Avainsana-arkisto: Työväenopisto

Porvoo turisti feature

Paikan tuntu – Porvoo

Lyhyt matkavalokuvauskurssimme päättyi palauteiltaan, jossa katsoimme yhdessä kultakin osallistujalta viiden valokuvan Porvoo-sarjan.

Viisi kuvaa tuntui todella pieneltä määrältä ajatellen sitä, että useimmat meistä ehtivät lauantaina Porvoossa ottaa lähes 300 kuvaa, mutta toisaalta vähemmän ON enemmän. Katsojalle viisi hyvin valittua kuvaa antaa enemmän kuin ”kaikkien hyvien kuvien” näyttäminen. (Pätee muuten varmasti myös blogeihin.)

Matkavalokuvauskurssin teoriaosuuden yhteenvedon ensimmäisenä kohtana oli Paikan tuntu, jonkinlainen ajatus tai teema, jonka tiimoilta kuvakertomus kohteesta rakentuu. Kuvapalautteiden lisäksi oli mielenkiintoista myös kuulla miten monesta suunnasta olimme Porvoota lähestyneet.

Yksi oli päätynyt kuvaamaan kaupunkia elämän eri osa-alueiden kautta: työtä, harrastuksia, ystäviä ja rakkautta.
Toinen oli päätynyt kokeilemaan eri kuvakulmia ja Porvoo vanhan puutalon alla elävän hiiren näkökulmasta oli todella onnistunut!
Jonkun olivat päätyneet kertomaan tarinan heijaistusten kautta ja joku toinen kurkisti kaikissa kuvissaan kulman taakse.

Turistien valtaama

Pirkko haastoi itsensä kuvaamaan tuntemattomia ihmisiä. Porvoossa on ainakin näin kesällä todella paljon turisteja, joten kuvataan kaupunki heidän kauttaan.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

  • Kuvassa Porvoon kirkosta on Martin Parrin tyyliä: kuvaaja ei ole jäänyt odottamaan turistiryhmän poistumista vaan sisällyttänyt heidät kuvaan. Puupari on hyvä elementti ja kuva on ilmava, koska sitä ei ole rajattu liian tiukkaan ylhäältä.
  • Vanhan Laamannin kyltti vaihtoehtona kuvalle ravintolasta on mielenkiintoinen valinta ja vaakarajauksessa on hyvä dynamiikka. Taivaan sininen ja valkoinen väri toistuu hauskasti kyltissä ja tässäkin on mukana ihminen, kuvassa.
  • Raatihuoneen tornin katkaisu toimii ehkä tässä? Edessä olevat torille menossa olevat ihmiset tuovat kuvaan mukavasti syvyyttä. Tiivistunnelmainen kuva.
  • Kuvassa tytöstä kuvaamassa kissaa on hyvä vuoropuhelu. Tytön hupparin kuosikin sattuu olemaan kissamainen. Sommittelu siten, että elementit ovat kuvan reunoilla toimii hyvin, eikä hiukan hankalat pylväätkään häiritse tässä.
  • Torilla myytävien tuotteiden ja torimyyjän vuoropuhelu korostaa tässä etualalla olevia tuotteita. Pystyviivat vaakarajauksessa luovat mielikuvan siitä, että tässä on isosta määrästä tavaroita vain osa. Hyvä värikombo!

Ravintola jokirannassa

Lassen valitsema tarina oli Porvoon vierailulle jokseenkin tyypillinen: etsitään jokirannasta sopivaa ravintolaa.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

  • Maisemakuvassa joelta ihasteltiin sen monikerroksellisuutta. Ehkä kameraa hiukan kallistamalla olisi saanut Glückaufin mastonkin kokonaan mukaan kuvaan.
  • Mustan ravintolalaivan keulan eteen jätetty tila luo illuusion liikkeessä olevasta laivasta ja isot punaiset pinnat taustalla rauhoittavat taustaa.
  • Punaiset ranta-aitat hohtavat hienon punaisina ja ihminen sisällä ikkunan muodostamissa kehyksissä on hauska yksityiskohta.
  • Ravintolasalin kuvaa olisi ehkä voinut rajata tiukemmin, jolloin taustalla olevat autot olisivat rajautuneet pois kuvasta. Porvoon monikerroksellisuus toistuu tässäkin kuvassa, kuten kaikissa edellisissäkin.
  • Hieno henkilökuva: kuvaaja on mennyt tarpeeksi lähelle, kuvattava katsoon suoraan kameraan, valon suunta on hyvä ja vielä hymykin!

