Guineanlahden kierroksellamme viivymme yhteensä 12 hotellissa.
En ajatellut kirjoittavani tältä matkalta varsinaisia hotellijuttuja. En usko kovin monen suomalaisen sittenkään hotellivinkkejä tällä suunnalla kaipaavan.
Mutta dokumentoin nyt kuitenkin tuleville sukupolville – tai ehkä sittenkin enemmän itsellemme, että minkälaisia 1-2 yön kotimme tällä suunnalla olivat.
Willi Länsi -kierrokseemme muutama vuosi sitten mahtui monia hotelleja ja motelleja Yhdysvalloissa. Silloin päädyin ottamaan kuvan jokaisen majapaikkamme kahvinkeittimestä: jotain samaa vaikkei samanlaista jokaisessa paikassa. Afrikassa hotellihuoneissa, hyvissäkään, ei ole pääsääntöisesti ole kahvin- eikä vedenkeittimiä, joten Cotonoussa päädyin lähtiessäni kuvaamaan huoneen avaimen ja aurinkohattuni – ja jatkoin sitten samalla idealla hotellista toiseen.
Benin, Cotonou
Aloitan kirjallisuusviitteellä: ”Mutta kai te tiedätte, että parhaillaankin meidän tässä puhuessamme öljyä virtaa laittomissa putkissa ja sitä myydään pullotettuna Cotonoussa!”
Juuri näinä päivinä olen lukenut Chimamanda Ngozi Adichien kirja Kotiinpalaajat, joka sijoittuu enimmäkseen Nigeriaan, Beninin naapurivaltioon. Ennen tätä matkaa olisin ohittanut kirjan tuon lauseen Cotonoun kohdalta sen sijaintia sen enempää miettimättä ja ilman mielikuvaa öljypulloista Cotonaun rannalla, vain muutaman sadan metrin päässä hotellistamme Hotel du Lac.
Hotel du Lac oli länsimaalaisittainkin ihan riittävän tasoinen kaupunkihotelli rannalla – ei kuitenkaan uimarannalla, sillä Cotonoun kaupungin liepeillä ei meressä pidä uida. Puutarhassa oli kiva uima-allas, Cotonoun keskusta oli kävelyetäisyydellä ja myöskin kävelyetäisyydellä pääsi halutessaan slummailemaan: tarvitsi vaan kääntyä hotellista toiseen suuntaan kuin keskusta.
Hotellin wifikin toimi riittävällä nopeudella ja luotettavuudella, ei ärsyttänyt.
Benin, Ouidah
Ouidahissa asuimme todellisessa rantahotellissa. Casa del Papan bungalowit sijaitsivat pitkällä valkoisella rannalla tai pienen tien toisella puolella puistossa, joka rajautui laguunin rantaan.
Bungalowit olivat kivoja, suihkusta tosin tuli varsinaisesti lämmintä vettä vain iltaisin kun aurinko oli lämmittänyt veden varaajissa. Sähkökin pätki välillä, mutta onneksi nyttemmin puhelin on melkein aina mukana, joten jos päätyi kävelemään ravintolalle pikimustassa illassa, niin puhelimen taskulamppu valaisi tarvittaessa tietä. Wifi toimi vaan ravintolassa ja sielläkin hiukan ontuen, osittain sähkökatkoista johtuen.
Haastavin osuus Casa del Papassa oli sen sijainti 5 kilometrin kuoppaisen hiekkatien päässä. Käveltäväksi matka Ouidahiin oli helteessä ehdottomasti liian pitkä ja autollakin taival kävi melkein urheilusta: sen verran reippaasti auto pomppi yrittäessään sukkuloida tiellä siten, ettei jäisi kiinni lentohiekkaan. Kerran jäikin, ja sitten etsitään palmunlehviä pyörien alle ja työnnetään, mutta onneksi näihin tehtäviin löytyi ystävällisiä paikallisia.
