Jossain vaiheessa bongausharrastus, oli kyseessä sitten maat tai majakat, tarkoittaa listan viimeisten kohteiden osalta jo vähemmän upeita elämyksiä. Tyypillinen kysymys kaikissa maissa käyneille on, että mihin maihin et haluaisi palata tai mistä maista pidit vähiten ja vastauksena saattaa olla vaikka Guinea, Guyana ja Nauru. Majakoiden osalta vastaus voisi olla vaikka Merikarvia tai Kaijakari. Kallanista ei vielä tiedä: Merikarvian jälkeen se on viimeinen majakka 33 majakan listallamme, Ahvenanmaan kuutta majakkaa lukuunottamatta.
Merikarvialle yritimme päästä jo viime kesänä, mutta silloin lopulta saamamme vinkki venekuljetuksesta Kasalan kahvilasta veti viime hetkellä vesiperän.
Kreetalta palattuamme palasimme asiaan. Retki Kasalasta ei tänäkään kesänä tuntunut onnistuvan, mutta Merikarvian puskaradion kautta löytyi nopeasti vinkkejä venekyydeistä majakalle.
Merikarvialle suuntasimme Porin kautta yhdistäen majakkaretkeen sukulaisvierailun Porissa. Ehdimmepä Porissa vietetyn yön jälkeen aamulla käväisemään Kirjurinluodollakin hetki ennen kesän Pori Jazzien alkua.
Venematka Merikarvian majakalle
Veneretkemme alkoi Krookan vierasvenesatamasta. Kuten jokaisen majakkaretken yhteydessä olimme alustavasti sopineet retkipäivästä säävarauksella, sillä Merikarviankin majakka sijaitsee sen verran ulkona merellä, ettei sinne kovin kovalla tuulella moottoriveneellä voi (tai halua) lähteä, mutta tällä kertaa heinäkuisen keskiviikon sää suosi meitä – aurinko paistoi ja tuulta oli ehkä luokkaa 3-5 m/s.
Krookan vierasvenesatamasta on matkaa Merikarvian majakalle ehkä n. 10 meripeninkulmaa, josta pääosa avomerta. Ihan alkuun saatoimme veneestä katsella elämää uuteen aamuun heräilevällä Merry Campingin leirintäalueella, mutta nopeasti luodot muuttuivat pienemmiksi ja seurassamme merellä oli lähinnä muutamia työveneitä. Muutama purjevenekin oli jo jatkamassa matkaa Krookasta eteenpäin. Jonkin aikaa matkaa tehtyämme kirkkaassa säässä näimmekin jo niin Yttergrundin kuin Merikarvian majakat horisontissa. Merikarvian majakka sijaitsee vain n. 5 kilometrin päässä Yttergrundin majakasta, mutta majakkapäivänä Yttergrundille tekemäämme retkeen ei oikein ollut mahdollisuutta liittää käyntiä Merikarvian majakalla. Ei ainakaan tilanteessa, jossa päätimme retkestä Yttergrundille nopealla aikataululla.
Suomen uusin majakka
Merikarvian vuonna 1987 rakennettu majakka taitaa olla Suomen uusin majakka – jos Suomen Leijonaa, Kotkaa ja Kristiinankaupunkia ei lasketa. Ne ovat kaikki pohjamajakoita, joita en omalle listalleni ole kelpuuttanut. Majakka sijaitsee Storbådanin (tai Kasa Storbodan tai Kasabådan tai Isopodan) luodolla – rakkaalla luodolla on selvästikin monta nimeä. Tarinat kertovat myös, että Yttergrundetin majakkaa oli alunperin suunniteltu tälle luodolle, mutta se oli siihen sitten lopulta liian pieni. Vuoden 1880 jälkeen luoto on kuitenkin kasvanut merkittävästi maankohoamisen takia. Sosiaalisessa mediassa yksi seuraajistamme tunnistikin heti lähellä kesämökkiään sijaitsevan Merikarvian majakan, mutta kutsui sitä Storbådanin majakaksi. Merikarvian majakka on merenpinnasta mitattuna vain 16,2 metriä korkea, siinä missä Yttergrund nousee 41 metrin korkeuteen. Majakka on rakennettu maahan upotettujen teräspilarien varaan ja majakaksi sen ulkonäkö on melko vaatimaton, sillä alunperin sitä ei suunniteltu majakaksi. Sittemmin siitä kuitenkin tuli majakka, jonka aurinkoenergialla toimiva valo kantaa 6,7 meripeninkulman päähän. Majakan statuksen se sai, sillä se on ensimmäinen väylän alussa oleva merimerkki.
