Rantaretkiä Ateenasta

Astir Beach Ateena

Syyskuisessa Ateenassa lämpötilat huitelivat edelleen yli 30 asteen, mutta emme siitä huolimatta oikein ajatelleet, että tälläkään lomalla viettäisimme rantapäiviä. Toisin oli vuosikymmeniä sitten, kun ensimmäisen kerran vietimme Ateenassa pari viikkoa elokuun helteissä. Loma-ohjelmamme oli selkeä: joka toinen päivä nähtävyyksiä, mutta joka toinen päivä rannalle.

Ateenan Riviera

Päiväkirjani mukaan matkasimme aikoinaan rannalle bussilla ja syystä tai toisesta Astir Beach -nimiselle rannalle, joten päätimme käydä siellä tälläkin kertaa. Ateenasta pääsee rannalle joko ratikalla tai metron ja bussin yhdistelmällä. Ratikat menevät kuitenkin vain Voulaan asti ja niiden Syntagma-aukiota lähinnä olevat pysäkit olivat remontin takia poissa käytöstä juuri matkamme aikana, joten valintamme oli punainen metrolinja Elliniko (tai Helliniko) -asemalle ja sieltä “rantabussi” 122 eteenpäin. Bussi oli muuten tätä nykyä todella täynnä mennen tullen, matkaa oli sentään vielä bussillakin melkein puoli tuntia ja paluumatkalla jouduimme seisomaan täydessä bussissa melkein koko matkan!

Jäimme pois Astir Beachille vievässä risteyksessä ja kävelimme siitä eteenpäin. Vanhoihin muistikuviimme nähden rannat olivat nyttemmin tiukemmin suljettuja. Ainakaan näkemillämme muutamalla rannalla ei enää myydä rantatuolia ja aurinkovarjoa, vaan sisäänpääsyä rannalle. Sisäänpääsy Astir Beach -nimiselle nykyisin hulppeanoloiselle rannalle maksoi arkena, syyskuussa 22 euroa! Pummimme itsemme hetkeksi sisään vain katselemaan rantaa sillä perusteella, että eihän meillä ole edes uimapukuja mukana! Tämä onnistui, mutta kun kävimme vielä erikseen kysymässä, että voisimmeko syödä lounaan rannan ravintolassa edelleen maksamatta tuota 2 x 22 euroa, käyttäisimmehän rahaa ravintolassa, saimme jo kieltävän vastauksen.

Astir Beach Ateena Astir Beach Ateena Rantaretkiä Ateenasta Astir Beach Ateena Astir Beach Ateena Rantaretkiä Ateenasta

Astir Beach Ateena
Ateenassa riittää antiikin raunioita myös uimarannoille. Taustalla Four Seasons-hotelli.
Astir Beach 1970-luvulla
Tuleva bloggaaja jossain Ateenan Rivieralla 1970-luvulla

No ei se mitään, tien toiselta puolelta löytyi ravintola, jonne pääsi lounaalle ostamatta sisäänpääsyä rannalle.

Lounaan jälkeen tutkimme vielä vähän karttaa ja päätimme jatkaa niemeä eteenpäin Four Seasons Astir Palace -hotellille. Ehkä siellä voisi nauttia iltapäiväkahvin/cokiksen (ja leivoksen) nauttiminen siellä ennen paluuta bussipysäkille.

Matkaa hotellille oli vähän arvioimaamme enemmän, etenkin kun satunnaiset vieraat ohjattiin kauempana sijaitsevalle sisäänkäynnille, mutta vierailu hotellilla oli kyllä pienen vaivan arvoinen! Kahvilan terassilta pääsimme näkemään niin kirkkaana kimaltelevan meren kuin hotellin hulppeat auringonottoalueet. Haimme jo Booking.comista hotellin tietoja: halvimman huoneen (ilman merinäköalaa) olisi saanut n. 650 euroa yö, mutta päätimme sitten kuitenkin palata Ateenan keskustaan n. 150 euroa yön hotellihuoneeseemme. Ei tullut niitä hammasharjojakaan mukaan …

Four Seasons Astir Beach Ateena Rantaretkiä Ateenasta Four Seasons Astir Beach AteenaFour Seasons Astir Beach Ateena Rantaretkiä AteenastaFour Seasons Astir Beach Ateena

Sen verran kuitenkin heittäydyimme äveriäiksi loistohotellissa, että annoimme henkilökunnan tilata meille taksin paluumatkaa varten – mutta vaan bussipysäkille asti!