Muita upeita kuvia

Palautteen saaminen omista kuvista ja valitusta näkökulmasta oli tietysti mielenkiintoista, mutta melkein vielä mielenkiintoisempaa oli nähdä muiden kurssilaisten kuvia. Muutamaan niistä ihastuin siinä määrin, että pyysin luvan jakaa nekin blogissamme.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Aila Auleksen kuva torimyyjästä heijastuksen kautta – wau! Ailan kuva lukoista Porvoon joella. Mikä materiaalien yhdistelmä ja mikä valo lukoissa.

Annika Segerstråle-Lötjösen koko sarja “hiiriperspektiivistä” oli hieno, mutta aivan erityisesti pidin aloituskuvasta: täältä sen hiiren päivä alkaa.
Monumenttien, kuten Porvoon kirkon, kuvaamisessa on aina omat haasteensa, mutta Annikan valitsema ainutlaatuinen kuvakulma tuottaa upean sommitelman ja lopputuloksen.

Jonna Pajusen Heijastuksia –sarjan kuvassa teksti lasissa kertautuu hienosti kuvassa, kuten lamppu ja sen heijastus, jotka vielä kertaavat myös seinän keltaista väriä.

Kiitos Ailalle, Annikalle ja Jonnalle luvasta käyttää kuvianne tässä jutussa!

Punainen Porvoo

Totesin alussa, että viiden kuvan valitseminen oli vaikeaa – ja itse asiassa epäonnistuin siinä. Turisti-sarjan lisäksi en (Pirkko), malttanut olla tekemättä toistakin sarjaa, nimeltään Punainen Porvoo.
Tätä ei käsitelty palautetilaisuudessa, mutta toki, jos Sinä, lukijani, haluat antaa minulle palautetta tämänkin sarjan kuvista, niin se on erinomaisen tervetullutta!

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Punainen teema ja suunnilleen viisi kuvaa (tässä tapauksessa Lucia-neitoa) toistuu myös jutun otsikkokuvassa. Porvoosta löytyy kesäkuussa joulukin!

Käy tykkäämässä Meriharakan Facebook-sivusta, niin saat uudet päivitykset suoraan uutisvirtaasi. Seuraa kuviamme ja kommenttejamme myös Instagramissa (@Meriharakka) ja Twitterissä (@Meriharakka1)!

Porvoo Feature

Matkavalokuvauskurssi

Lyhyt matkavalokuvauskurssi ei muuta meitä oikeiksi valokuvaajiksi, mutta joitakin perusasioita sekin ehtii opettamaan ja kertaamaan.

Osallistuimme Vantaan työväenopiston järjestämälle kurssille pitkälti sen opettajan, Hanna Råstin takia. Olimmehan olleet aikaisemmin muutamalla hänen pitämällään kurssilla ja kuvausretkellä ja pitäneet hänen tyylistään. Tämänkertainen kurssi käsitti yhden illan alustuksen, lauantaisen kuvauspäivän Porvoossa ja vielä tulossa olevan illan, jonka aikana käymme yhdessä läpi kunkin meistä lauantaina ottamia kuvia.

Matkavalokuva on jotain, joka ilmaisee tietyn ajan ja paikan tunnelman, esittäen sen maisemaa, ihmisiä ja kulttuuria.

Enkeli Porvoon kirkolla

Aluksi puhuimme valosta.
Valokuvaus, valostahan siinä on kyse. Matkavalokuvaukselle tyypillistä on kontrolloimaton valo: matkalla ei ole studio-olosuhteita, liikkeellä ollaan siihen aikaan kuin ollaan eikä samaan paikkaan voi useinkaan palata uudelleen seuraavana päivänä.
Jos ajankohdan voi valita, niin aamun ja illan valo on parempi kuin keskipäivän kova valo. Ehkä jotain kohdetta voisi sittenkin palata kuvaamaan illalla uudelleen?