Rantautuminen Storbådanin luodolle onnistuu vain pienellä veneellä. Tuttavamme olivatkin käyneet majakalle tuolta Kasalan kahvilasta taittaen runsaan 2 meripeninkulman matkan soutuveneellä ja käyneet maissakin. “Meidän” veneellämme rantautuminen ei kuitenkaan ollut mahdollista, mutta olemme muutaman muunkin majakan, esimerkiksi Keminkraaselin, osalta kelpuuttaneet sen, että olemme nähneet majakan lähietäisyydeltä. Lähes tyyni sää mahdollisti kuitenkin majakan tutkailun – ja kuvaamisen – ihan mukavan läheltä.
Krookan pooki
Krookan satamassa viivähdimme majakkaretkeltä palattuamme vain hetken. Rannalla oleva puinen kolmio ehti kuitenkin kiinnittää huomiomme. Länsirannikolla, niin täällä kuin Merenkurkussa, maan kohoaminen on todellinen ilmiö ja täällä sitä oli havainnollistettu kolmion muotoisella tornilla, Krookan pookilla, joka kertoi, millä tasolla meriveden pinta näillä rannoilla on ollut 1300-luvulla, 1400-luvulla ja edelleen aina nykypäivään asti. Pooki pystytettiin Merikarvian 150-vuotisjuhlien kunniaksi 2018.
Merikarvialta kesäretkemme jatkui tällä kertaa Nauvoon ja sielläkin merelle, Seilin saarelle, mutta siitä lisää toisella kertaa.
Me olemme käyneet vajaalla kymmenellä majakalla. Minä itse asiassa yllätyin, kuinka kiinnostavaa niissä on käydä. Olisi myös hienoa päästä yöpymään majakassa. Mikko muuten on kotoisin Porista ja hänen perheellä on ollut kesäasunto Merikarvialla. Majakka kuulemma ei kuitenkaan ole tuttu.
Kiitos Marika! Merestä ja merellisestä ympäristöstä pitäville, kuten me, majakat ovat oivia kesäkohteita! Bengtskäriä suosittelen ehdottomasti sen kalleudesta huolimatta kevätretken kohteeksi, siis myös yöpymiseen. Kaikkine saarella pesivine haahkoineen ja rantavedessä todennäköisesti näyttäytyvine hylkeineen ihan ehdoton kohde. Merikarvian suunta taitaakin olla suosittua kesämökkialuettakin, taisi entisen presidentin puolisonkin suvulla oli sillä suunnalla kesäpaikka.
Melkoisesti olette nähneet vaivaa tämän majakan bongaamisessa. Itsekin innostuin jossain vaiheessa Suomen majakoista ja oli ajatuksena, että kävisin niissä kaikissa. Osa on niin vaikesti tavoitettavissa, että taitaa jäädä.
Kiitos Sari! Näinhän se on bongauslistan kuin bongauslistan kanssa, ensimmäiset ovat helppoja, puoliväliinkin pääsee kohtuuvaivalla, mutta viimeinen kymmenen prosenttia oli sitten kyse maista tai majakoista vaatii jo panostusta. Jossain vaiheessa listan loppupäässä vaikuttimeksi tulee mukaan kuitenkin myös se, että jos nyt sitten kuitenkin nämä kaikki ja silloin siihen viimeiseen / niihin viimeisiin panostaa jo niin paljon kuin vain tarvitaan :-) Onneksi (?) maiden osalta emme vielä ole niin pitkällä.