Kuvia Myanmarista

Mandalay Myanmar

Myanmarissa on jotain samaa kuin Bhutanissa. Pitkään eristyksissä ollut maa on edelleen sen verran erilainen kuin vaikka Thaimaa tai Vietnam, että ajoittain tuntee matkanneensa paitsi kauas myös toiseen aikaan, toiseen maailmaan.

Meille ominaiseen matkustustyyliin kierrämme maata ripeään tahtiin: neljä kohdetta, kaksi vuorokautta kussakin kohteessa. Päivät ovat pitkiä, täynnä ohjelmaa aamiaisesta illalliseen ja iltaisin olemme asettaneet tärkeimmäksi muuksi asiaksi sen, että saamme päivän mittaan otetut valokuvat talteen myös kovalevylle. Siinä samalla yritämme valita niistä pienen otoksen kuvia, jotka jaamme päivittäin Facebook-sivuillamme. Pitkien päivien tiivistäminen n. 20 kuvaan per päivä on kyllä välillä haastavaa!
Päivästä riippuen kirjoitamme kuvien saatteeksi enemmön tai vähemmän päivästämme ja parhaimmillaan myös kuvatekstit kuviin, mutta ihan blogijuttuihin asti päivän tunnit eivät riitä. Etenkään kun joinakin aamuina heräämme jopa ennen auringonnousua nähdäksemme senkin.

Facebookin lisäksi päivitämme muutaman kuvan ja stoorin Instagram-tilillemme päivittäin. Instagram-kuvat, siinä missä Facebook-kuvatkin ovat katsottavissa myös ilman omaa Instagram/Facebook-tunnusta, mutta Instagram-stoorit taitavat vaatia kirjaitumisen kyseiseen sovellukseen.

Mutta, selitykset sikseen – tässä osana matkabloggaajien Instagram Travel Thursday -kampanjaa muutama maistiainen Myanmarista myös meitä vaan blogin puolella seuraaville.

Mandalay

Mandalayssa aloitimme kullalla. Opimme ensin miten pienestä palasta kultaa sitä monessa vaiheessa monta tuntia nuijimalla lopuksi saadaan ohuen ohuita kuktalevyjä, joita voidaan käyttää temppelien ja buddhien päällystämiseen. Kullanväristä maaliakin käytetään , mutta kulta hohtaa kauniimmin ja kestää vuodesta toiseen siinä missä maalaus on uusittava 4-5 vuoden välein. Lisää kultaa näimme Mahamunin temppelillä, jossa yhtä buddhaparkaa yritetään haudata kultaan lätkimällä sitä joka päivä lisää patsaan päälle. Mutta mitä sitä kunnon buddhalainen ei tekisi varmistaakseen etenemisensa reinkarnaatioiden ketjussa.

Mandalay Myanmar
Lootuksenkukkia Buddhalle

Auringonlaskun aikaan oli vuorossa ehkä minua eniten kiinnostanut kohde Myanmarissa eli maailman pisin tiikkisilta, U Bein. Silta olikin näkemisen arvoinen, mutta kuten niin monessa paikassa, Bhutania osittain ehkä lukuunottamatta, meitä turisteja oli täälläkin vähän liikaakin. Ruuhkainen kaiteeton silta oli jopa ahdistava. Onneksi siltä pääsi alaskin ja rannaltahan sillan näkikin paremmin.
Mahtava oli myös maailman suurin kirja, eli 729 pagodaan talletetuille marmorilevyille kaiverrettu kokoelma buddhan opetuksia.

Mandalay Myanmar - Kuvia Myanmarista
U Bein, maailman pisin tiikkisilta

Kuten Mingonin Taj Mahaliksikin kutsuttu valkoinen temppeli joen rannalla. Tunnin venematkan Mingoniin taitoimme ”omalla” jokilaivalla – Myanmarissa matkailijan eurot riittävät vielä pitkälle.
Facebookin kuvakokoelmista ensimmäisestä ja toisesta Mandalayn päivästämme vähän lisää ja myöhemmin oikeina blogijuttuina sitten yksityiskohtia.

