9 päivää Kreikassa

Kreikka feature

Valokuvaaja, jonka kanssa kiertelimme matkamme loppupuolella Peloponnesoksen niemimaata, kertoi, että viimeisen viiden vuoden aikana turistien määrä Ateenassa on lisääntynyt ja ihmiset viipyvät kaupungissa yhden tai kahden päivän sijaan lähempänä viikkoa. Viikon verran mekin viivyimme, tavallaan, sillä yhden yön vietimme Meteoran retken yhteydessä Kalambakassa ja toisen Peloponnesoksen retkellä Kreikan entisessä pääkaupungissa, Nafpliossa.

Matkamme aluksi majoituimme The Stanley -hotelliin pariksi yöksi: olimme varanneet huoneen jo siinä vaiheessa, kun arvelimme vain tulevamme Ateenaan pariksi päiväksi ennen Albatrosin ryhmää, johon olisimme liittyneet viikon kiertomatkalle. Albatrosin matka ei sitten toteutunutkaan, mutta jätimme hotellivarauksen voimaan, kun se tuntui olevan hyvällä paikallakin ajatellen Meteoran retkemme lähtöä rautatieasemalta. The Stanley -hotellin kattobaari ihastutti ensimmäisenä iltana: olimme tosiaan tulleet Ateenaan, kun näimme Akropolis-kukkulan iltavalaistuksessa!

Juustopiirakka Kreikka 9 päivää Kreikassa Iltakuvien sijaan keskityimme kuitenkin ensimmäisenä iltana kreikkalaiseen ruokaan, esimerkiksi tähän hunajassa uivaan juustopiirakkaan

1 – Omonia-aukio ja Lycabettus-kukkula

Halusimme aloittaa Ateenassa siitä mihin viimeksi yli 40 vuotta sitten lopetimme, joten lähdimme etsimään Omonia-aukiolta vanhan hotellimme sijaintia. Googlen katunäkymistä olimme jo ymmärtäneet, että hotellia ei enää ole, mutta naapurihotelli löytyi. Tosin yhtä kadunkulmaa lukuunottamatta mikään ei oikein tuntunut tutulta. Myöhemmin kuulimme pariltakin tapaamaltamme oppaalta, että Omonia-aukio on maahanmuuttajien myötä muuttunut turvattomaksi, eikä niille kulmille kannata enää mennä. No, selvisimme kuitenkin aamupäiväretkestä ongelmitta.

Omonia 1976 ja 2019 9 päivää Kreikassa Hotellikatu 1976 ja 2019

Iltapäivällä nousimme Lycabettus-kukkulalle. kävelimme ensin Syntagma-aukiolta kaapelivaunun lähtöpaikalle ja matkasimme sillä ylös ja alas. Yli 30 asteen helteessä hikistä hommaa – se kävelyosuus.
Lycabettus-kukkulalla olisi tietysti pitänyt nousta vasta sopivasti auringonlaskun aikaa, mutta emme halunneet jättää sitä niin myöhään, sillä lähtö Meteoraan oli aamulla aikaisin.

2-3 Meteoran retki

Retkestämme Meteoraan kirjoitinkin jo, se käytännön toteutuksesta. Muita osin palaan Meteoraan vielä myöhemmin – on se vähintään parin blogijutun arvoinen!

Meteora – näin vierailet siellä helposti

4 Cap Sounion ja Poseidonin temppeli

Meteorasta kotiuduimme Achilleas-hotelliin, jonka sijainti Syntagma-aukion ja Monastirakin metroasemien välimaastossa osoittautui juuri niin käteväksi, kuin olin toivonutkin. Ensimmäinen yö uudessa hotellissa ei kuitenkaan ihan vakuuttanut, sillä huone 502 oli hyvin pieni ja ainoa työpöydäksi kelpaava pöytä oli parvekkeelta sisäännostettu ulkopöytä. Aamulla neuvottelimme hiukan asiasta – olimmehan majoittumassa tänne neljäksi ja vielä Peloponnesokselta palattuamme yhdeksi yöksi ja pääsimmekin muuttamaan isoon perhehuoneeseen, jossa oli myös kaipaamani työpöytä. Tapaamme (melkein) joka ilta matkoillamme vähintään siirtää päivän mittaan otetut kuvat kovalevylle, ehkä valita ja käsitellä niistä parhaimmat, lukea sähköpostit ja hoitaa niistä ehkä kiireellisimmät, joten työpöydälle on käyttöä.

