Kotiseuturetkeilyä

Helteisenä elokuun viikonloppuna päädyimme retkeilemään Espoossa.

Lauantaina kävimme Nuuksioon avatussa uudessa Suomen Luontokeskus Haltiassa ja sunnuntaina kävimme katsomassa ne Avoimet puutarhat -tapahtuman puutarhoista, jotka olivat kohtuullisella pyöräilyetäisyydellä meiltä, eli Villa Hemfridin puutarhan Nuottaniemessä ja Rantaloiden rivitalonpihan Westendissä.

Haltia oli uusi ja hieno. Siellä oli hiukan perinteistä biologista museota täytettyine eläimineen, eläinaiheista nykytaidetta ja erilaisia kuva- tai äänimaisemaesityksiä.
Pekka Jylhän jänikset olivat vaikuttavia siinä missä Emmassa oleva Jylhän Vapisten ja kunnioittaen -teos. Äänimaisemista jaksoimme kuunnella ison osan isän ja pojan karhun haaskalla odottelua, joka loppui ihan hauskasti! Karhunpesä puhuttelee varmasti meitä hiukan nuorempia näyttelyvieraita. Lopuksi nousimme myös näköalatorniin, josta tuli mieleen nousu joillekin majakoille menneinä vuosina. Kahvila oli sekin tietysti uusi ja siisti ja ihan kivan tuntuinen – ei kylläkään erityisen edullinen.

(Kuvaa tai tästä klikkaamalla näet lisää kuvia.)

 

Sunnuntaina päädyimme kauniin ilman innoittamana kerrankin tutustumaan näihin kerran vuodessa yleisölle avoinna oleviin yksityisiin puutarhoihin. Erityisesti Villa Hemfrid oli yllätys – olemme luultavasti ohittaneet sen pyöräillen muutamankin kerran, mutta kadulta päin ei helposti arvaa minkälainen viherkeidas aidan toisella puolella on! Westendissä oleva rivitalopiha taas näytti vaihtoehdon peruspihanurmelle – tosin siilipopulaatiomme taitaa kyllä pitää enemmän nykyisestä nurmikko perennapenkkiyhdistelmästämme (rikkaruohoineen).

 

Tags from the story
Leave a comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *