Kazenga Queen Elizabeth

Queen Elizabeth ja Kazinga

Ensivaikutelmani Ugandan ylpeydestä, Queen Elizabeth -luonnonpuistosta, oli vaisu. Eläimiä tuntui olevan harvakseltaan ja vaikka se leijonakin lopulta aamupäivän ajelulla löytyi, niin näimme sen vain kaukaa ja vain hetken aikaa.
Serengetiin ja Chobeen verrattuna ei tuntunut miltään.

Queen Elizabeth Uganda

Afrikanpuhveleita näimme kuitenkin komeita laumoja. Tavallaan sääli, että safariajeluilla hypetetään niin paljon isoja kissoja, että laiduntavat ruohonsyöjät, isotkin, ohitetaan aika nopeasti. No toisaalta, ei se afrikanpuhveli nyt erityisen kaunis eläin ole.

Afrikanpuhveli Queen Elizabeth Uganda Afrikanpuhveli Queen Elizabeth Uganda

Ugandan ”perusantilooppi” ei yllättäen olekaan impala, kuten ainakin Etelä-Afrikassa, Tansaniassa, Botswanassa ja Keniassa,  vaan kobi, jota usein kutsutaankin Ugandan kobiksi.

Kobi Queen Elizabeth Uganda

Myös vesiantilooppeja näimme usein.

Vesiantilooppi Queen Elizabeth Uganda

Tämän matkamme ensimmäisellä safariajolla pysähdyimme vielä paviaaninkin takia ja toki näimme paljon erilaisia ”peruslintuja” kuten esimerkiksi frankoliineja ja helmikanoja.

Frankoliini Queen Elizabeth Uganda Paviaani Queen Elizabeth Uganda Paviaani Queen Elizabeth Uganda

Pysähdyimme välillä paikallisilla matkamuistokojuilla ja Mwyea Safari Lodgessa, jonka piha-alueella näimme paljon seepramangusteja. Riippumatta siitä, että ovatko ne nyt sitten hotellin pihalla eläessään villieläimiä tai ei, niin hauskoja otuksiahan nuo ovat!

Queen Elizabeth UgandaMangusti Queen Elizabeth UgandaMangusti Queen Elizabeth Uganda

Iltapäivällä vaihdoimme auton ja savannin veneeseen ja Kazingan kanavaan – ja jo alkoi löytyä eläimiä! Perun kaikki väheksyvät ajatukseni tästä luonnonpuistosta.

Kanavassa oli sellainen määrä virtahepoja, että innokkaimmatkin valokuvaajat alkoivat hyytyä niiden osalta. Myös afrikanpuhvelit nauttivat iltapäivästä kanavan vilvoittavassa vedessä.

Virtahepo Queen Elizabeth Virtahepo Queen ElizabethKazenga Queen Elizabeth

Näimme myös krokotiileja ja lintuja, lintuja ja lisää lintuja. Kameravarustuksemme ei oikein riittänyt pienempien lintujen kuvaamiseen, mutta Meriharakka-blogiin nyt kuitenkin tämä kuva afrikkalaisista ”meriharakoista” (oikeasti afrikan saksinokista, mutta näyttävät ”riittävästi” meriharakoilta). (Kiitos Stacy asian oikaisemisesta kommentissasi).

Meriharakoita Queen Elizabeth Uganda

Viimeisillä kanavan rannoilla ennen Edward-järveä tuntui, että rannalla ei enää riittänyt maata kaikille eläimille!

Kazenga

Ja samalla rannoilla, puhveleiden, virtahepojen ja muutaman norsun välittömässä läheisyydessä oleskelivat myös paikalliset ihmiset, kalastajat.

Norsuista yksi näytti muuten hiukan luonnonoikulta, viisine jalkoineen …

Norsu Queen Elizabeth Uganda

Lisää kuvia Ugandasta kuvakertomuksena Picasassa:

Uganda

Saattaisit olla kiinnostunut myös näistä:

46 kommenttia artikkeliin ”Queen Elizabeth ja Kazinga

  1. Mahtavia eläinkuvia. Kuva paviaanista ja sen hampaista on aika hurja. Onpas iso #keskijalka” elefantilla 🙂
    Mahtavaa viikonloppua!

    1. Kiitos Millamaija! Tuo kanava ja sen runsas eläimistö tosiaan paikkasi aamupäivän ”niukkaa” kuvaa Ugandan luonnonpuistoista.

    1. Kiitos Meri! Välillä televisiosta tuli harva se päivä mangustiohjelmaa ja jotenkin vaikka harvemmin luonto-ohjelmiin tulee sen kummemmin televisiosta paneuduttua, niin niitä tuli ainakin taustalla välillä katsottua – olivat sellaisia hyvänmielen pätkiä 🙂

  2. Seepramangusti on näistä mun suosikki! Ehkä mä pääsen siis halvalla jos joskus vihdoin pääsen Ugandaan kun voin vain hengailla mangustien kanssa hotellin pihalla eikä tarvi maksaa safareista hahah 😀 Multa on ehkä jäänyt huomaamatta tämä tieto jonka olet luultavasti jo maininnut jossain aiemmassa postauksessa (?), mutta oliko tämä teidän Uganda&Ruanda&Kenia -reissu jonkun matkatoimiston järjestämä, vai yhdistelittekö erilaisia paketteja tähän yhdistelmään?

