Kesällä 1939 isäni päätyi kesätöihin Petsamon Heinäsaarelle, kuten hänen ystävänsä Veikko Salkio kirjoittaa ”Viimeisenä rauhan kesänä 1939 kohtalo heitti minulle turistien paimeneksi 17-vuotiaan helsinkiläispojan, Erik Heinon.” Veikko Salkio oli tuolloin rajavartijana saarella vartioimassa lintujen pesimärauhaa. Isäni ja Veikko ystävystyivät tuolloin ja suunnittelivat palaavansa saarelle seuraavanakesänä, mutta silloin Petsamo oli jo luovutettu Neuvostoliitolle. Ystävät etsivät sitten vuosien mittaan vastaavanlaisia elämyksiä (Veikon mukaan niitä löytämättä) Norjasta ja pohjoisempaa Huippuvuorilta.
Valokuvien skannausprojektini löysi nämä kuvat Petsamosta isäni valokuva-albumeista.
Huippuvuorten retki ajoittui kesään 1978. Longyearbyeniin lennettiin Tromsöstä, ensimmäinen yritys aamulla 30.6. mutta sumu esti laskeutumisen ja kone palasi Tromsöhön. Myöhemmin iltapäivällä päästiin sitten jo laskeutumaan. Miehet asuivat matkan ajan teltassa melko lähellä Longyearbyeniä ja tekivät päiväretkiä lähiseudulle veneellä ja kävellen. Isäni päiväkirjamerkinnöistä selviää myös, että leirialueella oli liikkunut jääkarhuja viimeksi noin 2 viikkoa ennen tätä heinäkuun ensimmäistä viikkoa. Longyearbyenissä käytiin joinakin päivinä syömässä postin ravintolassa ja kaupassa – muuten asuttiin leirissä. Useimpina päivinä oli tuulista ja kylmimmillään (heinäkuun alussa) lämpötilat olivat +1 asteen luokkaa. (Tiedot isäni päiväkirjasta.)
Isäni diakuvista skannattuna pieni kokoelma valokuvia Huippuvuorilta.