Montrealissa majoituimme Embassy Suites by Hilton -hotelliin. Olimme valinneet melko aikaisen junan Ottawasta ja olimme perillä hotellilla jo hiukan ennen kuin saimme huoneemme ja viivähdimme hetken hotellin aulassa. Aulassa huomioni kiinnittyi Leonard Cohenia esittävään kuvaan, jossa hän oli kuvattuna korkean talon seinän kokoisessa muraalissa. Hetken ehdin miettiä, oliko kyse oikeasta rakennuksesta vai vain taiteellisesta kuvasta.
Vähän tutkimusta netissä ja opin, että tämä todellakin oli Leonard Cohenin synnyinkaupunki. Hän syntyi Montrealissa vuonna 1934 varakkaaseen juutalaiseen perheeseen ja kasvoi Westmountin kaupunginosassa Mount Royalin kupeessa. Hän opiskeli McGillin yliopistossa, jossa hänen kirjallinen uransa sai alkunsa jo ennen kansainvälistä menestystä muusikkona.
Cohen vietti pitkiä aikoja myös muualla maailmassa, erityisesti Kreikan Hydran saarella sekä myöhemmin Yhdysvalloissa, mutta Montreal säilyi hänen kotikaupunkinaan läpi elämän. Hän asui pitkään kaupungin Plateau Mont-Royalin alueella ja liikkui samoissa kahviloissa, puistoissa ja kaduilla kuin muutkin montrealilaiset. Cohen kuoli Los Angelesissa vuonna 2016, mutta hänet haudattiin synnyinkaupunkiinsa Mount Royalin rinteillä sijaitsevalle juutalaiselle hautausmaalle.
En erityisesti harrasta musiikin kuuntelua, mutta Leonard Cohenia kävimme kuitenkin kuuntelemassa hänen Helsingin-konsertissaan vuonna 2012. Levyhyllystänikin löytyy useampi Cohenin albumi, ja viime vuosina olen katsonut sekä So Long, Marianne -televisiosarjan (katsottavissa Yle Areenassa 27.10.2026 asti) että Marianne & Leonard -dokumentin. Niinpä Montrealissa oli luontevaa lähteä tutustumaan kaupunkiin myös Leonard Cohenin jalanjäljissä.
Tower of Songs ja Montrealin muraalit
Hotellimme aulassa kuvattu seinämaalaus osoittautui Montrealin keskustan Crescent Streetillä sijaitsevaksi Tower of Songs -työksi. Valtava muraali peittää kokonaisen kerrostalon päätyseinän ja näkyy kauas kaupungin ylle, jopa Mount Royalin näköalapaikoille asti. Vuonna 2017 valmistunut teos perustuu Cohenin tyttären Lorcan ottamaan valokuvaan, ja siinä Cohen katsoo kaupunkia käsi sydämellään. Muraalista on tullut yksi Montrealin tunnetuimmista maamerkeistä – Leonard Cohen on todellakin edelleen voimakkaasti läsnä Montrealissa.
Crescent Street sattui olemaan lähellä Dorchester Squarea, josta Montrealin kävelykierroksemme alkoi, joten otimme hotelliltamme taksin sinne, katsastimme mahtavan muraalin ja jatkoimme aukiolle kävelykierroksemme starttia varten. Mutta palataan muihin Montrealin nähtävyyksiin omana juttunaan!
Netti kertoi myös, että Boulevard Saint-Laurentin varrella (Boulevard Saint-Laurent 3953) on toinen iso Leonard Cohen -muraali. Kyseinen katu on muutenkin tunnettu yhtenä Montrealin tärkeimmistä muraalikaduista, joten kävelykierroksen jälkeen vielä alkuillasta päätimme kävellä kyseistä katua hotelliltamme vanhan kaupungin kupeesta sen parin kilometrin matkan tuolle toiselle muraalille bongaillen matkan varrella myös monia muita vaikuttavia teoksia.
