9 päivää Kreikassa

Kreikka feature

Valokuvaaja, jonka kanssa kiertelimme matkamme loppupuolella Peloponnesoksen niemimaata, kertoi, että viimeisen viiden vuoden aikana turistien määrä Ateenassa on lisääntynyt ja ihmiset viipyvät kaupungissa yhden tai kahden päivän sijaan lähempänä viikkoa. Viikon verran mekin viivyimme, tavallaan, sillä yhden yön vietimme Meteoran retken yhteydessä Kalambakassa ja toisen Peloponnesoksen retkellä Kreikan entisessä pääkaupungissa, Nafpliossa.

Matkamme aluksi majoituimme The Stanley -hotelliin pariksi yöksi: olimme varanneet huoneen jo siinä vaiheessa, kun arvelimme vain tulevamme Ateenaan pariksi päiväksi ennen Albatrosin ryhmää, johon olisimme liittyneet viikon kiertomatkalle. Albatrosin matka ei sitten toteutunutkaan, mutta jätimme hotellivarauksen voimaan, kun se tuntui olevan hyvällä paikallakin ajatellen Meteoran retkemme lähtöä rautatieasemalta. The Stanley -hotellin kattobaari ihastutti ensimmäisenä iltana: olimme tosiaan tulleet Ateenaan, kun näimme Akropolis-kukkulan iltavalaistuksessa!

Juustopiirakka Kreikka 9 päivää Kreikassa Iltakuvien sijaan keskityimme kuitenkin ensimmäisenä iltana kreikkalaiseen ruokaan, esimerkiksi tähän hunajassa uivaan juustopiirakkaan

1 – Omonia-aukio ja Lycabettus-kukkula

Halusimme aloittaa Ateenassa siitä mihin viimeksi yli 40 vuotta sitten lopetimme, joten lähdimme etsimään Omonia-aukiolta vanhan hotellimme sijaintia. Googlen katunäkymistä olimme jo ymmärtäneet, että hotellia ei enää ole, mutta naapurihotelli löytyi. Tosin yhtä kadunkulmaa lukuunottamatta mikään ei oikein tuntunut tutulta. Myöhemmin kuulimme pariltakin tapaamaltamme oppaalta, että Omonia-aukio on maahanmuuttajien myötä muuttunut turvattomaksi, eikä niille kulmille kannata enää mennä. No, selvisimme kuitenkin aamupäiväretkestä ongelmitta.

Omonia 1976 ja 2019 9 päivää Kreikassa Hotellikatu 1976 ja 2019

Iltapäivällä nousimme Lycabettus-kukkulalle. kävelimme ensin Syntagma-aukiolta kaapelivaunun lähtöpaikalle ja matkasimme sillä ylös ja alas. Yli 30 asteen helteessä hikistä hommaa – se kävelyosuus.
Lycabettus-kukkulalla olisi tietysti pitänyt nousta vasta sopivasti auringonlaskun aikaa, mutta emme halunneet jättää sitä niin myöhään, sillä lähtö Meteoraan oli aamulla aikaisin.

2-3 Meteoran retki

Retkestämme Meteoraan kirjoitinkin jo, se käytännön toteutuksesta. Muita osin palaan Meteoraan vielä myöhemmin – on se vähintään parin blogijutun arvoinen!

Meteora – näin vierailet siellä helposti

4 Cap Sounion ja Poseidonin temppeli

Meteorasta kotiuduimme Achilleas-hotelliin, jonka sijainti Syntagma-aukion ja Monastirakin metroasemien välimaastossa osoittautui juuri niin käteväksi, kuin olin toivonutkin. Ensimmäinen yö uudessa hotellissa ei kuitenkaan ihan vakuuttanut, sillä huone 502 oli hyvin pieni ja ainoa työpöydäksi kelpaava pöytä oli parvekkeelta sisäännostettu ulkopöytä. Aamulla neuvottelimme hiukan asiasta – olimmehan majoittumassa tänne neljäksi ja vielä Peloponnesokselta palattuamme yhdeksi yöksi ja pääsimmekin muuttamaan isoon perhehuoneeseen, jossa oli myös kaipaamani työpöytä. Tapaamme (melkein) joka ilta matkoillamme vähintään siirtää päivän mittaan otetut kuvat kovalevylle, ehkä valita ja käsitellä niistä parhaimmat, lukea sähköpostit ja hoitaa niistä ehkä kiireellisimmät, joten työpöydälle on käyttöä.

Kreikkalainen salaatti Kreikkalainen salaatti – melkein vakiolounaamme runsaan viikon ajan

Nautittuamme puoli päivää uudesta huoneestamme olikin aika tutustua lähikortteleihin, käydä syömässä ja valmistautua iltaretkeen Sounionin niemimaalle.

