Halusimme nähdä myös Myanmarin siinä missä haluaisimme nähdä ja kokea (melkein) kaikki maailman maat.
Myanmarin kohdalla jouduimme kuitenkin hetken pohtimaan, että pitäisikö rohingyojen tilanteen takia olla matkustamatta, mutta päätimme kuitenkin lähteä ja se oli hyvä päätös.
Tapahtumat Rakhinessa ovat järkyttäviä, mutta tavalliset myanmarilaiset eivät pysty vaikuttamaan armeijaan. Yksittäistenkin turistien, kuten meidän, päätökset vaikuttavat kuitenkin tavallisiin myanmarilaisiin.
Liikuimme maassa neljässä kohteessa: Mandalayssa, Baganissa, Inle-järvellä ja Yangonissa paikallisen oppaan ja kuljettajan seurassa. Matkanjärjestäjämme Aventura oli ostanut paikalliset palvelut myanmarilaistuneen suomalaisen Discovery DMC -yritykseltä.
Eri kohteissa kanssamme liikkuneet myanmarilaiset olivat mukavia ja asiansa osaavia miehiä – ehkä sattumaa ehkä ei. Ehkä kielitaitoisia, koulutettuja ja työssä käyviä naisia on Myanmarissa sittenkin vielä vähemmän.
Nämä myanmarilaiset ja heidän perheensä tarvitsevat mahdollisuuksia päästä armeijan muokkaamasta takapajuisesta yhteiskunnasta nykypäivään. He tarvitsevat työtä.
Elävää historiaa Mandalayssa
Mandalayssa tapasimme jo hiukan vanhemman miehen, joka avasi meille historiallisia kohteita yksi toisensa jälkeen tarinoillaan.
Palatsialueella tarinoissa vilisti prinssejä ja prinsessoja niin elävällä tavalla, että kun pääsimme kuningaskunnan viimeisiin vaiheisiin, jossa useimmat heistä lopuksi tapettiin, tuntui jo melkein siltä, että nyt tapettiin ihmisiä, jotka me tunsimme! Yhteisesti tulimme siihen tulokseen, että ainakaan Aasian valtioissa, kuten vaikka Myanmarissa tai Kambodzassa ei syntyminen kuninkaalliseen perheeseen ole ollut erityisen hyvä juttu.
Kuvausohjeita Baganissa
Baganissa oppaamme pahoitteli heti sitä, että olimme siellä vain kaksi päivää, mutta sanoi yrittävänsä näyttää meille niin paljon kuin tässä ajassa on mahdollista. Huomattuaan, että otimme kuvia kahdella kameralla ja välillä vielä kahdella puhelimellakin, hän alkoi ohjata myös kuvaamistamme: Tästä kohdasta! Tästä kulmasta! Anna minä näytän!
Jossain vaiheessa Lasse ja oppaamme päätyivät myös keskustelemaan puhelimistaan, kummallakin kun sattui olemaan kiinalainen Xiaomin puhelin (Lassen kakkospuhelin, jonka hän hankki tutustuakseen Androidiin ja johon matkoilla ostamme paikallisen SIMin, josta sitten jaamme nettiyhteyttä tarvittaessa myös muihin laitteisiimme).
Ja aina välillä hän näytti omasta puhelimestaan parhaita otoksiaan, erityisesti parhaiten säilyneistä reliefeistä, jotka oli hänen, arkkitehtuurista kiinnostuneen opiskelijan ja oppaan erityisiä kiinnostuksen kohteita. Sopivissa väleissä puhelimesta ”löytyi” kivasti myös yksi jos toinen perhekuvakin.
Perheitä ja sukuja Inle-järvellä
Inle-järvellä kohtelimme opastamme ehkä hiukan kaltoin. Päivämme Baganissa olivat olleet todella täysiä ja hotellimme Inle-järvellä (Inle Heritage) osoittautui niin upeaksi, että päätimme jättää osan hänen suunnittelemastaan kierroksesta väliin ja käyttää vapautuneen ajan hotellimme alueella.
Mutta ei hänkään lyhyestä ajasta huolimatta jäänyt meille vieraaksi.
Kivan rähjäiseksi päässeellä isolla pagoda-alueella hän kertoi miten yksityiset ihmiset, perheet ja suvut kunnostavat näitä yksi kerrallaan, kuten vaikka hänen sukunsa.
