuolla.
Kiitos kommentista! Tuo junaonnettomuus ei, onneksi, ollutkaan tuoreesti mielessäni junamatkalla tuonne. Enemmän viime kuukausien uutisoinnin jäljiltä mielessä oli, että toivottavasti ehditään kokemaan Taiwan ennen kuin se(kin) päätyy maailmanpolitiikan keskipisteeksi Kiinan ja USA:n välille.