Maabongauksen ohella innostuimme jossain vaiheessa kevyesti majakkabongauksesta. Onhan se mukava kesäharrastus, etenkin Suomen majakoiden osalta.
Siinä missä maabongaukseen löytyy monenlaisia maa- ja aluelistoja sopivan majakkalistan löytäminen on ollut vaikeampaa.
Wikipedia tarjoaa 66 majakan listaa, mutta kaikkien niiden kiertäminen on mahdotonta, sillä mukana on vaikka jo vuonna 1940 räjäytetty “muumimajakkka”, eli Glosholm.
Saudi-Arabian matkallamme tutustuimme Antti Härköseen, joka on käynyt melomalla kaikilla Suomen maalle rakennetuilla majakoilla ja sain hänen käyttämänsä majakkalistan, jossa jättämällä pois pookit, poistot ja pohjamajakat on 37 majakkaa.
Vertasin jollain tarkkuudella Wikipedian ja Antin listaa ja jäin pohtimaan Marhällania ja Lokkiluotoa. Wikipedia nimeää molemmat majakoiksi. Antti nimeää Marhällanin loistoksi. Lokkiluotoa Antin listalla ei ole lainkaan.
Marhällan olkoon tässä vaiheessa majakkabongausharrastustamme mikä on, mutta Lokkiluoto oli niin houkuttelevan lähellä, että päätimme lähteä kesäretkelle Pihlajasaareen Helsingin edustalla katsastamaan sen.
Lokkiluoto
Lokkiluoto on vajaan kilometrin etäisyydellä Pihlajasaaresta ja varustauduimme tutkimusretkeen kiikarilla ja pienellä teleobjektiivilla.
Kartan mukaan paras paikka sen tutkailuun näytti olevan pieni saari Itäisen ja Läntisen Pihlajasaaren välissä, jonne kuitenkin pääsisi tietä pitkin Läntisestä Pihlajasaaresta.
Itäisen Pihlajasaaren eteläkärjen hylkäsimme siinä vaiheessa kun totesimme sen olevan naturalistialuetta, emmekä halunneet suorittaa tutkimusretkeämme ilman vaatteita.
Täytyy tunnustaa, että Pihlajasaari oli meille aikaisemmin tuntematon paikka lukuunottamatta saaren ohittamista omalla veneellä muutaman kerran vuosien mittaan: Auringonotto ei ole meidän juttumme ja etenkin aurinkoisina kesäpäivinä olemme kuvitelleet juuri Pihlajasaaren olevan pahiten ruuhkainen paikka, joten ajatus muuten vaan lähteä sinne kesäretkelle ei ole sekään houkutellut.
Pihlajasaareen saavuttuamme (Pandalla Ruoholahdesta, tuntui olevan meille kätevin yhteys, sillä auton sai kätevästi Ruoholahden ostoskeskuksen parkkiin).
Pihlajasaaressa suuntasimme valitsemaamme pientä saarta kohden ja totesimme, että tämähän meni mielenkiintoiseksi.
Ensinnäkin saari näytti olevan vain henkilökunnalle. Päätimme kuitenkin harrastaa kansalaistottelemattomuutta ja hipsimme saaren ulommaiselle rannalle tästä huolimatta.
Lokkiluotokin löytyi, Google Mapsin ja kiikarin avulla. Siinähän se oli, tuossa naturalistirannan suunnassa. Tässä vaiheessa mietimme, että jos joku alkaa paheksua tällä pienellä saarella olemistamme, niin siihen vielä lisättynä kiikarit ja teleobjektiivi, niin tilanne voi näyttää todella pahalta!
Päätimme silti yrittää ottaa muutaman kuvan Lokkiluodon majakasta. Yrittää, sillä lähes kilometrin etäisyys ja halpa 40-150 mm objektiivi pienessä Olympuksen mikrojärkkärissäni ei ehkä ollut ihan tehtävän tasalla. Jalustaakaan ei ollut matkassa, ei edes hernepussia.
Eli tässä se nyt on, Lokkiluodon majakka. Bongattuna, kun laskemme omin silmin lähietäisyydellä näkemisen majakan bongaamiseksi – emmehän me Kallbådanin majakallekaan keväällä voineet rantautua.
Pihlajasaari
Pienen projektimme jälkeen palasimme luvalliselle alueelle Läntisellä Pihlajasaarella ja kiersimme sen aina ravintolaan asti, jossa palkitsimme itsemme juomalla ja Rocky Road -leivoksella. Juomista tosin saimme tapella ampiaisten kanssa, jotka kostivat heti, sillä olin aikaisemmin samana päivänä antanut Iltasanomille lausunnon, että eivät ampiaiset ole meitä tänä kesänä (vielä) pahemmin kiusanneet. Lausunto liittyi Iltasanomien pyyntöön ostaa Pentalassa ottamani “ampiaisansa” -kuvan käyttöoikeus omaan ampiaisjuttuunsa.
Paluumatkalla kuvailimme kauniin värikkäitä uimakoppeja. Ne olivatkin paljon helpompia kohteita kuin Lokkiluoto.
Otin myös muutaman kuvan Ruoholahdesta sitä lähestyessämme. Ruoholahti on kaunis mereltä lähestyttäessä, mutta mukavalta alueelta se näin kesällä vaikutti myös kävellessämme siellä muutaman korttelin verran. Pitäisikö alkaa etsiä asuntoja Ruoholahdesta? Tai ehkä sittenkin käydä ensin tutustumassa alueeseen myös marras- ja helmikuussa!
23 majakkaa
Lokkiluodon myötä majakkasaldomme, omalla omituisella listallani, on 23, kun lasken mukaan Gustaf Dalènin ja Helsingin, jotka luokitukseltaan ovat pohjamajakoita, mutta purjehdusvuosiltamme sen verran merkittäviä, että ne vaan kuuluvat mukaan, ja Rönnskärin ja Söderskärin sammuneet majakat, jotka nykyisin ovat siis luokitukseltaan pookeja.