Inle-järvellä nautimme myös lounaan kalastajakylässä paikallisen perheen luona ja oppaamme kannusti meidät syömään sen lattialla matalien tyynyjen päällä istuen paikallisten tapaan vaikka se hiukan haastavaa olikin.
Akvarelleja Yangonista
Yangonissa Shwedalan pagodaa kiertäessämme ja kuvatessamme oppaamme kertoi harrastavansa akvarellimaalausta ja näytti puhelimestaan omia töitään. Useimmat valokuvat, ainakin meidän ottamat, jäivät kyllä toiseksi näihin verrattuina! Kerroin oppaallemme blogistamme ja kysyin, että voisinko jakaa muutaman hänen töistään myös lukijoillemme ja muutaman päivän päästä sainkin häneltä tässä jutussa olevat kuvat – aivan upeita, vai mitä?
Sai Pyae Sone Ayen, Yangonin oppaamme, töiden innoittamana, kysyin vielä Baganin oppaaltamme, että voisimmeko jakaa myös muutamia hänen valokuviaan ja sain häneltä paluupostissa tässä jutussa olevat kuvat Baganin hienosti säilyneistä reliefeistä.
Kaikkien oppaidemme kanssa, muistaakseni, kävimme myös lyhyen keskustelun maan tilanteesta. He tiesivät Rakhinen tapahtumista, mutta emme halunneet jatkaa juttua pitemmälle ja saattaa heitä mahdollisesti kiusalliseen tilanteeseen. Muutamakin heistä totesi ääneen sen, että tavallisella kansalla ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa armeijan tekemisiin. Oppaina heitä tietysti erityisesti suretti matkailijamäärien vähentyminen, joka on kuitenkin tosiasia.
Matkailuun liittyvistä boikoteista
Tutkin myös hiukan laajemmin kannanottoja matkailuun liittyviin boikotteihin ja löysin useita juttuja, joiden ydin oli, että boikotteihin liittyy usein valitettavan paljon sivuvaikutuksia niiden tuhotessa paikallisten ihmisten elinkeinoja. Toinen mielenkiintoinen näkökulma oli boikotointiin liittyvä tietynlainen eettinen ylemmyyden tunto: te käyttäydytte huonosti, me olemme teitä parempia. Etenkin Myanmarissa, jossa kansalla ei vielä ole ollut todellista demokraattisen vaikuttamisen mahdollisuutta on ehkä kohtuutonta tuomita kansaa armeijan toimista.
Lisäksi useammassa jutussa oli mukana muistutus siitä, että näissä tilanteissa matkailijan pitäisi pyrkiä tekemään hyviä valintoja mm. hotellien ja ravintoloiden osalta, suosien paikallisia pienyrittäjiä.
Tämän näkökulman annoimmekin Aventuralle evääksi matkaamme liittyvien majoitusten varaamisessa ja päädyimmekin sitten niin Mandalayssa kuin Yangonissa hyvin pieniin korkeintaan kymmenen huoneen hotelleihin. Inle Heritagen, johon ehdottomasti palaan vielä, omistajina ja johtajana on sotilasvallan aikana mielipiteidensä takia vankilassakin olleita henkilöitä.
Tässä vielä pari linkkiä aiheeseen matkailu ja boikotit, jos haluaisit tutustua aiheeseen enemmän:
- Australialaisen Traveller-sivuston juttu Do travel boycotts really work?
- Nomadic Mattin juttu Why Travel Boycotts are a Bad Idea
Lonely Planetin toisen perustajan Tony Wheelerin juttu tilanteesta Rakhinessa sisältää myös paljon tietoa aiheesta – tärkeimpänä ehkä siinäkin muistutus siitä, että vuorovaikutus on luultavasti boikottia tärkeämpää ja, että Myanmar on turistille turvallinen maa.
Hauska tuo teidän opas! :) Myanmariin kannattaa todellakin matkustaa, tosi mielenkiintoinen ja kirjava maa! Olen myös kirjoittanut tiettyjen maiden boikotoinnista aikanaan blogiin. Ei ole ihan niin mustavalkoinen asia miten monet sen ajattelevat. Mietin asiaa myös ihan Myamarin kohdalla täällä, ja aika samoilla linjoilla:
Ja Myanmarin kohdalla mietin asiaa vielä täällä: https://muuttolintu.com/myanmariin-matkustamisen-eettinen-kysymys/
Kyllä sitä jonkin verran piti ennen matkaa miettiä, ja vähän vielä tavallistakin enemmän kiinnittää huomiota valintoihin paikan päällä.