Mandalay Myanmar
Hsinbyumen pagoda Mingunissa

Bagan

Baganiin matkasimme Mandalaysta autolla. Jokiveneelläkin matka kuulemma taittuisi n. 11 tunnissa, mutta autolla siihen kului pysähdyksineen n. 4 tuntia.
Bagan on kaupunina pieni, oikeastaan vaan kylä, siinä missä Mandalay on miljoonakaupunki. Mutta temppeleitä Baganissa on, tuhansia. Tai pagodeja, tai stupia, sillä temppeleitä ovat vaan ne, joihin pääsee sisälle.

Tutustuimme varmasti lähemmäs kymmeneen temppeliin tarkemmin, näimme lukuisia ja taas lukuisia buddhia niiden uumenissa, istuvia, seisovia, makaavia, vanhempia ja uudempia, puisia, marmorisia, pronssisia ja jopa rautaisia. Kävelimme yhteensä kilometrejä paljain jaloin, sillä teppelialueille mentäessä Myanmarissa riisutaan kengät ja mahdolliset sukat.

Bagan Myanmar - Kuvia Myanmarista
Ananda Phayan temppeli Baganissa
Bagan Myanmar
Suorassa on – pientä vesilammikkoa oikeassa paikassa käytettiin aikoinaan temppeleitä rakennettaessa työn edistymisen mittaan suoruuden tarkistamiseen
Bagan Myanmar
Jos olisin tehnyt lahjoituksen temppelille, niin olisin lyönyt kolme kertaa “julkistaakseni” hyvän tekoni

Auringon laskiessa hakeuduimme toisena päivänä pienelle mäelle, toisena pienen luostarin katolle, mutta sää ei ihan suosinut, päivämme Baganissa olivat pilvisiä. Kysymystämme koskien jossain matkablogissa mainituista salaisista temppeleistä, joille voisi vielä nousta katsomaan auringonnousua tai laskua oppaamme ainakin lievästi paheksui, vaikka sanoikin niitä meille näyttävämme, jos välttämättä sellaiselle haluaisimme kiivetä. Buddhalaisena ja arkelologiaakin opiskelleena myanmarilaisena hän olisi halunnut, että mekin, turistit, kunnioittaisimme niin heidän uskontoaan kuin kulttuurihistoriallista perintöään. Lisäksi maanjäristykset niin 90-luvulla kuin 2016 ovat todella vaurioittaneet monen temppelin rakenteita, joten etenkin niiden sisään meneminen voi todellakin olla kohtalokasta. Päätimme tyytyä oppaamme valitsemiin paikkoihin, luostarin katto, vaikkei sekään ihan laillinen paikka ollut, oli kuitenkin hänestäkin hyväksyttävä.

Bagan Myanmar
Vain aavistus auringonlaskusta Baganissa

Viimeisenä Baganin aamunamme heräsimme ennen auringonnousua nähdäksemme sen ja sen aikaa taivaalle nousevat kuumailmapallot ja vihdoin meitä onnisti: aurinko pilkotti kun pilkottikin pilvien lomasta.

Bagan Myanmar - Kuvia Myanmarista
Kuumailmapallot ja auringonnousu Baganissa

Baganista näkemästämme ja kokemastamme tuoreeltaan ensimmäisen ja toisen päivän Facebook-yhteenvedoissa – ja lisää sitten, mm. temppelit kaikki nimineen, myöhemmin blogissa.
Baganista matkamme jatkui Inle-järvelle lennolla Baganin pieneltä lentokentältä Hehoon ja sieltä edelleen autolla ja veneellä Inle-järvelle.

instagram-travel-thursday-FIN-150x150
Tämä blogikirjoitus on osa Instagram Travel Thursday –tempausta, jonka järjestäjinä toimivat matkablogit
Vagabonda
ja Travellover
.