Paikan tuntu

Jokaisella paikalla on oma tyylinsä, luonteensa ja tunnelmansa. Perehtyminen paikkaan ennen matkalle lähtöä auttaa kartoittamaan jo etukäteen paikan tuntua, jolloin kuvakerronnan punainen lanka löytyy ehkä nopeammin.
Perillä paikan tuntua voi hakea niin ”eksymällä” sivukaduille kuin asettumalla aloilleen ja tarkkailemalla elämää vaikka kahvilan terassilla.

Hyvien kuvien ottamiseen tarvitaan aikaa. Varaudu odottamaan: valon suuntaa, ihmisten liikkumista kuvasta tai kuvaan.

Kissa Porvoo

Maisemat

Maisemakuviakin otettaessa kannattaa hetki pohtia mikä on kulloinkin kiinnostavin osa. Haluanko näyttää upeat pilvet vai sinisen meren? Tee valinta sijoittamalla horisontti alas tai ylös. Vältä keskisommittelua!

Hyvässä kuvassa on usein johtava linja, joka voi olla tie, joki tai valon suunta. Löytyykö kuvasta pakopiste, kohta jonne katse hakeutuu monien elementtien keskeltä?

Kokeile eri kuvakulmia. Kuvaa hyvin alhaalta tai kiipeä korkealle.

Turisti Porvoonjoenrannalla

Kaupungit ja kylät

Useimmiten ”tarvitset” yleiskuvia, kuvia maamerkeistä ja kuvia kaupungissa elävien elämästä.

Mieti haluatko kuvata kaupunkia jonkun teeman kautta: rakennukset? ikkunat? ovet? porttikongit?

Kaupunki on täynnä kaikkea: valitsemalla kuvakulmia ja rajauksella voi rauhoittaa kuvaa.
New Yorkia ei voi kuvata yhdellä kuvalla!

Fryysarinranta vuohenjuustosalaatti

Monumentit ja muut rakennukset

Jos haluat ison rakennuksen kokonaan kuvaan tarvitset laajakulmaobjektiivin. Kierrä kohdetta ja etsi paras valon suunta. Saisiko rakennuksesta kuvan kadun tai joen toiselta puolelta.

Ehkä rakennuksen voisi kuvata poimimalla siitä kivoja yksityiskohtia?
Voisitko käyttää heijastuksia?

Muista linjat ja pakopisteet!

Porvoonjokea

Ihmisten kuvaaminen

Muista pyytää lupa kuvaamiseen, etenkin jos aiot julkaista kuvan ja kuvassa on yksi tai muutama tunnistettavissa oleva ihminen. Ota kontaktia ja mene lähelle.
Ehkä voit pyytää kuvattavaa asettumaan kuvan kannalta parempaan paikkaan?

Kuvaa samalta tasolta ja poimi esiin hienoja yksityiskohtia.

Lyhyt syväterävyys häivyttää kaupunkimaiseman hälinän taustalta.

Suppailijoita Porvoonjoella

Yksityiskohdat

Ota myös kuvia yksityiskohdista.
Tarkkaan valitut detaljit kertovat mitkä asiat kiinnostavat juuri Sinua.
Tiukka lähikuva on intiimi ja tarkkaan valittu:  mitä tiukempi rajaus, sitä intiimimpi tunnelma.

Voisiko kuvassa olla mukana toiminta, esimerkiksi ruokaa valmistavat kädet?
Voisiko yksityiskohdan siirtää parempaan kulmaan kuvausta varten?

Yksityiskohta Porvoo

Kuvaa paljon!
Älä epäroi vaan ota kuva, kun tilanne on kohdallasi.

Saimme myös ennen lauantain kuvauspäivää paitsi luentomateriaalin (josta tämä on tiivistelmä) myös listan tunnetuista matkavalokuvaajista, joiden tuotantoon voi inspiraatiomielessä tutustua, esimerkiksi:

Näistä Martin Parr oli minulle entuudestaan tuttu realistisista, jopa inhorealistisista kuvistaan.