Kiitos Anna! Oppaita meillä on itse asiassa neljä, eli kussakin kohteessa omansa. Ja totta, että valintoihin perillä kannattaa kiinnittää huomiota, mutta niin pitkälle en menisi, että jättäisin pääkohteet kuten Baganin ja Inlen kokematta tuon pääsymaksun takia, kuten jutussasi kevyesti ehdotat.
En kehota jättämään väliin, lähinnä vaan ottamaan sen huomioon päätöksissä. Ehdottomasti näkemisen arvoisia kohteita molemmat, mutta uskon, että Myanmarista löytyy muitakin hienoja kohteita ilman pääsymaksua ja vähemmän turisteja.
Myanmar on ollut mielessä mutta vielä ainakin voiton vei Vietnam Kambodza. Mutta maa on listoilla. Teillä on ollut kivat oppaat. Ja nuo piirretyt kuvat ovat kyllä hienoja.
Kiitos Sari! Kieltämättä mekin kävimme ensin niin Vietnamissa kuin Kambodzassa, joten ehkä Sinäkin seuraavaksi tuolla suunnalla päädyt jo Myanmariinkin :-)
Kiitos käynnistä ja hienosta artikkelista. Tarvisemme lisää Myanmariin uskaltavia matkaajia. Myanmariin on turvallista matkustaa ja vierailijoita arvostetaan täällä suuresti.
Matkailu on tärkeä työllistäjä ympäri maata. Rohingya tilanteesta on ymmärrettävästi vahvoja tunteita ja tullut ikävä varjo matkailulle maahan. Armeija antoi huonon maineen jälleen koko maalle ja kaikki kärsivät jälki seurauksista. Matkaajat puntaroivat taas onko eettistä matkustaa tällaiseen maahan ja joutuvat usein puolustamaan positiivista päätöstään kun tutut lähes syyllistävät että ei nyt ainakaan tuonne kannata mennä.
Olen asunut jo 13v Myanmarissa ja vastailen mielelläni Myanmariin liittyviin kysymyksiin en ole vähemmistöjen ja pääkansan politiikan ekspertti mutta matkailu alan ja sen toimijat täällä tunnen hyvin.
Myanmariin kuten muihinkin maihin kannattaa matkustaa paikallisten ihmisten vuoksi. Kaakkois-Aasiassa ei ole kovin montaa hallitusta ja järjestelmää missä demokratia ja oikeus toteutuu. Elintason, koulutustason sekä terveydenhuollon että taloudellisen vauraustumisen myötä tavallinen kansa voi toivottavasti päästä köyhyydestä parempaan tulevaisuuteen.
70% myanmarin kansasta on edelleen maanviljelijöitä joista monilla ei ole edes sähköä. Jos käyt esim Ngapali beachilla ja juttelet hotelli henkilökunnan kanssa suuri osa heistä on kalastajakylistä lähi tienoilta. lähes ainoa koulutus on tullut työpaikan kautta. Matkailu on tuonut paljon lisää työpaikkoja mahdollisuuksia oli ne sitten kalan myyntiä hotelleille, työpaikkoja hotelleissa tai esim polkupyörän vuokrausta reissaajille. Vähentyneet matkustaja määrät ovat vaikuttaneet suuresti monien työllistymiseen ja taloudelliseen tilanteeseen.
Monet hotellit antavat tänä talvena hyviä tarjouksia joten kannattaa hyödyntää tämä väliaikainen taantuma ja kun ei ole ruuhkaa suositummissa kohteissa. Esim qatar airwaysin kautta saa Suomesta todella edullisia lentoja kun varaa ajoissa.
Lisää infoa Myanmarista voit kysellä osoitteesta [email protected]
Kiitos kommenteistasi Mika! Maa yllätti meidät tosiaan positiivisesti (ja me olemme kiertäneet aika paljon maailmaa, joten siihen vaaditaan jo jotain :-) ).
Olimme myös tyytyväisiä matkamme järjestelyihin, jotka pääosin olivat yrityksesi käsialaa.
Myanmar-juttuja kirjoitan lähiviikkoina vielä lisääkin, tietysti :-)
Aasia ei minua kiinnosta matkakohteena, joten kiva lukea näitä juttuja nojatuolista ja nähdä mitä kaikkea olette tehneet! Upeat maalaukset todella! Vaikuttaa että teillä on ollut oikein onnistunut reissu!