36 kommenttia

    • Kiitos Sari! Ehdottomasti näkemisen näköinen maa, eli siitä vaan reissua suunnittelemaan 🙂

    • Kiitos Timo! Joskus onnistaa – ja sitten välillä taas ei, siis valokuvien kanssa. Onneksi usein myös kuvankäsittelyllä voi pelastaa jonkun tärkeän, muttei teknisesti niin hyvän kuvan edes omien muistojensa tallentajaksi.

  • Onpa kiva lukea miten teillä on reissu edennyt! Ripeä tahti tosiaan, meillä oli 3-4 päivää kaupungissa ja silti tosi väsyttävä matka. Mandalaysta Baganiin auto on nähtävästi parempi vaihtoehto, se jokilaiva oli aika puuduttava matka. Me käytiin U Bein -sillalla auringonnousun aikaan, jolloin turisteja oli vähemmän, se oli kyllä mieleenpainuva kokemus.

    Hyvältä näyttää tuo paikka missä ihailitte Baganissa auringonnousua. Kirjoitin omaan blogiin vinkkejä mistä niitä toistaiseksi auki olevia temppeleitä vielä löytää, mutta onhan se hiukan kyseenalaista. Me saatiin se kuva, ettei paikallisten mielipiteet ole temppelien sulkemisesta ihan yksimielisiä. Onhan ne kiipeämistä varten rakennettu, mutta ei ehkä tuhansien turistien kuitenkaan. Eli parempi nykyään suosiolla katsella auringonnousua jostain muualta. Harmi sinänsä, mutta täysin ymmärrettävää!

    • Kiitos Anna! Me tapaamme ottaa, työstä jo vapaana olevina, nämä matkat vähän niinkuin työnä, eli matkapäivät saavatkin olla pitkiä ja vähän rankkojakin. Kotona olemme sitten “lomalla” ja käytän vaikka osan päivästä sohvalla Netflixin parissa 🙂
      Käyttämämme paikallisoppaan ainakin virallinen mielipide tuntui olevan paheksuva tuota temppeleille kiipeämistä kohtaan, mutta saattaa olla, että alan opinnot ja työ kulttuurimatkailuoppaana ovat muokanneet hänen mielipidettään tuohon suuntaan.

  • Upeita kuvia Myanmarista, näitä on mielenkiintoista katsoa kun en ole koskaan käynyt maassa vaikka Chiang Maissa asuessa ei olisi ollut kovin pitkä matka. Chiang Maissa tosin kotini vieressä oli super herkullinen myanmarilainen ravintola ja rakastuin paikalliseen ruokaan!

    • Kiitos Veera! Me puolestamme emme ole koskaan käyneet Chiang Maissa. Thaimaa ei ole oikein ollut meidän juttumme. Tosin nyt tällä reissulla aika Bangkokissa vähän loppui kesken – jos se vielä joskus osuu sopivasti lentoreitille, niin sen verran pitää pysähtyä, että ehtisi käymään Kwai-joen sillalla.

  • Wau !
    Jo viikolla julkaisemat kuvasi oli niin ihastuttavia, että kuume nousee mittarissa aika moista vauhtia.
    Maailma on toivottavasti avartumassa omalla kohdalla ihan selvästi. Vaikkakin Euroopan matkailua rakastavana nämä tunnelmat alkaa vetää puoleensa, ehdottomasti tällaisten juttujen jälkeen.

    • Kiitos! Eurooppakin on toki hyvä kohde: kevään ja alkusyksyn reissumme suuntautuvatkin usein Eurooppaan, kauemmas sitten Suomen talven aikana.

  • Upeita kuvia ja vähintään yhtä upeita maisemia. Nuo kuumailmapallot olisivat kyllä näkemisen arvoinen, kuten kuvien perusteella koko maakin. Toivon, että saisin teidän ikäisenä mahdollisuuden matkustella yhtä paljon. IHana seurata kuinka reissaatte ympäri maailmaa 🙂

    • Kiitos kommentistasi! Kuumailmapallojen näkemisen ohella olisi tietysti ollut kiva lentääkin moisella, mutta aikataulumme ja säät eivät oikein menneet yhteen. Tuon kuvan otimme vasta viimeisenä aamuna ja silloin meidän piti ehdottomasti olla jo lähdössä lentokentälle klo 9 maissa, joten aikataulut olisivat menneet vähän tiukoille.