Kreikkalainen salaatti Kreikkalainen salaatti – melkein vakiolounaamme runsaan viikon ajan

Nautittuamme puoli päivää uudesta huoneestamme olikin aika tutustua lähikortteleihin, käydä syömässä ja valmistautua iltaretkeen Sounionin niemimaalle.

Cap Sounion ja Poseidonin temppelikin ansainnee omankin juttunsa, mutta paluumatkalla Ateenaan tunsimme olevamme vähintäänkin onnekkaita! Pienessä ryhmässämme yhdelle saksalaiselle tytölle puhkesi nimittäin paluumatkalla vatsatauti ja vaikka bussikuski yrittikin parhaansa mukaan löytää pikaisesti pysähtymispaikkoja tarvittaessa, niin ensimmäisen osalta hän ei ollut tarpeeksi nopea ja tytön mekkokin tuhraantui pahasti. Onneksi yhdellä kanssamatkustajista oli syystä tai toisesta päivärepussaankin ylimääräinen trikoomekko, joten tyttö sai ainakin osittain puhtaat vaatteet ylleen. Jossain vaiheessa löytyi avoinna oleva apteekkikin ja Imodiumia ja neljän – viiden pysähdyksen taktiikalla pääsimme takaisin Ateenaan. Hotellilla pesimme kätemme erityisen huolellisesti ja ilmeisesti kyseessä ei ollut ainakaan helposti tarttuva tauti, sillä selvisimme ongelmitta.

5 Acropolis ja Mikrolimano

Iltaretken jälkeen oli taas vuorossa aamuretki. Olimme ostaneet pieneen lisähintaan Acropolis-kukkulallekin Skip the line -liput ja pienryhmäopastuksen, joka alkoikin mukavasti Philopappos-kukkulan juurelta siten, että näimme ensin kukkulan matkan päästä ja vasta sen jälkeen nousimme sille.

Acropoliksella oli, kuten olettaa voikin, turisteja riittämiin. Aikainen ajankohta sunnuntaina aamupäivällä ei tainnut lopulta auttaa ruuhkiin mitenkään!

Nykyisin, toisin kuin 70-luvulla, rakennukset on köysillä rajattu tiukasti turistien ulottumattomiin niin täällä kuin Poseidonin temppelillä, mutta kummallakin alueella on myös runsaasti isoja antiikinaikaisia irtokiviä tai pylvään päitä ja vartijat tekevät parhaansa niiden vahtimisessa ja puhaltavat ärhäkkäästi pilliinsä jokaisen kiven päälle kuvattavaksi nousevan nuoren, yleensä naisen, kohdalle ja antavat heille asianmukaisen läksytyksen!

Omatoiminen iltaretkemme Piraeukseen muuttui lopulta iltaretkeksi Mikrolimanon pienvenesatamaan. Piraeus oli ainakin kohtuuetäisyydellä metroasemalta illalla kolkonpuoleinen rakennustyömaa ja lauttasatama, mutta yhden metrovälin (ja pienen kävelymatkan) päässä oleva Mikrolimano osoittautui mitä viehättävämmäksi paikaksi ruokailla satama-altaan äärellä.

6 Astir Beach ja Areopagus

Kauan sitten parin viikon Ateenan lomallamme tapasimme viettää joka toisen päivän rannalla ja joka toisen päivän retkillä kaupunkiin ja vähän laajemminkin Kreikkaan tutustuen, joten halusimme nytkin käydä edes turistina kerran rannalla, vaikka matka Ateenan Rivieralle metrolla ja bussilla viekin vajaan tunnin ja etenkin rantabussi (122 Ellinikon metroasemalta) oli mennen tullen ääriään myöten täynnä.

Rannat tuntuivat olevan tarkemmin vartioituja ja tiukkaan suljettuja 70-lukuun verrattuna: ehkä tässäkin osansa on Kreikkaan saapuneiden maahanmuuttajien suurella määrällä. Puhuimme kuitenkin itsemme katsomaan parille rannalle ilman pääsymaksua, joka saattoi olla arkipäivänäkin parikymppiä nuppi ja nautimme sitten sen sijaan parikymppiä maksaneen iltapäiväkahvin, kokiksen ja leivoksen Four Seasons Astir Palace -hotellin terassilla. Tsekkasimme hulppean hotellin huonehinnatkin, mutta halvimmillaankin (ei edes merinäköalaa) 650 euroa yö ei houkutellut jäämään ja ihan kelvollinen Achilleas -hotelli Ateenan keskustassa (140-165 euroa yö vähän päivästä riippuen) tuntui taas jo edulliselta valinnalta!