Kiitos Martta! Mielenkiintoinen tuo ajatus, että Aasia ei kiinnosta matkakohteena – mutta ainakin suppeampana versiona voisin itsekin sanoa, että vaikka Thaimaa ei kiinnosta matkakohteena juurikaan. Mutta maailma on laaja ja jokaisella saa olla omat suosikkinsa – meillä ne itse asiassa, jos joitain alueita alkaisi pohtia yli muiden voisivat olla sittenkin Pohjoismaat ja Pohjois-Amerikka, mutta silti me maabongareina ja ”tutkimusmatkailijoina” päädymme milloin minnekin!
Persoonalliset oppaat jää kyllä mieleen :)
Jälleen kerran hyvä kirjoitus, minulle täysin tuntemattomasta kohteesta. Kuten joku muukin kommentoi, mukava lukea matkakokemuksistanne täällä kotisohvalla. Oletteko harkinneet kirjan kirjoittamista?
Kiitos Merja! Voihan olla, että se ajatus kirjastakin siintää jossain horisontissa, mutta vielä tätä nykyä matkat, niistä kirjoittaminen ja niiden suunnittelu täyttävät viikot.
Minulla yksi reissuhaave on päästä kuumailmapallolennolle Baganin ylle. Nyt kun sama on koettu Suomessa, tiedän ettei se itse lento ole yhtään pelottavaa.
Kiitos Sini! Mekin olemme lentäneet kuumailmapallolla toistaiseksi vaan (?) Suomessa. Olihan se elämys vaikka maisemat eivät niin eksoottisia olleetkaan.
Hei Sini, Suosittelen! Kuumailmapallo lento Baganissa on hieno elämys olen lentänyt jo kolme kertaa. Inle järvellä voi lennellä myös auringon noustessa mikä on upeaa.. palloja on vähemmän ja lennot seikkailuja.. koskaan ei voi tietää etukäteen mihin suuntaan tuuli vie ja laskeudutaanko järvellä tukialusten kuljettamalle pontoonille mikä on myös elämys sinänsä. Pilotit ovat ammattilaisia jotka tulevat talvikaudeksi Myanmariin joten tämä on hyvin turvallista ja ammattitaidolla tehtyä toimintaa. Meiltä saa varattua kaikkien kolmen pallo-operaattorin liput heidän nettisivuja edullisempaan hintaa. [email protected]
Hyvä, että olet postannut mielenkiintoista materiaalia meillekin, jotka tuskin matkustamme paikan päälle. Kiva oli nojatuolimatkailla. Ja nuo eettiset näkökulmat ovat aina tärkeitä. Joka paikassa. Kiitos!
Kiitos Aila! Me päädyimme käymään täällä(kin), mutta paljon tulee olemaan myös maita, jonne mekään emme halua – tai lopulta enää ehdi – lähtemään.
Mielenkiintoista kuulla maasta, josta aika harvoin tulee eteen blogipostauksia. Hienoja akvarelleja oppaanne on tehnyt ja kuvaussilmää löytyi myös. Räätälöikö Aventura matkan teidän toiveiden mukaan vai oliko heillä valmis ”pohja” Myanmariin?
Kiitos Merja! Aventuralla oli valmis pohja ryhmämatkoja varten, mutta ryhmämatkan ja meidän aikataulumme eivät tällä kertaa olleet sovitettavissa yhteen, joten he räätälöivät sen meille samaa pohjaa käyttäen toiveittemme mukaisesti: jotain jätettiin pois ja toisaalta halusimme pari päivää Bangkokiin, jotka lisättiin. Olin yllättynyt siitä, että lopulta meille räätälöity matka oli edullisempi kuin ryhmämatka, olin tavallaan varautunut siihen, että se olisi kalliimpi, mutta suomalaisen oppaan palveluiden tiputtaminen pois yhtälöstä vaikutti ilmeisesti asiaan ja me ainakin tapaamme mielellämme jutella suoraan paikallisoppaiden kanssa, ilman välikäsiä ja käännöksiä :-)
Mielenkiintoinen kirjoitus yksityiskohtaisine kuvineen :) Mediaa seuratessa Myanmarista on saanut suppean kuvan, hienoa että toit esille paikallisten näkökulmaa ja turismin merkitystä. Asiat harvoin ovat mustavalkoisia.