Tämän jutun kuvituksena on muutama ”maistiainen” lauantain kuvauspäivältämme. Olemme myös valmistelleet kurssin yhteenvetopäivää varten muutamia viiden kuvan sarjoja, erilaisilla Porvoo-teemoilla, mutta palataan näihin vasta Hannan palautteen jälkeen!

(Päivitetys 14.6. – Lisää Porvoon kuvauspäivän kuvasato ja niistä saamaamme palautetta voit lukea jutusta Paikan tuntu – Porvoo.)

Käy tykkäämässä Meriharakan Facebook-sivusta, niin saat uudet päivitykset suoraan uutisvirtaasi. Seuraa kuviamme ja kommenttejamme myös Instagramissa (@Meriharakka) ja Twitterissä (@Meriharakka1)!

BootsnAll feature

Matkaelämää matkojen välillä

Matkablogin kirjoittamisen rinnalla luen, tai ainakin Bloglovin’in tasolla selaan, monia muiden kirjoittamia matkablogeja, myös englanninkielisiä. Joskus vastaan tulee helmiä, jotka on kiva jakaa eteenpäin, kuten vaikka tämä BootsnAll -sivuston jo hiukan vanhempi artikkeli 10 Tips for Beating the Post-Travel Blues.

Post-travel blues … Ehken voi väittää, että tapaisin jäädä haikailemaan menneitä reissuja: kotiin on melkein aina kiva palata ja useimmiten seuraava matkakin on jo varattuna tai ainakin idea (tai pari) kehittymässä.

Mutta tietysti, kun puolen vuoden sapattivapaan jälkeen palasin töihin ja lomapäivät eivät riitä kaikkiin matkaideoihin, niin onhan sitä pitänyt opetella taas viihtymään kotonakin.

Ja tekemään itse asiassa kaikkea tätä mitä Julie tässä jutussa ideoi, eli:

1 – Kiinnostu kotikaupunkisi kulttuuritarjonnasta, ryhdy turistiksi kotikaupungissasi

Laajalahti

Juuri näin! Kesällä kiersimme pyörällä  planeettoja Laajalahden rannalla.
Museoissa emme kotimaassa ole vähään aikaan käyneet (luokkakokoukseen kuulunutta pistäytymistä Turun Taidemuseon holvissa ei voitane laskea), mutta Didrichsenin Väri vapautuu -näyttely on kyllä jo suunnitelmissa.
Ravintolaillallisia on viime aikoina tuntunut riittävän joka viikolle ja tässä kuussakin on vielä suunnitelmissa teatteria ravintolassa ja brunssi kehutussa Bistro o mat -ravintolassa Kirkkonummella.

2 – Tee viikonloppureissuja lähikohteisiin kotimaassa tai jopa ulkomaille

Reissattu on, samassa kuussa yksi viikonloppu Turussa ja toinen Hangossa, vaatinee jo vastapainoksi yhden kuukauden viikonloput enimmäkseen kokona ennen Ruandaan, Ugandaan ja Keniaan suuntautuvaa joulumatkaamme.

Lokakuinen Turku

3 – Kirjoita matkoistasi

Sen sijaan, että kiusaat työkavereitasi matkajutuilla, kirjoita niistä!
Tehty! Juurihan sinäkin tätä blogiamme luet 🙂

4 – Aloita seuraavan matkan suunnittelu

Ensimmäisessä vaiheessa koko maailma on avoin: ihanaa!
Seuraavassa vaiheessa voitkin tutustua seuraavaan (tai sitä seuraavaan) matkakohteeseesi. Etukäteistutkimiseen saisi käytettyä lähes miten paljon aikaa tahansa – ja silti sitä tulee aina tehtyä liian vähän.