Iltaretkemme suuntautui taas tänään Areopagus-kalliolle Acropoliksen juurella. Tältä pieneltä kallionnyppylältä näkee niin Acropoliksen ilta-auringossa (lähinnä Niken temppelin) kuin auringonlaskunkin.

Areopagus Ateena

7-8 Peloponnesos

Peloponnesosta kiersimme kahden päivän ajan valokuvaajan matkassa: Korintin silta, Epidauroksen teatteri, Mycenaen rauniot, Nafplionin kaupunki ja Palamidin linna sen yllä, antiikin olympialaisten pitopaikka Olympia, Rio Antirion silta Patrassa ja Melagavin majakka Loutrakin lähellä. Arviolta 700 kilometriä ja monen monta kohdetta ja porrasta!

Melagavin majakan jälkeen pidimme viimeisen tauon Loutrakin rantabulevardin laidalla ja isokin vohveli suklaakastikkeella tuntui jo todella ansaitulta!

Melagavi majakka 9 päivää Kreikassa
Vohveli 9 päivää Kreikassa

9 Takaisin Ateenassa

Kahden pitkän retkipäivän jälkeen puhuimme itsellemme jo tutussa hotellissa myöhäisen lähtöajan ja viivymmekin hotellilla aamupäivän mm. tätä juttua kirjoittaen. Iltapäivän kulutamme vielä fiilistellen viimeistä kertaa, tältä erää ainakin, Plakan, Monastirakin ja Syntagman kulmia ja lennämme Norwegianin myöhäisellä iltalennolla kotiin.

Ateenan muistommekin ovat nyt taas alle kymmenen vuotta vanhoja – ensi vuonna onkin sitten ehkä jo taas Lontoon ja Rooman vuoro!

Artikkelin avainsanoja
, , , ,

32 kommenttia

    • Kiitos kommentistasi! Kreikasta riittää kyllä moneenkin matkaan, eli jos pitää Kreikasta, niin siellä voisi varmaan kevyesti käydä 20 kertaa ja silti löytää aina uusia kaupunkeja ja saaria.

  • Oi ihana Kreikka !
    Mielenkiintoisia jutut mantereelta jossa on itse tullut vähemmän löytyä. Olen kovasti keskittynyt saarimatkailuun.

    • Kiitos Piyya! Olemme mekin saariakin Kreikassa kolunneet etenkin purjehtien, mutta nyt oli Ateenan kertauksen ja manner-Kreikan vuoro.

  • Onpas tapahtumarikas matka ollut teillä, mutta kaikista muutoksista olette selvinneet hyvin! Kreikka vaikuttaa mielenkiintoiselta. Itse olen aiemmin käynyt Kreetalla ja nyt olen Rodoksella, ehkä joku päivä pääsen näkemään itse Kreikankin! 🙂

    • No jösses, onpa teillä taas ollut tapahtumien täyteinen ja hieno matka! Tuo on kyllä ihan totta mitä Pirkko kommentissasi totesit, että Kreikka on kohteena niin monipuolinen, että varmaan parikymmentä kertaa voisi hyvinkin käydä ja silti aina löytää jotain uutta.
      Korintin kanavalla on tullut joskus aikoja sitten pyörähdettyä, mutta muuten Peloponnesos itselle vähemmän tuttua aluetta. Tuo Meteora vaikuttaa aivan upealta!
      Itse oltiin Ateenassa viimeksi kesäkuun lopulla ja tykkään kaupungista kovasti. Kaikessa rosoisuudessaankin mun mielestä tosi kaunis, Pireuksesta tosin on vaikea löytää mitään viehättävää. Ja löytyyhän Ateenasta tosiaan valitettavasti niitäkin alueita, joita on varmaan oikeastikin syytä välttää.
      Mekin muuten asuimme hotellissa (Electra), jonka kattoterdeltä oli ihan huikeat Acropolis-näkymät, ja itseasiassa meidän huoneen parvekkeeltakin. 😊

    • Kiitos Jenni! Ehtiihän sitä 9 päivässä 🙂 – no kieltämättä, olisi tähän taas muutama lisävapaapäiväkin mahtunut, tai edes puoli päivää, mutta niinäkin päivinä, jolloin ohjelmaa ei ollut, niin viimeistään aamukymmeneen mennessä olimme onnistuneet sitä kehittämään! Jossain vaiheessa matkaa opimme, ettei Ateenassa saa rakentaa yli 8-kerroksia taloja, jotta näkymät Acropolikselle säilyvät.