Benin, Grand Popo
Grand Popossa on kuulemma kaksi hotellia, jotka ovat länsimaalaisittain kelvollista tasoa: Auberge ja Awale Plage Resort. Me asuimme jälkimmäisessä. Bungalowit sijaitsevat kauniilla puistoalueella Guineanlahden rannalla ja kiva uima-allaskin löytyy, mutta huoneiden taso jätti kyllä toivomisen varaa: patja oli ohut, muotoonommeltu aluslakana pienen puoleinen, eli se ei pysynyt paikallaan, ilmastointi toimi rämisten ja ontuen ja pyyhkeet olivat harmaat ja kuluneet. Kylpyhuoneen maton virkaa toimitti vielä harmaampi riepu. Eikä huonetta kahden yön vierailulla siivottu kertaakaan, ei edes roskakoria tyhjennetty. Hotelli oli myös kaukana Grand-Poposta, eli kävellen ei alueelta päässyt mihinkään ja kun ei ollut selkeää tarvetta lähteä mihinkään, niin mopotaksiajelu ei oikein innostanut.
Ei jatkoon – toisaalta ilmeisesti tämä oli sittenkin paras vaihtoehto Grand-Popossa.
Netti toimi teoriassa ravintolatiloissa, mutta käytännössä lähimmissä bungaloweissakin, myös meillä, useimmiten. Ei nopeasti eikä luotettavasti, mutta joskus hyvinkin.
Mutta pisteet siitä, että pesivät meille neljä vaatekappaletta 1,5 eurolla!
Togo, Togo-järven rannalla
Grand-Popon jälkeen odotukset matkan toista ”järvihotellia”, Hotel Le Lacia, kohtaan eivät olleet korkealla, etenkin kun elintaso yleisesti laskee Beninistä Togoon siirryttäessä. Rivitaloasunto oli kuitenkin viihtyisä ja toimiva, toisin kuin palvelu ravintolassa, joka oli ennätyksellisen hidasta ja toimimatonta, mutta luultavasti sittenkin afrikkalaisittain ihan tavallista. Wifi toimi jossain määrin, oikeastaan lähinnä allasalueella, ravintolakin oli enimmäkseen liian kaukana.
Agbodrafon kylä oli kävelyetäisyydellä hotellilta, mikä oli tavallaan ihan kiva. Ei tuntenut olevansa keskellä ei mitään, vaikkei kylästä mitään olisi tarvinnutkaan. Ja ostimme me sieltä sentään muutaman vesipullon, eli ihan toimiva kauppapaikka, tosin suppealla tarjonnalla (vesi ja olut lähinnä).
Togo, Lomé
Hotel Sarakawa olikin sitten jo Mercure-ketjun hotellina kuten mikä tahansa hotelli vaikka Ranskassa. No ehkei Pariisissa olisi voinut jättää keksipaketin hetkeksi pöydälle ilman, että muurahaiset omivat sen, mutta toisaalta hotellisiivooja siivosi tilanteen nopeasti ja viimeisteli sen runsaalla annoksella hyönteismyrkkyä. Aikoinaan Azoreillakin ruokimme jossain hotellissa myös muurahaisia, joten olisihan meidän pitänyt osalta olla varovaisia.
Parasta Sarakawassa oli olympialuokan uima-allas, kuulemma Länsi-Afrikan suurin uima-allas. Ehdottomasti jatkoon. Vaikka Coke light -tölkki maksoikin runsaat 5 euroa, mutta sitä sentään sai. Useimmissa hotellissa ei saa. Kovin köyhissä maissa ei oikein löydy ymmärrystä virvoitusjuomille, joissa ei ole ”mitään”.
Hotellin wifi oli hyvää länsimaista tasoa, riittävän nopea – no ei ehkä suomalaisiin televisio-ohjelmiin, muta muuten.
Ghana, Accra
Labadi Beach -hotellista ja sen upeudesta oli keskusteltu jo matkaa hahmoteltaessa pariinkin otteeseen. Lyhyemmällä Benin – Togo – Ghana -kierroksella hotelli on matkan viimeinen ja matkan päättymistä on haluttu juhlistaa hienolla hotellilla. Meidän matkamme ei päättynyt tähän hotelliin ja vaikkakin se oli tämän sarjan hienoin, niin mieluummin olisin ollut Ghanassa vähän pitempään ja vaikka sitten vähän vähemmän upeassa hotellissa, sillä osittain perusteluna sille, että vierailumme Ghanassa jäi vaan yhteen vuorokauteen oli, että yö Labadi Beachissä on sen verran arvokas. Booking.comin mukaan luokkaa 250 euroa yö – onhan se aika paljon.