Cap Sounion ja Poseidonin temppelikin ansainnee omankin juttunsa, mutta paluumatkalla Ateenaan tunsimme olevamme vähintäänkin onnekkaita! Pienessä ryhmässämme yhdelle saksalaiselle tytölle puhkesi nimittäin paluumatkalla vatsatauti ja vaikka bussikuski yrittikin parhaansa mukaan löytää pikaisesti pysähtymispaikkoja tarvittaessa, niin ensimmäisen osalta hän ei ollut tarpeeksi nopea ja tytön mekkokin tuhraantui pahasti. Onneksi yhdellä kanssamatkustajista oli syystä tai toisesta päivärepussaankin ylimääräinen trikoomekko, joten tyttö sai ainakin osittain puhtaat vaatteet ylleen. Jossain vaiheessa löytyi avoinna oleva apteekkikin ja Imodiumia ja neljän – viiden pysähdyksen taktiikalla pääsimme takaisin Ateenaan. Hotellilla pesimme kätemme erityisen huolellisesti ja ilmeisesti kyseessä ei ollut ainakaan helposti tarttuva tauti, sillä selvisimme ongelmitta.

5 Acropolis ja Mikrolimano

Iltaretken jälkeen oli taas vuorossa aamuretki. Olimme ostaneet pieneen lisähintaan Acropolis-kukkulallekin Skip the line -liput ja pienryhmäopastuksen, joka alkoikin mukavasti Philopappos-kukkulan juurelta siten, että näimme ensin kukkulan matkan päästä ja vasta sen jälkeen nousimme sille.

Acropoliksella oli, kuten olettaa voikin, turisteja riittämiin. Aikainen ajankohta sunnuntaina aamupäivällä ei tainnut lopulta auttaa ruuhkiin mitenkään!

Nykyisin, toisin kuin 70-luvulla, rakennukset on köysillä rajattu tiukasti turistien ulottumattomiin niin täällä kuin Poseidonin temppelillä, mutta kummallakin alueella on myös runsaasti isoja antiikinaikaisia irtokiviä tai pylvään päitä ja vartijat tekevät parhaansa niiden vahtimisessa ja puhaltavat ärhäkkäästi pilliinsä jokaisen kiven päälle kuvattavaksi nousevan nuoren, yleensä naisen, kohdalle ja antavat heille asianmukaisen läksytyksen!

Omatoiminen iltaretkemme Piraeukseen muuttui lopulta iltaretkeksi Mikrolimanon pienvenesatamaan. Piraeus oli ainakin kohtuuetäisyydellä metroasemalta illalla kolkonpuoleinen rakennustyömaa ja lauttasatama, mutta yhden metrovälin (ja pienen kävelymatkan) päässä oleva Mikrolimano osoittautui mitä viehättävämmäksi paikaksi ruokailla satama-altaan äärellä.

6 Astir Beach ja Areopagus

Kauan sitten parin viikon Ateenan lomallamme tapasimme viettää joka toisen päivän rannalla ja joka toisen päivän retkillä kaupunkiin ja vähän laajemminkin Kreikkaan tutustuen, joten halusimme nytkin käydä edes turistina kerran rannalla, vaikka matka Ateenan Rivieralle metrolla ja bussilla viekin vajaan tunnin ja etenkin rantabussi (122 Ellinikon metroasemalta) oli mennen tullen ääriään myöten täynnä.

Rannat tuntuivat olevan tarkemmin vartioituja ja tiukkaan suljettuja 70-lukuun verrattuna: ehkä tässäkin osansa on Kreikkaan saapuneiden maahanmuuttajien suurella määrällä. Puhuimme kuitenkin itsemme katsomaan parille rannalle ilman pääsymaksua, joka saattoi olla arkipäivänäkin parikymppiä nuppi ja nautimme sitten sen sijaan parikymppiä maksaneen iltapäiväkahvin, kokiksen ja leivoksen Four Seasons Astir Palace -hotellin terassilla. Tsekkasimme hulppean hotellin huonehinnatkin, mutta halvimmillaankin (ei edes merinäköalaa) 650 euroa yö ei houkutellut jäämään ja ihan kelvollinen Achilleas -hotelli Ateenan keskustassa (140-165 euroa yö vähän päivästä riippuen) tuntui taas jo edulliselta valinnalta!

Iltaretkemme suuntautui taas tänään Areopagus-kalliolle Acropoliksen juurella. Tältä pieneltä kallionnyppylältä näkee niin Acropoliksen ilta-auringossa (lähinnä Niken temppelin) kuin auringonlaskunkin.

Areopagus Ateena

7-8 Peloponnesos

Peloponnesosta kiersimme kahden päivän ajan valokuvaajan matkassa: Korintin silta, Epidauroksen teatteri, Mycenaen rauniot, Nafplionin kaupunki ja Palamidin linna sen yllä, antiikin olympialaisten pitopaikka Olympia, Rio Antirion silta Patrassa ja Melagavin majakka Loutrakin lähellä. Arviolta 700 kilometriä ja monen monta kohdetta ja porrasta!