    • Kiitos kommentistasi! Suurin tapahtuma oli tietysti se, että valitsemamme valmis kiertomatka peruuntui. Nyt toteutusvaiheessa, omilla suunnitelmilla ja itse varatuilla retkillä, ei enää muutoksia tainnut olla yhtään.

  • Huikea matka teillä. Manner-Kreikka olisi kyllä niin pakko päästä näkemään ja kokemaan. Aina tulee lähdettyä saarille.
    Kiva tuo hotellikatu 70-luvulta ja tältä reissulta. Itsekin tykkään käydä fiilistelemässä vanhoja lomamuistoja, aina jos vierailen samoissa paikoissa. Vaikka siinä välissä ei olisikaan kuin muutamia vuosia. 😀

    • Kiitos Virpi! Ateenan osalta tuo vertailu aikaisempiin matkoihimme olikin ajallisesti pisin mahdollinen, sillä Ateena kesällä 1976 oli ensimmäinen yhteinen ulkomaan matkamme.

  • Hieno reissu teillä meriharakoilla jälleen kerran! Osin tuttuja paikkoja takavuosilta = 80-luvulta itsellenikin. Tosin muistikuvat jo varsin hataria, vaikka Ateena tuli tuolloin hyvinkin tutuksi. Pari vuotta sitten kiisin lentokentältä suoraan Piraeukseen, jossa ei todellakaan ole varsinaisesti mitään nähtävää, mutta jokunen hyvä ravintola kyllä. Vesi herätti kielelle myös noita ruokakuvia katsellessa: feta ja hunaja, marsch made in heaven!

    • Kiitos Maarit! Kumma juttu, että vaikka vaan pari … kolme … neljä vuosikymmentä vanhoja juttuja ei ihan tarkalleen muista 🙂
      Piraueukseen menimme mekin tällä(kin) kertaa metrolla, mutta totesimme melko pian, ettei tämä ole kovin idyllinen illallispaikka ja palasimme yhden aseman verran takaisin ja päädyimme Mikrolimanon pienvenesatamaan, joka todellakin oli sitä, idyllinen illanviettopaikka.

  • On kyllä todella ihania kuvia niin upeista maisemista! 🙂 Kreikka on vaan niin mahtavan kaunis ja monipuolinen kohde. Paljon nähtävää riittää ja paljonhan pääsitte näkemäänkin. Korintin kanava on kyllä houkutteleva paikka, täytynee ehkä omakin reissu sinne suunnalle järjestää pian! Onneksi tosiaan päätitte lähteä matkaan vaikka aluksi olikin muuttujia suunnitelmissa. 🙂

    • Kiitos Tiina Johanna – erityisesti kuviemme kehumisesta! Korintin kanava on ollut “listallani” siitä alkaen kun naapurimme kehui siellä yhden risteilyn yhteydessä käyneensä. No, nyt sekin on nähty ja voi suunnata seuraaviin “listan” kohteisiin 🙂

  • Kiitos tuhdista ja laajasta Kreikka-paketista! Omista visiiteistäni on vierähtänyt myös kymmenisen vuotta, joten tämä oli erityisen antoisa update. Kreikka oli turistien kansoittama jo tuolloin, mutta postauksestasi näkee hyvin, millaisia seurannaisvaikutuksia turismin ja maahanmuuton kasvulla on ollut. Eipä todellakaan hyviä. Mutta silti, luonnonkaunis ja historiaa tulviva Kreikka päätyi taas omallekin reissulistalleni. Hyvää syksyä sinulle!

    • Kiitos Riitta! Maailma muuttuu ja Kreikka sen mukana. Osa Kreikan saaristahan on kärsinyt maahanmuutosta suhteessa niiden yhteisöjen kokoon vielä paljon enemmän kuin Ateena.

  • Kiitos jutusta! Kreikka on ollut kyllä kulttuurin ja ihmisten johdosta aina mieleenpainuva vaikka olenkin vain käynyt Kefaloniassa, Kossilla ja Onassiksen Scorpios -saarella. Ouzo ja Zorbas kokeiltu, uudestaan taas, kun ennättää…

    • Kiitos Juha! Noita saariakin kiersimme kerran viikon purjehdusreissun merkeissä – hienoja maisemia myös tuolla suunnalla.

  • Me oltiin Kreikassa enemmänkin lomailemassa eikä niinkään kiertelemässä nähtävyyksiä (osittain helvetillisen helteen vuoksi) mutta Kreikkaan täytyy mennä myös juuri tällaiselle reissulle, jossa historia ja nähtävyydet tulee lähemmäksi. Kreikka on niin monipuolinen ja täynnä tekemistä!