Muita muraaleja Boulevard Saint-Laurentin varrella
Square Saint-Louis
Boulevard Saint-Laurentin varrelta väriä ei puuttunut, mutta päätimme silti suunnata vielä toiselta Cohen-muraalilta melko lähellä sijaitsevalle Saint-Louisin aukiolle (Square Saint-Louis), joka on tunnettu värikkäistä taloistaan. Aukio taitaa olla yksi Montrealin tunnetuimmista ja kuvauksellisimmista. Talojen kuvaaminen ei kuitenkaan ollut aivan helppoa, sillä aukio on melko pieni ja ilta-aurinko loi omat haasteensa. Saint-Louisin aukio on muuten juuri Plateau Mont-Royalin kaupunginosassa, jossa Leonard Cohenkin aikoinaan viihtyi. 1800-luvun lopulla rakennetut rivitalot olivat aikanaan vauraan keskiluokan koteja, jotka ovat nykyisin tunnettuja torneistaan, portaistaan – ja väreistään.
Puiston keskellä on suihkulähde, suuria puita ja runsaasti penkkejä, joilla paikalliset viettävät aikaa erityisesti kesäisin. Alkuillasta näimme puistossa ja lähikaduilla paljon oravia, jotka näyttivät etsivän syötävää myös alueen roska-astioista – mikähän siinä on, että orava, vaikka onkin samalla asialla kuin rotta, niin tuntuu jotenkin kivalta ja veikeältä?
Saint-Louisin aukio edustaa postikorttien ja matkailuesitteiden Montrealia värikkäinen taloineen ja vehreine katuineen. Mutta Montreal on myös siirtomaa-ajan historiaa vanhassa kaupungissa ja keskustan moderneja pilvenpiirtäjiä.
Vierailu Leonard Cohenin haudalla
Yhtenä aamuna lähdimme vielä käymään Leonard Cohenin haudalla. Tässä kohtaa turvauduimme jo Montrealin paikallisliikenteeseen, eli ostimme vuorokauden voimassa olevat bussiliput. Bussi hautausmaalle lähti kätevästi aivan hotellimme edustalta, samasta suunnasta kuin aiemmin kävelemämme Boulevard Saint-Laurent. Ihan hautausmaan portille se ei vienyt, mutta viimeinen vajaa kilometri, vaikkakin ylämäkeen, tarjosi paitsi reitin perille myös tutustumisretken selvästikin varakkaaseen asuinalueeseen hautausmaan ympärillä. Itse hauta oli onneksi merkitty Google Mapsiinkin kohteena, joka auttoi suunnistamaan hautausmaan sisällä melko suoraan oikeaan kohtaan. Tänne on haudattu useita Cohen-nimisiä henkilöitä, eli ei kannata innostua heti ensimmäisestä löytämästään vaan hakea juuri Leonard Cohenin (1934 – 2016) hautaa, jos se on tarkoitus nähdä :-)
St-Viateurin bagelit
Samaan tapaan kuin Boulevard Saint-Laurentilta jatkoimme Square Saint-Louisille, niin jatkoimme Mont Royalin hautausmaalta sieltä kävelyetäisyydellä olevaan yhteen kaupungin vanhimpaan ja tunnetuimpaan bagel-leipomoon, St-Viateur bagel-leipomoon. Vuonna 1957 perustettu perheyritys on muodostunut kaupungin ikoniseksi maamerkiksi ja kulinaariseksi instituutioksi. Nykyisin leipomolla on useampia toimipisteitä ympäri kaupunkia, mutta tämä Mile Endin kaupunginosassa sijaitseva ensimmäinen toimipiste on kuuluisa siitä, että se on auki vuorokauden ympäri, vuoden jokaisena päivänä.
Etukäteen olimme jotenkin ajatelleet, että voisimme nauttia siellä kevyen bagel-lounaan, mutta leipomo oli tosiaan vaan myymälä. Eikä pieneen myymälään oikein olisi edes paria pientä pöytää mahtunut, sillä paikalla oli tavallisena arkipäivänä jatkuvaa jonoa ja paikka oli ihan täynnä. No, ostettiin sitten pussillinen bageleitä ja vähän Philadelphia-juustoa mukaan ja hypättiin bussiin, joka vei meidät takaisin hotellille, jossa saimme kasattua lounasleipämme.