Parasta Labadi Beachissä oli kuuma suihku – ennen tätä kaikissa matkan hotelleissa lämmin vesi oli vaan haaleaa ja kuuman suihkun ystävänä olin kyllä tältä osin haltioissani tästä hotellista. Tätä olin kaivannut!
Wifikin toimi upeasti, nopeudet huitelivat jo jossain 20 megan tuolla puolen eikä katkoja ollut, ei wifissä eikä sähkössä.
Uima-altaita oli pari, mutta Sarakawan jälkeen ne olivat niin surkean pieniä, etten yhden yön vierailulla viitsinyt edes uimapukua kastella niissä. Guineanlahden rannalla sentään kävimme täälläkin. Hotellin edessä on osa rannasta aidattu hotellivieraille, joten jos haluaa viettää rauhallisen rantapäivän kaupustelijoiden tai muiden paikallisten häiritsemättä, niin senkin olisi täällä voinut tehdä. Vartijoilla oli näyttävät aseet, joten eivätköhän he tehtävässään olisi onnistuneet.
Sähköä ja kuumaa vettä oppii kyllä nopeasti arvostamaan silloin, kun ne puuttuvat. Ei ole minulla ollut kesämökkielämää. Lievästi kiinnostaa tuo Afrikan reissunne samaan aikaan kuin täällä on töllöttimessä juttua moottoripyöräreissusta Kairosta Kapkaupunkiin eli vähän toiselta suunnalta. Pitäisiköhän minunkin uskaltautua.
Kiitos Stacy! Yhdistelmä huono suihku ja hillitön helle, ehkä vielä hiekkaranta siihen lisättynä, on jo kyllä urbaanille suomalaiselle vähän haastava. Toki paikalliset vaikka nukkuvat pelkällä hiekalla ja suihkun sijaan käyvät vaan meressä.
En muista lukeneeni tuolta suunnalta aikaisemmin yhtään blogipostausta (ellei teidän aikaisempia postauksia lasketa). Varsin eksoottista. Sähkökatkot ja lämmin vesi suihkussa on-off kuulostavat tutulta. Nepalin vaelluksella koimme noita tuntoja joka ilta. Myös kuukauden takaisella Thaimaan matkalla oli sähkökatkoja, mutta vain parina iltana. Ne johtuivat alueella riehuneesta myrskystä, jonka häntä osui Krabille. Katkot eivät kuitenkaan olleet niin pitkiä, että olisivat aiheuttaneet hankaluuksia. Aivan upea tuo ensimmäinen auringonlasku kuva.
Kiitos Merja! Afrikassa ja etenkin köyhemmässä osassa Aasiaa infra on vielä vähän vaiheessa, joten katkoksia sattuu. Kiitos kiitoksista, koskien tuota kuvaa isolta uima-altaalta Loméssa!
Kivoja hotellejahan nämä on kaikki. :) Varmasti kohteetkin on valittu vähän sen mukaan, että sieltä löytyy riittävän tasokasta majoitusta. Bussi näyttää samalta kuin jossain aiemmassakin kuvassa. Onko teillä sama bussi millä kierrätte monta maata?
Kiitos Elina! Aventura tavoittelee tiettyä tasoa, mutta kaikkialla, esimerkiksi Grand Popossa, siihen ei välttämättä mikään hotelli yllä. Mutta kyllä sitä aina pari yötä on vähän vaatimattomammassakin majoituksessa, vaikka senioreina mielellämme asumme mukavastikin. Eikös se paljon matkailevilla ole hyvä tavoite, että maailmalla yhtä mukavasti kuin kotona :-)
Beninin Cotonousta Ghanan Accraan liikuimme samalla bussilla, sen jälkeen lentäen maasta toiseen ja sitten tietysti aina kussakin maassa sen maan bussilla.