    1. Kiitos Annika! Muuallakin tosiaan olen enemmän näitä mangusteja nähnyt lodgejen lähettyvillä kuin villimmässä luonnossa (vaikka sielläkin).
      Matkamme oli Aventuran paketti ja kysymyksesi innoittamana ajattelinkin kirjoittaa matkan kustannusyhteenvedon jo seuraavaksi ja jatkaa sitten vasta Kenialla: selventänee asiaa muillekin kiinnostuneille ehkä.

  3. No joo, yhtään meriharakkaa en näe, mutta sen sijaan afrikansaksinokkia. Sitten on talvipukuisia riuttatiiroja, afrikanhanhia, pyhäiibiksiä, kynsihyyppiä ja lajeja, joita en pysty tunnistamaan. Jännittävästi etiopialainen eliömaantieteellinen alue on sekoitus palearktista ja neotrooppista aluetta.

    1. Kiitos Stacy oikaisusta, korjasin jo juttuunkin. Taisi sitten (suomalainen) safarioppaamme sanoa ”meriharakka” lainausmerkeissä, emmekä sitten kiinnittäneet siihen sen enempää huomiota silloin ja meille jäi mielikuva, että olisivat olleet sikäläisiä meriharakoita. Mutta kun nyt tarkistin, niin sehän, afrikkalainen meriharakka, onkin kokomusta lintu, eikä niitä kuvassa ole.

  4. Hyvä juttu, että luonnonpuisto ei ollutkaan pettymys. En osaa edes kuvitella, kuinka upea kokemus olisi nähdä näin monia eläinlajeja saman reissun aikana!
    Kuva paviaanista ja sen hampaista on todella hurja, tuollaisen lähelle en haluaisi joutua…

    1. Kiitos Terhi! Paviaanit (ja monessa maassa apinat) ovat kyllä vähän pelottavia juuri siksi, että ne eivät karta ihmisiä vaan ovat heti valmiina vaikka varastamaan eväät, jos on varomaton.

  5. Afrikka on minulle täysin vieras alue, joten kaikki mahdollinen kuvamateriaali näyttää minusta varsin eksoottiselta! 😀 Paviaani vaikuttaa ylivoimaisesti joukon pelottavimmalta otukselta… Mangusteista olen nähnyt sen verran monta dokumenttia, että niiden puuhasteluja olisi kyllä hauska seurata livenä! Ugandasta olen muualtkin kuullut niin paljon mielenkiintoisia juttuja, että se voisi kyllä olla Afrikan maa, johon joskus voisin kuvitella tutustuvani. 🙂

    1. Kiitos Reetta! Taitavat kyllä oikeasti pelottavat otukset Afrikassa olla kissapedot, virtahepo ja krokotiili. Mutta eipähän noiden paviaanien hampaisiinkaan tosiaan haluaisi joutua. Ugandakin on ihan tutustumisen arvoinen, vaikka Afrikan (ja safarimatkojen) aloituksena varmaan Etelä-Afrikka tai Kenia ovat ”helpompia”.

  6. Itsellä safarikokemuksia Etelä-Afrikasta ja Keniasta. Haluaisin niitä ehdottomasti lisää eri puolilla Afrikkaa. Jokainen safari on omanlaisensa, tosin aina ei eläimiä näy toivotun lailla. This is Africa 🙂

    1. Kiitos Rami! Tuota This is Africa -lausetta joutuu tuolla tosiaan ajoittain itselleen toistamaan, mutta pienet käytännön haasteet tietysti unohtuvat nopeasti.

  7. Luontodokumenttien suurkuluttajana olisi mukava vielä jonain päivänä päästä kokemaan safari, tämä oli hieno kuvamatka Afrikan eläinmaailmaan!

    Erityisesti mangusteja olisi hauska päästä seuraamaan ihan paikan päällä samoin kuin norsuja. Harmi, että monet eläimet ohitetaan ja kissaeläimet asetetaan etusijalle, vaikka hienoja ne toki ovatkin.

    1. Kiitos Mia! Paine kissaeläimien osalta tietysti hellittää sitten kun kaikki ovat ne kertaalleen nähneet, mutta alkuun on aina vallalla leijonan ja leopardin ”metsästys”.

    1. Kiitos Erja! Näimme me kyllä 4-jalkaisiakin elefantteja, mutta toki nekin ovat eri lajia kuin norsut Aasiassa.

  8. Afrikka on itselläni jäänyt vielä kokonaan käymättä ja ollut jo must do -listalla pitkään. Varisnkin kaikenlaiset tällaiset safarijutut kiinnostaa!

    1. Kiitos Sari! Tämänkertaisissa safarijutuissamme pääsetkin sitten vielä lähiviikkoina Keniaan. Blogin maaluettelosta löydät toki safariaihetta myös Etelä-Afrikan, Botswanan ja Tansanian alta.