Hotellillamme Leonard Cohen tervehti meitä jälleen aulan seinältä. Illalla vanhassa kaupungissa vastaan tuli vielä yksi Cohen-aiheinen sähkökaappi. Montrealissa ei oikeastaan tarvitse etsiä Leonard Cohenia – hän tuntuu löytyvän kaikkialta. Montreal on selvästikin Leonard Cohenin kaupunki!
Tämäpä on hyvä esimerkki siitä, miten eri tavoin voi kokea yhden ja saman kaupungin. Olin Montrealissa viime kesänä, enkä nähnyt noista asioista mitään, vaikka paljon muuta näinkin. Chinatownin portti ehkä sentään poikkeuksena.
Oravista olen joskus miettinyt ihan samaa – häntäkö niistä tekee söpöjä? Tosin olen alkanut jutella rotillekin, kun niitä tulee vastaan aamuöisillä jetlagkävelyillä milloin Singaporessa, milloin Bangkokissa tai Phnom Penhissä. Eivät ne lepertelyistäni paljoa perusta, mutta jos pysähtyvät valokuvan ajaksi niin tykkään kuvatakin niitä turvallisen välimatkan päästä.
Kiitos Daniel! Meidän matkammehan oli pääpiirteissään Chat-GPT:n suunnittelema. Free Walking Tourit varasimme paikan päällä ajatellen, että ne tarjoavat helpon johdannon kuhunkin kaupunkiin ja ne olivatkin järjestään tosi hyvin toteutettuja. Tämä Leonard Cohen -teema tuli ihan puskista, eli tosiaan hotellin aulasta! Mutta kiva, että tuli! Ehkä kun saan kirjoitettua jutun tuosta Montrealin “peruskävelykierroksestamme”, niin siitä löytyy yhtymäkohtia Sinunkin kokemaasi Montrealiin.
Inglourious Basterds elokuvassa Christoph Waltzhan tuota orava/rotta juttua kävi läpi, ja kyllä se varmaan on niin, että se häntä on se juttu :) Hienoja muraaleja, niitä yleisestikin on mukava aina mukava katsella ja ne kiinnostavat aina kaupungissa kuin kaupungissa.
Kiitos Mikko! Jep, varmaan ne oravat tekevät yhtä paljon pahaa kuin rotatkin, mutta pörröinen häntä on parempi kuin suomuinen :-=
Olipa kiva päästä kurkistamaan Montrealiin Leonard Cohenin jalanjäljissä. Kiitos! En tiennyt aiemmin että hän on kotoisin Montrealista, vaikka musiikkiaan kuuntelenkin mielelläni. Ja nyt alkoi muuten tehdä mieli bagelia! :)
Kiitos Martina! Suomessa kelvolliset bagelit ovat kyllä harvassa. Nytkin toin pussillisen mukanani Kanadasta, mutta viimeisetkin on jo kohta pakkasesta syöty :-(
Mielenkiintoinen postaus! Oli mielenkiintoista päästä tutustumaan Montrealiin ja sen historiaan. Kuvien avulla pääsi hyvin mukaan kohteen tunnelmaan! :)
Kiitos Jasmin! Montreal on iso kaupunki ja sen myötä siellä on paljon kaikenlaista.
Monenlaista nähtävää riittää noin isossa kaupungissa. Tykkäsin värikkäistä sisääntuloista taloissa, sellaisia tuskin on Suomessa missään. Meillä on aika väritöntä kaikki, varsinkin vanhat rakennukset. En silti tarkoita, että niitä pitäisi mennä maalailemaan ? Cohen on saanut komeat muraalit, ja syystäkin on kaupunki ylpeä hänestä. Ihan hyvä syy kiertää kaupunkia ja nähdä eri paikkoja myös tuo hänen “jalanjäljillään” kulkeminen.
Kiitos Raija! Niin, eivätköhän nuo värikkäät talot ole olleet alunperinkin värikkäitä, muutenhan juttu olisi aika feikkiä. Muraalit ja vierailu hautausmaalla veivät meidät kivasti vähän muillekin kulmille kaupunkia kuin ihan “perusjutut” kuten vaikka vanha kaupunki, satama-alue ja rautatieaseman lähistön korttelit.