  • Onpas upeita kuvia. Mielenkiintoista lukea matkapostauksiasi. Hyvää reissua teille! 🙂

    • Kiitos Kaura! Reissumme onkin jo loppupuolella, mutta blogissa se toki jatkuu vielä useamman jutun verran.

  • Upeita kuvia! Bhutan taitaa olla yksi niistä maista jonne sosiaalisen median saattelemana turistit seuraavaksi ryntäävät, tai ovat jo alkaneet rynnätä. Itsekin tietenkin haluaisin siellä päästä käymään, ja mielellään ennen kuin sen massaturismi valloittaa, joten siinä mielessä en ole yhtään muita parempi.

    • Kiitos Paula! Bhutan tosin tekee tämän mielestäni ihan fiksusti, eli pakottaa jokaisen turistin ostamaan itselleen oppaan, kuljetus- ja majoituspalvelut, eli ei salli reppureissaamista, joka huonoimmillaan ei jätä maahan juuri yhtään rahaa.

    • Kiitos Sandra! Meilläkin Myanmar toteutui vasta mm. Vietnamin, Kambodzan ja Laosin jälkeen – mutta parempi myöhään kuin ei koskaan 🙂

  • Upeita kuvia! Erityisesti tuota kuumailmapallokuvaa jäin tuijottamaan ties kuinka pitkäksi aikaa, suorastaan hypnoottinen 😍.

    • Kiitos Sanna! Vähän tuo viimeinen kuva panee miettimään kameran mukanaraahaamisen mielekkyyttä – se on nimittäin “ihan vaan” puhelinkuva.

  • Täysin samaa mieltä muiden kommentoineiden kanssa: todella upeita kuvia! Huh, tuo silta tosiaan näyttää ahdistavalta ihmispaljouksineen, eikä minua varmastikaan saisi menemään sille. Mutta niinhän se on monissa rakennelmissa, että paremmin sen näkee ja paremmat kuvat saa kauempaa, ei sen päältä!

    • Kiitos Terhi! Onneksi meitä oli kaksi, joten saatoimme kuvata siltaa eri näkökulmista – lisää siitä(kin) vähän myöhemmin, kun ehdimme kirjoittamaan varsinaisia Myanmar-juttuja.

  • Kuulostaa siltä, että olette saaneet paljon maasta irti tuossa ajassa! Kävimme Myanmarissa alkuvuodesta ja viime hetkessä tuli vaihdettua Bagan ja Mandalay etelän Daweihin. Mielenkiintoinen maa, vaatii ehdottomasti uuden reissun. Seurailen matkajuttujanne, kiintoisaa mitä muut reissaajat ovat ajatelleet maasta!

    • Kiitos Lotta-Maaria! Teillähän jäikin sitten selvästi vielä useampikin syy palata Myanmariin 🙂

  • Itse olen kanssa nopean toiminnan nainen ja tykkään käydä mielummin useammassa matkakohteessa. Sama homma oli meillä kanssa Myanmarissa, 2-3 päivää per kohde paitsi Ngapali Beachilla vietimme jopa viikon. Olisin näin jälkeenpäin halunnut käydä myös Mandalayssa, mutta haluttiin nauttia vähän pidempi rantaloman pätkä. Myanmar on kyllä mielenkiintoinen matkakohde, ei voi muuta sanoa!

    • Kiitos Veera! Meillä tuo matkailu on yksinkertaisempaa, kun emme pidä rantalomista 🙂 – jos välipäivän haluamme, niin sitten mieluummin vaikka hotellin puutarhassa tai terassilla, mutta varjossa.