    • Kiitos Outi! Me olemme siitä ehkä vähän outoja otuksia, että emme juuri tapaa matkustaa lomalle. Tapaankin sanoa, että lähdemme maailmalle tutkimaan sitä ja palaamme sitten kotiin ja olohuoneen sohvalle vaikka Netflixin pariin lomalle. Hellettähän Ateenassakin oli vielä syyskuun alussakin, mutta monena päivänä oli sentään ainakin pieni tuulenvire helpottamassa sitä.

  • Manner-Kreikka on minulle vielä tuntematonta seutua. Saarilla on tullut käytyä, mutta mm. huikea Ateena ja Meteora ovat vielä näkemättä. Meidänhän oli myös tarkoitus tänä syksynä lähteä Ateenaan, mutta ei saatu soviteltua lentoaikatauluja järkevästi, niin päädyttiin Lontooseen. Hauska tuo jutun alussa ollut kuva kadusta -70 luvulla ja sama katu tänä päivänä. Aika paljon on vuosien varrella muuttunut 🙂

    • Kiitos Merja! Meille on tänä kesänä osunut kahdessa paikassa vastaan tämä, että miten kaupungin jotkut alueet ovat muuttuneet alkuperäisten asukkaiden siirryttyä sieltä pois maahanmuuttajien “vallattua” alueen. Tukholmassa Bredäng on kuulemma muuttanut luonnettaan ja nyt Ateenassa Omonia-aukion seutu.

  • Kumma juttu, että kaikista Euroopan pääkaupungeista Ateena ei vaan ole koskaan sykähdyttänyt enkä edes tiedä miksei. Enempi on Kreikan saaristo vienyt mennessään. Nyt kun huomasin, että omasta kotikaupungistani pääsee Ateenaan suoralla lennolla, heräsi kiinnostus ja luinkin juttusi suurella mielenkiinnolla. Kenties sittenkin…

    • Kiitos Annemaria! Ateena on, mielestäni, ihan ok. Jos ei-sykähdyttäviä Euroopan pääkaupunkeja jäisin miettimään, niin ehkä Bukarest, Sofia ja Tirana olisivat sen listani kärjessä.

  • Olipa mukavaa taas päästä matkassanne Kreikkaan. Jostain syystä Kreikka on sellainen maa josta jaksaisin lukea vaikka kuinka paljon juttuja. Jo ihan teininä olin suuri Kreikka fani, ja luin kaikki mahdolliset kirjat maasta. Toivottavasti itsekin pääsen pian taas käymään.

    • Kiitos Paula! Olemme olleet Kreikassa kait viisi kertaa, harvakseltaan, mutta tämän reissun jäljiltä taas en pidä yhtään mahdottomana sitä, että päätyisimme sinne taas uudelleen, aika piankin – siis vaikka kymmenen vuoden sisällä 🙂

  • Ihanan monimuotoinen matka teilla ollut. Matkan aloitus siitä mihin viimeksi päädyitte on hieno idea 🙂 Ateenassa on tullut käytyä usemmammankin kerran työmatkalla mutta Akropolis-kukkulaa ja kreikkalaista salaattia lukuunottamatta kaikki muut olivat uutta.

    • Kiitos Anu! Kauan sitten tehty matka ohjasi muutamia valintojamme, mutta näille “kertausreissuille” olemme myös pyrkineet aina myös ottamaan mukaan uusia elementtejä, kuten nyt Meteora ja Peloponnesos.

  • Kreikasta tulee paljon postauksia matkablogeihin, mutta ei tällaisia. Paljon historiaa ja omasta mielestä mielenkiintoinen Korintin silta. Olisi kiva tehdä tuonne tuollainen kiertomatka siten, että ei olisi liian kuuma. Tuo kuvaaja on hauska idea reissulle!

    • Kiitos Rami! Itsekin olen yllättynyt niin blogiin kuin eri kohtiin Facebookissa tulleista kommenteista, että Manner-Kreikka on sittenkin ilmeisen harvinainen kohde ajatellen sitä miten paljon Kreikan saarille matkustetaan.

  • Olenkin monesti miettinyt, että mitähän kaikkea olisi nähtävillä, jos lentäisikin Kreikan saarten sijasta Ateenaan. Näköjään tosi paljon. Tuo Meteora tulee tuon tuosta esille ja se olisi varsinkin hieno nähdä!

    • Kiitos Teija! Toki on myös mahdollista lentää Ateenaan, katsoa hetki kaupunkia ja jatkaa jollekin saarelle – vaikka lautalla Piraeuksen satamasta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.