5 – Muista, että arki tekee matkustamisesta virkistävän erilaista

Roosan kolumni

Roosa Murron kolumnia Tämän takia vihaan pitkiä reppureissuja on viime päivinä jaettu ahkerasti matkailusta kiinnostuneiden ihmisten Facebook-sivustoilla ja joitakin asioita siitä nostaakseni Roosa kaipaa mm. puhtaita vaatteita, vaatteitaan yleensä, kuumaa suihkua ja puhtaita lakanoita. Täällä kylpyhuone ja wc toimivat moitteettomasti (tai ainakin tiedät miten), voit valmistaa oman ruokasi ja vaatteillesi on tilaa.

Matkapäivien viriketulvan jälkeen tavallisen arjen tapahtumattomuus (?) on vaihtelua sekin.

6 – Tee ruokamatkoja kotona

Etsi suosikkiruokiasi lähiseudulta! Ainakin pääkaupunkiseudulla taitaa löytyä useimpien maiden erikoisuuksia tarjoavia ravintoloita – osaltamme ehkä ongelmaksi muodostuu se, ettemme tapaa ruuasta ihan erityisesti innostua matkallakaan.

Opettele tekemään niitä itse. Niin joo, onhan minullakin suosikkiruoka: suklaa! Ja kävin juuri viime viikolla Raakasuklaakurssilla opettelemassa sen tekoa. Suklaan teon ohella opin myös tekemään suklaasmoothien.

Raakasuklaata Suklaapallot

Myös Joululeivonnaisia maailmalta, jolle osallistuin viime syksynä, oli kiva ruokakurssi.

7 – Etsi yhteisö, jossa kaikki intoilevat matkailusta

Melkein, jos kotona olemme, niin joka kuukauden ensimmäisenä perjantaina meidät löytää Hotel Arthurista Maailmanmatkaajat -klubin kokouksesta. Facebookissa aikaa tulee vietetty niin Reissupostausten kuin Matkabloggaajat -ryhmän parissa.

Osaltani hyvä vaihtoehto on myös jutella naapurin rouvan kanssa: kyllä sielläkin aina joku matka on suunnitteilla tai joltain on juuri palattu!

Maailmanmatkaajat

8 – Tee valokuvakirja

Tämän sovellus osaltani on ollut Picasa-kuvakansioiden tekeminen nettiin, mutta nyt täytyy tunnustaa, että tänä vuonna olen näiden osalta jäänyt pahasti jälkeen. Mutta en ole vielä luovuttanut ajatusta, jonain päivänä tyhjennän vielä tuon jonon … ja onhan niitäkin sentään muutama tullut tehtyä!

Valokuvakirjoja en ole vielä tehnyt yhtään, mutta jokunen idea sellaisestakin on olemassa, jos muu tekeminen loppuisi kesken …

Parhaiden kuvien valitseminen kunkin matkan kuvista ja niiden tallettaminen omaan hakemistoonsa on osoittautunut kuvien jälkikäytön kannalta arvokkaaksi, esimerkiksi #matkachat ’iin löytyy tarvittaessa nopeasti kuva ja kun Puoli seitsemän -ohjelman toimittaja toivoi meiltä muutamia kuvia viime torstaina kuvattuun juttuun, niin ne löytyivät aika pienellä työllä, vaikka aikaväli oli lähes 30 vuotta!

Picasa

9 – Mene kielikurssille

Kouluvuosien jälkeen olen opiskellut mm. ranskaa, saksaa ja viimeisimpänä espanjaa. Muutaman melko intensiivisenkin espanjan opiskeluvuoden jälkeen motivaationi jatkaa sen parissa tai palata ranskan pariin on ollut hiukan hukassa: tarvitsisin selkeämmän tarpeen osata jotain näistä kielistä jatkaakseni niiden parissa. Ehkä sitten, jos päädymme jossain vaiheessa asettumaan johonkin muuhun maahan hiukan pitemmäksi ajaksi.

Sitä odotellessa mennään englanninkielisellä työpaikalla ja osittain ruotsinkielisillä naapureilla ja sukulaisilla.

10 – Opiskele valokuvausta

Tätäkin on tullut tehtyä, sapattivapaalla vähän enemmän, mutta tähän syksyyn valitsin kurssin Haluatko toimittajaksi. Kurssi, joka on jo loppusuoralla, ei ole viime syksyn kurssin veroinen, mutta on sekin kuitenkin saanut minut kirjoittamaan yhtä isompaa juttua opettajan pyytäessä siitä seuraavaa versiota kerran viikossa.