Melagavin majakan jälkeen pidimme viimeisen tauon Loutrakin rantabulevardin laidalla ja isokin vohveli suklaakastikkeella tuntui jo todella ansaitulta!

Melagavi majakka 9 päivää Kreikassa
Vohveli 9 päivää Kreikassa

9 Takaisin Ateenassa

Kahden pitkän retkipäivän jälkeen puhuimme itsellemme jo tutussa hotellissa myöhäisen lähtöajan ja viivymmekin hotellilla aamupäivän mm. tätä juttua kirjoittaen. Iltapäivän kulutamme vielä fiilistellen viimeistä kertaa, tältä erää ainakin, Plakan, Monastirakin ja Syntagman kulmia ja lennämme Norwegianin myöhäisellä iltalennolla kotiin.

Ateenan muistommekin ovat nyt taas alle kymmenen vuotta vanhoja – ensi vuonna onkin sitten ehkä jo taas Lontoon ja Rooman vuoro!

Artikkelin avainsanoja
, , , ,

10 kommenttia

    • Kiitos kommentistasi! Kreikasta riittää kyllä moneenkin matkaan, eli jos pitää Kreikasta, niin siellä voisi varmaan kevyesti käydä 20 kertaa ja silti löytää aina uusia kaupunkeja ja saaria.

  • Oi ihana Kreikka !
    Mielenkiintoisia jutut mantereelta jossa on itse tullut vähemmän löytyä. Olen kovasti keskittynyt saarimatkailuun.

    • Kiitos Piyya! Olemme mekin saariakin Kreikassa kolunneet etenkin purjehtien, mutta nyt oli Ateenan kertauksen ja manner-Kreikan vuoro.

  • Onpas tapahtumarikas matka ollut teillä, mutta kaikista muutoksista olette selvinneet hyvin! Kreikka vaikuttaa mielenkiintoiselta. Itse olen aiemmin käynyt Kreetalla ja nyt olen Rodoksella, ehkä joku päivä pääsen näkemään itse Kreikankin! 🙂

    • No jösses, onpa teillä taas ollut tapahtumien täyteinen ja hieno matka! Tuo on kyllä ihan totta mitä Pirkko kommentissasi totesit, että Kreikka on kohteena niin monipuolinen, että varmaan parikymmentä kertaa voisi hyvinkin käydä ja silti aina löytää jotain uutta.
      Korintin kanavalla on tullut joskus aikoja sitten pyörähdettyä, mutta muuten Peloponnesos itselle vähemmän tuttua aluetta. Tuo Meteora vaikuttaa aivan upealta!
      Itse oltiin Ateenassa viimeksi kesäkuun lopulla ja tykkään kaupungista kovasti. Kaikessa rosoisuudessaankin mun mielestä tosi kaunis, Pireuksesta tosin on vaikea löytää mitään viehättävää. Ja löytyyhän Ateenasta tosiaan valitettavasti niitäkin alueita, joita on varmaan oikeastikin syytä välttää.
      Mekin muuten asuimme hotellissa (Electra), jonka kattoterdeltä oli ihan huikeat Acropolis-näkymät, ja itseasiassa meidän huoneen parvekkeeltakin. 😊

    • Kiitos Jenni! Ehtiihän sitä 9 päivässä 🙂 – no kieltämättä, olisi tähän taas muutama lisävapaapäiväkin mahtunut, tai edes puoli päivää, mutta niinäkin päivinä, jolloin ohjelmaa ei ollut, niin viimeistään aamukymmeneen mennessä olimme onnistuneet sitä kehittämään! Jossain vaiheessa matkaa opimme, ettei Ateenassa saa rakentaa yli 8-kerroksia taloja, jotta näkymät Acropolikselle säilyvät.

    • Kiitos kommentistasi! Suurin tapahtuma oli tietysti se, että valitsemamme valmis kiertomatka peruuntui. Nyt toteutusvaiheessa, omilla suunnitelmilla ja itse varatuilla retkillä, ei enää muutoksia tainnut olla yhtään.

  • Huikea matka teillä. Manner-Kreikka olisi kyllä niin pakko päästä näkemään ja kokemaan. Aina tulee lähdettyä saarille.
    Kiva tuo hotellikatu 70-luvulta ja tältä reissulta. Itsekin tykkään käydä fiilistelemässä vanhoja lomamuistoja, aina jos vierailen samoissa paikoissa. Vaikka siinä välissä ei olisikaan kuin muutamia vuosia. 😀

    • Kiitos Virpi! Ateenan osalta tuo vertailu aikaisempiin matkoihimme olikin ajallisesti pisin mahdollinen, sillä Ateena kesällä 1976 oli ensimmäinen yhteinen ulkomaan matkamme.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.