  9. Pirkko, mikä on ollut upein safarikokemuksesi? Mitä suosittelisit kaikista eniten? Safarikuume nousee näitä eläinkuvia katsellessa. Mondosta luin juuri myös upean jutun Botswanasta. En ole käynyt Afrikassa kuin Marokossa pikkulikkana, joten nämä kaikki safarikohteet tuntuvat tosi kiehtovilta. Jonain päivänä…

    1. Kiitos Heidi! Pidin kovasti Chobesta Botswanassa, etenkin, koska sielläkin eläimiä pääsi paljon katsomaan vedestä (veneestä) ja silloin usein keskimäärin lähempää kuin autosta. Mutta myös Serengeti Tansaniassa on upea. Ja toki niitä eläimiä oli paljon Keniankin luonnonpuistoista, joista kirjoitamme lähiviikkona lisää.

  10. Hyvä safarijuttu, kiitos tästä!
    Kävin viime syksynä ensimmäistä kertaa Afrikassa, tarkemmin sanottuna Senegalissa ja koska matka-aika oli lyhyt piti safari rajoittaa luonnonpuisto Reserve de Bandiaan.
    Se jätti kuitenkin houkutuksen nähdä aidompi safari… 🙂

  11. Tosi hyviä kuvia ja mielenkiintoista lukea muutenkin näitä juttuja. Itseä kun kovasti kiinnostaisi joskus vastaavanlainen matka. 🙂
    Viisijalkainen norsu, enpäs ole ennen kuullutkaan.

    1. Kiitos Virpi! Harkitsepa vakavasti Afrikkaa, on ehdottomasti näkemisen ja kokemisen arvoinen manner.

  12. TUO PAVIAANI! 😀 😀 Aivan ihana kuva! Päivän paras!
    Komeita ovat myös ruohonsyöjät mahtavine sarvineen. 🙂 Luonto ja eläinkuvat ovat niin mun juttu, että tällaisia postauksia on ihana lueskella ja kuvia katsella. Kiitos!
    -Titta / IKILOMALLA

    1. Kiitos! Jonkin verran tuli näitä eläinten hammaskalustojakin kuvattua tällä reissulla 🙂 Mutta onneksi vaan turvallisesti autosta.

    1. Kiitos Tanja! Kyllähän tuo vaikka noiden todella isojen kirahvien tai leijonan näkeminen luonnossa lähietäisyydellä säväyttää. Toivottavasti joskus pääset itsekin sen kokemaan.

  13. Olispa mahtavaa päästä näkemään näitä eläimiä omassa luonnollisessa elinympäristössään! Vaatisi vaan multa hieman kärsivällisyyttä, jos eläimet ei ole heti näkösällä 😀 Oon aika hätänen tyyppi..

    1. Kiitos Jenna! Safariajelut vaativat kyllä vähän yritystä ja kärsivällisyyttä. Yritystä, sillä lähtö aamulla on yleensä auringon noustessa (tai jo vähän ennen) ja kärsivällisyyttä, sillä välillä kyllä ajellaan pitempiäkin matkoja, etenkin isoissa, oikeissa luonnonpuistoissa, kuten Serengetissä ja Masai Marassa.

    1. Kiitos Miika & Gia! Jostain juuri luin, että Afrikkaa kannatta varoa, siihen jää helposti koukkuun. Meillä oli neljäs Afrikan reissu ja voi olla että eivät ne jää vielä tähänkään.

  14. Luonto kaikkine eläimineen jaksaa kyllä kiehtoa. Onhan se nyt aivan eri asia nähdä niitä niiden omassa ympäristössä ja livenä! Tuollaiset safarit on valokuvausharrastajien unelma kun pääsee varmasti käyttämään koko kalustoaan, mitä vaan jaksaa mukanaan raahata. Ehdoton suosikkini on norsut!

    1. Kiitos kommentista! Kieltämättä välillä safariautossa piti miettiä, että mitä sitä ennen tehtiinkään, siis ennen kameroita. No ehkä sitten, osittain, oltiin liikkeellä aseiden kanssa …

  15. Perun aiemmat epäilyni siitä, etten välttämättä olisi kovin innostunut eläinten bongailija. Tässä tuli toinen toistaan hienompia eläimiä esiin, ja todellakin haluaisin päästä niitä näkemään ihan livenä. Suosikkeja ehkä, hmm, ainakin magnustit, puhvelit ja paviaani. Huh. 🙂

    1. Kiitos sarrrri! Vielä kun vähän aikaa odotat, että pääsen kirjoittamaan Masai Marasta ja kissapedoista, niin sitten varmaan teet jo päätöksen matkasta Afrikkaan 🙂

  16. Safarille pääseminen on omalla bucket listillä keikkunut jo jonkun aikaa ja tällanen postaus vaan nostaa sitä intoa, että Afrikkaan ois joskus päästävä käymään. Hauska tuo viimeinen kuva, itsekin piti ihan kommenteista tiirailla, että onko sillä nyt viisi jalkaa, vai mitä… 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.