Ensi keväälle voisikin taas harkita jotain valokuvauskurssia, mieluiten Hanna Råstin vetämää, Hannasta kun on mukavia kokemuksia aikaisemmilta kursseilta!
Hannan järjestämä oli myös elokuinen retkemme Kruunuvuoren kohta hävitettäville vanhoille huviloille.

Villa Hällebo
Meikäläinen kiipeämässä sisälle Villa Hällebohon!

 

Apua hukun tavaraan – jatkokurssi

Osallistuin viime syksynä uteliaisuuttani Anne TeVelden -kurssille Apua hukun tavaraan Espoon työväenopistossa, kun olin sitä ennen jo ostanut hänen kirjansa Kaaoksen kesyttäjä. Uteliaisuuttani, koska en ole kokenut, että minulla olisi mitään isompaa ongelmaa tavaroiden hallinnan kanssa – itse asiassa kun isäni kuoleman jälkeen raivasimme hänen isoon asuntoonsa Turussa 40 vuoden aikana kertyneen tavaramäärän, niin tulin samalla ”rokottaneeksi” itseni tavaroiden säilyttämistä vastaan.

Mutta kurssilla oli hauskaa – se kokoontui kolme kertaa ja runsaan kymmenen naisen porukassa juttu kulki. Joten kun kurssille oli tänä syksyllä tarjolla jatkoa, niin ilmoittauduin mukaan, kuten selvästikin lähes kaikki muutkin viime syksynäkin osallistuneet. Jatkokurssi kokoontuu syksyn aikana kaksi kertaa. Kurssin asiapitoisuus tänä syksynä taitaa olla vielä viime syksyistäkin vähäisempi, mutta jokaisen piti ensimmäisellä kerralla esitellä, mieluiten kuvana, syksyn projektinsa aiheen tiimoilta.

Fyysisen tavaramäärän vähentämisen hengessä esittelin valokuvaprojektini, josta kirjoitin tänne jo vähän aikaa sitten (nyt skannaus on jo edennyt vuoteen 1987, enää 30 vuotta jäljellä, mutta mitä kauemmas mennään, sitä vähemmän kuvia on per vuosi).

Valokuvaprojektin lisäksi meneillään on kirjojen ja elokuvien karsinta – tai ainakin uusien tulvan patoaminen. Kirjojen osalta pyrin hankkimaan uudet e-kirjoina tai jos se ei ole mahdollista, niin odotan niitä kirjaston varausjonossa. Vanhojakin yritän karsia ajatuksella, että säästän vaan minulle tärkeimmät. Samoin elokuvien ja musiikin osalta olen lähes kokonaan siirtynyt TV-kaistan ja iTunesin varaan. Mutta vanhoissa DVDeissä ja CDeissä on vielä karsittavaa – se on yllättävän vaikeaa sitten kuitenkin, niin elokuvien, musiikin kuin kirjojenkin osalta!

Valokuvien ja kirjojen/elokuvien/musiikin lisäksi vaatehankinnoissani olisi varmasti paljon järkeistämisen varaa, mutta kuten kurssikaverini Malin totesi, rajansa tällä tavaroiden hallinnallakin! Mutta olen minä vuosien mittaan oppinut luopumaan (useimmista) yli vuoden käyttämättä olleista vaatteista ja olin minä heinäkuun (hyvin valittu kuukausi, ei mitään uutta kaupoissa tarjolla) ostamatta yhtään vaatetta! (Useimpina muina kuukausina sitten tuleekin aina vastaan jotain uutta, jota ehdottomasti tarvitsen tai jonka ehdottomasti haluan …)

Kurssin asiasisältöön vielä palatakseni – vähintäänkin sieltä saa aiheeseen liittyviä hyviä kirjavinkkejä, viimeisimpänä tutustuin Leo Babautan kirjaan Minimalist Life (e-kirjana tietysti!).