  • Todella kauniita kuvia, tuli taas yhä vahvempana tunne, että tuolla olis ihana käydä, kun vielä kirjoitit että edelleen kuin “eri maailmaa” verrattuna esim Thaimaahan. Talvikohde onkin vielä päättämättä. 🙂

    • Kiitos kommentistasi! Sen verran täytyy lieventää, että omat kokemuksemme Thaimaasta ovat aika vähäisiä, mutta sen verran mitä sitä olemme nähneet, niin se oli “turismin osalta kehittyneempi” eli tarjontaa oli joka paikassa liikaakin, kuten myös ihmisiä.

  • Luinkin jo sen Mandalayn jutunkin. Helpottaa hieman oman reissun suunnittelua ja auttaa karsimaan kohteita pois, kun kaikkea ei kuitenkaan ehdi nähdä. Kun katselen tuota ruuhkaa U Bein -sillalla ja luen siitä kokemuksia, alkaa hitusen mietityttämään haluanko mennä sitä tuijottelemaan…

    • Kiitos Anna! Minulle U Bein oli Mandalayn tavallaan tärkein kohde eikä se ruuhka rannalla ollut paha, ja oppaamme mukaan vierailumme osui johonkin koulun loma-aikaan, joka saattoi lisätä paikallisten määrää.

  • Aasiasta löytyy paljon todella kiehtovan ja mielenkiintoisen näköisiä kohteita, kuten vaikka tämä Myanmar, mutta millähän saisin itseni kiinnostumaan näistä niin paljon, että saisin lähdetyksi sinne! Mua kiinnostaa tällä hetkellä Eurooppa ja Amerikat sen verran paljon enemmän, että reissujen suunnittelukin jo kohdistuu lähinnä pelkästään sille seudulle. Ehkä pitäisi saada joku kaverikin innostumaan, ja se innostus tarttuisi siten myös itseeni. Yksin reissatessa kun valitsee helposti niitä (potentiaalisia) lempikohteitaan sen sijaan, että innostuisi jostain, mikä ei ehkä heti olisi tuntunut niin omalta jutulta. Tuo kuumailmapallokuva on todella upea! 🙂

    • Kiitos Noora! Mukavaa että löytyy muitakin, jotka ovat myös kiinnostuneita muista seuduista maapallolla kuin Kaakkois-Aasiasta. Välillä tuntuu, että vaikka kaikki matkablogien jutut ovat juuri siltä suunnalta – kuten nyt nämä meidänkin juttumme Myanmarista.

  • Myanmar on kiehtova paikka, sellainen jossa riittää nähtävää, mutta vieläkin enemmän tunnelmoitavaa varsinkin noilla temppeleillä ja bagodoilla. Olenkin ensimmäisen reissun jälkeen alkanut haaveilemaan paluusta takaisin, siitä kun saisin kiertää maata ihan omassa tahdissani, omalla tavallani. Nämä kuvat eivät ainakaan lieventäneet tuota kaipuuta. 🙂

    • Kiitos Anna-Katri! Me olemme kyllä tämän ikäisinä sen verran realisteja, että tuskin palaamme Myanmariin – vaikka eihän sitä koskaan varmaksi voi tietää. Tunnelmointia enemmän minua tapaa näissä kohteissa kiinnostaa miten nämä kohteet aikoinaan on tullut rakennettua ja miten ne ovat säilyneet vuosisatoja.

  • Onpa upeita kuvia ja mielenkiintoisiapaikkoja! Myanmar kuulostaa niin eksoottiselta jo nimensä perusteella ja teidän kuvat vain vahvistavat käsitystä siitä. Kauniita maisemia, kullattuja temppeleitä ja erityisesti pidän värikkyydestä ihmisten pukeutumisessa. Kiitos tästä nojatuolimatkasta 🙂

    • Kiitos Marjo! Ei Myanmar nyt NIIN ihmeellinen kohde ole, samalla suunnallahan se on kuin vaikka Thaimaa ja Kambodza, jossa monet käyvät – ites asiassa helposti yhdistettävissä vaikka Thaimaan reissuun. Mutta kiitos kiitoksista 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.