Hienoa, että teillä oli hyvät oppaat! Itekin tykkään nimenomaan reissata paikallisten oppaiden kyydissä.
Just yks tuttu kehui Myanmaria ja sun kirjoitus vahvisti heräävää mieleenkiintoa maata kohtaan! :)
Kiitos Emilia! Vaikkakin nykyhallitus maassa toimii tuomittavalla tavalla, niin maan historia on pitkä ja useimmilla maan kansalaisilla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa hallituksen toimiin.
Kiitos hyvästä kirjoituksesta. Olen aina kuvitellut, että Myamarissa on kaunista mutta nämä kuvat kyllä yllätti entistä positiivisemmin. Vaikka passissani (nyt tosin jo entisessä) on useampikin Myamarin leima en ole varsinaisesti maassa ikinä käynyt. Mielessäni on ollut jo pitkään.
Matkaboikotteihin liittyy aina vähän kaksinaismoralismia tai kuten sanoit eettisen ylemmyyden tuntoa. Itse ainakin matkoillani yritän ostaa palveluita paikallisilta, yritän oppia ymmärtämään tavallisia ihmisiä ja niiden käsitystä maailmasta. Monet asiat näyttää paikan päällä aika erilaiselta kuin kotoa käsin. Ja usein paras tapa vaikuttaa on juurikin matkustus.
Kiitos Anu! Oletko sitten käynyt maassa uusimassa Thaimaan viisumia tms. jos ”olet käynyt siellä, mutta et ole käynyt”? Paikallisten palveluiden käyttäminen on usein se paras idea maassa kuin maassa.
Juuri näin. 2000- luvun alussa oli Thaimaahan vaikea saada muuta kuin turistiviisumi (tämän hetkistä tilanteesta ei ole tietoa) mutta Myamarin rajalla siihen sai aina sen kuukauden lisää. Ainakin sukellusalalla se oli kausityöläisillä ihan normaalikäytäntö :)
Hetki meni, ennen kuin osasin paikallistaa Myanmarin kartalle, mutta kyllä se jostain muistin syövereistä lopulta löytyi. Minullekin Aasia on edelleen vierasta territoriota, jostain syystä matkasuunnitelmat ovat tähän mennessä kohdistuneet aina enemmän länteen kuin itään. Japanin haluaisimme miehen kanssa kuitenkin molemmat kokea, joten ehkäpä meidän Aasiaan tutustuminen alkaa sieltä.
Kiitos Pia! Aika isokin Myanmar on, eli eipä kai sen paikallistaminen niin hirmuisen vaikeaa ollut sitten lopulta kuitenkaan :-)
Myanmar on kiehtova, vaikkakin omalla listalla se tuntuu vielä kaukaiselta. Tosi kiva, että on ollut noin hyvät ja osaavat oppaat.
On kyllä aivan upeita nuo maalaukset!
Kiitos Virpi! Myanmarin nykyisessä tilanteessa myös oppailla on ehkä hiukan vähemmän töitä kuin joskus, joten he paneutuvat kyllä jokaiseen opastukseensa hyvinkin kiitettävästi. Näin ainakin meillä.
Tässä olikin todella mielenkiintoisia pointteja Myanmariin matkustamisesta. Itse en ole asiaan perehtynyt, mutta ensiajatuksena sitä helposti mieltää, ettei maahan kannattaisi matkustaa. Myanmar on ollut kyllä mielenkiinnon kohteena jo pidemmän aikaan, mutta juuri tuon epävakaan tilanteen takia jäänyt aina reissusuunnitelmissa taka-alalle. Annoit hyviä syitä puntaroida omia ajatuksia uudelleen :)
Kiitos Outi! Tilannehan ei varsinaisesti maassa ole epävakaa – kaikki toimi hyvin eivätkä turistit edes pääse alueille, joissa on ehkä edelleen näitä valitettavia sotilasoperaatiota meneillään.
Myanmarissa on hyvin vakaa tilanne armeija on edelleen vallassa kulissien takana kuten viime vuosikymmenet. Rohingya alue joka on pieni ja pitkaan eristaytynyt muusta maasta tuntuu hyvin kaukaiselta. Hyvin harva taalla asuva ulkomaalainen tai paikallinen on siella koskaan kaynyt. On hyvin traagista mita alueella on tapahtunut ja ikavaa etta koko kansa joutuu kärsimään jälki seurauksista. Myanmariin kannattaa matkustaa paikallisten ihmisten vuoksi ja siksi etta se on upea maa. Huonoja hallituksia riittää ympäri maapalloa eikä niille yksilöt juuri mitään mahda.
Kiitos Mika tarkennuksista!
Mä olen kans sitä mieltä, että vaikka joltain osin boikotit voivatkin kuulostaa perustelluilta niin toisaalta myös noiden paikallisten pienyrittäjien ja tavallisen kansan tukeminen on varmasti myös tärkeää (politiikasta huolimatta) ja asioilla on aina toki montaa puolta. Kiva kuulla, että majoituitte just noissa pienehköissä majataloissa, varmasti sangen viihtyisiä. Itse en ole vielä Myanmarissa käynyt paria visarunia lukuunottamatta, mutta varmasti jonain tulevina vuosina voisi suunnata pidemmällekin visiitille. Hintatasoa (etenkin majoitusten) on moni reissaaja pitänyt kalliina, mutta eiköhän tuolta vaihtoehtoja löydy.
Kiitos Rosita! Hintatasosta en valitettavasti osaa oikein sanoa, sillä itse tapaamme valita meille mieluisan tason majoituksissa emmekä yleensä, elleivät hinnat nyt ole ihan kohtuuttomia, halua siitä tinkiä ainakaan muutaman kympin takia.
Asiat eivät koskaan ole niin mustavalkoisia, eli jos joku sanoo boikotoivansa maata esim. poliittisen tilanteen vuoksi, voisi samalla myös miettiä, mitä maalle ja niille ihmisille kävisikään, jos turismi ja tulot sen myötä loppuisivat kokonaan. Hienoa, että käytitte pienempiä paikallisomisteisia majapaikkoja ja tuo teidän opas on kyllä ollut varmasti erinomainen lisä reissulla!
Kiitos Anna-Katri! Turismi on maailmanlaajuisesti tosiaan sen verran iso asia monessa kohdin, että nämä erilaiset ”en lennä enää koskaan” tai ”en matkusta tänne” vaikuttavat kovin moneen asiaan, joten asiaa kannattaa pyrkiä tarkastelemaan vähän oman, ehkä vähän pienen, kuplansa, ulkopuoleltakin.
Joka kerta, kun tämä postaus osuu silmiin, ihailen noita upeita maalauksia. Hauska tarina niiden takana:) Boikotointi on monitahoinen kysymys, johon ei ole yhtä vastausta ja jota sietää kunkin maan ja alueen osalta miettiä erikseen. Kyllä minä matkustaisin Myanmariin (ja ollaan matkustamassakin jossain vaiheessa), mutta ehdottomasti katsoisin, mitä tahoja valinnoissani tukisin.
Kiitos Eve! Tavalliset myanmarilaiset varmasti kiittävät tulevaa matkaasi maahan. Tsekkaapa tästä ketjusta sitten aikanaan tuo Mikan sähköpostiosoite ja kysy häneltä lisävinkkejä – on tuon maan ammattilainen jo monen vuoden ajalta.
Minun Myanmarin-matkani on siirtynyt ensi vuoden puolelle. Suunnittelu voi alkaa kun kotiuduin. Ehkä kannattaakin käyttää paikallisoppaita, onhan heistä usein iso apu. Olen juuri ollut niin hyvien paikallisoppaiden ohjauksessa, että kallistun vakavasti siihen suuntaan.
Kiitos Terhi! Esimerkiksi Baganissa vaihtoehtoina on mielestäni opas, hervoton lukeminen etukäteen tai sitten vaan temppeleiden katselu tietämättä niistä juuri mitään. Kaikki vaihtoehdot ovat tietysti ok, mutta opas on minusta kivoin.
Kiinnostava postaus (ja upeita nuo akvarellit, vau)! Suunnittelemme matkustamista Myanmariin ensi talvena, ja olen tässä jo kahlaillut kiinnostuneena läpi kertomuksia maasta. Vaikuttaa kiehtovalta maalta, jossa on paljon kaunista nähtävää. Olen samaa mieltä kanssasi tuosta boikotointiasiasta, se ei todella ole yksipiippuinen juttu.
Kiitos Jenni! Myanmarissa nähtävää tosiaan riittää – mutta siis monessa kaupungissa, eli suosittelen tosiaan jonkinlaista kiertomatkaa maan sisällä sen sijaan, että pistäytyisi vaan Mandalayssa tai Yangonissa.