Astir Beach Ateena

Piraeus ja Mikrolimano

Jos 70-luvulla vietimme aikaa Astir Beachillä, niin 2000-luvulla lähdimme Piraeuksesta purjehdusreissulle, joka vei meidät monelle Kreikan saarista, aina Kosille asti. Joten Piraeukseen, jonne sinnekin pääsee helposti metrolla. Piraeus, ainakin metroaseman läheisyydessä, osoittautui remontissa olevaksi lauttasatamaksi. Ehkä sieltä jonkun illallisravintolan olisi etsimällä ja/tai kriteerejä löysäämällä löytänyt, mutta luovutimme melko nopeasti ja palasimme takaisin yhden metroaseman verran New Faliron asemalle, josta Mikrolimanon pienvenesatama oli kävelyetäisyydellä.
Ja itse asiassa, ei purjehdusreissummekaan aikoinaan lähtenyt Piraeuksesta, vaan Kalamakista.

Hiukan haasteita oli löytää oikea Mikrolimanoon vievä tie, sillä metroasemalta piti ensin ylittää korkeaa siltaa pitkin monikaistainen autotie, mutta löytyihän se oikea tien pää lopulta – ja lopulta myös Mikrolimanon satama, jossa kivoja rantaravintoloja olikin sitten kymmeniä ja luultavasti taas kymmeniä.

Päädyimme yhteen niistä ja nautimme illallisen ainakin meille kovin mieluisassa miljöössä, omalta osaltani kanaa syöden ja kaloja ruokkien! Pöytään ilmeisen vakiosti tuotava leipäkori oli runsas ja leipä melko tavanomaista, joten yksi jos toinenkin asiakas oli ilmeisesti päätynyt tarjoamaan osan niistä pikkukaloille. Miksipä ei – olikin ihan kiva katsella miten yksittäisen kalan kokoon nähden iso leipäpala pyöri vedessä vimmatusti parven käydessä sen kimppuun ja hävisi parempiin suihin alta aikayksikön.

Mikrolimano Ateena Rantaretkiä AteenastaMikrolimano Ateena Mikrolimano Ateena Rantaretkiä AteenastaMikrolimano Ateena

Illallisen jälkeen jatkoimme rantaa eteenpäin ja totesimme, että mitä pitemmälle menimme, niin sitä enemmän baari- ja bilepaikkatyyppisiksi ravintolat muuttuivat, eli selvästikin tämä Mikrolimano on paikka, jossa on elämää. Me, senioreina, palasimme kuitenkin melko nopeasti takaisin metroasemalle, nyt jo taas taksilla, ja olimme hotellillamme yöpuulla jo ennen puolta yötä.

Mikrolimano Ateena
Mikrolimano Ateena Rantaretkiä Ateenasta

Artikkelin avainsanoja
,

8 kommenttia

  • Oih, olen aina halunnut käydä Ateenassa ja tuntea antiikin Kreikan henkäyksen! Sinun matkakertomuksesi oli viihdyttävää luettavaa! Tänne on jokus päästävä (suolaisesta rantahinnasta huolimatta)!

    • Kiitos Minnea! Luultavasti tuolta löytyy paljon edullisempiakin vaihtoehtoja, mutta “turisteina” halusimme kurkistaa myös tälle Astir Beachin “ykkösrannalle”.

  • Jessus mikä hinta rannalle ja 650€ yö, huh!
    Ihana kuva sinusta nuorena ja todella tunnelmainen tuo ravintola, jossa syötit kaloja 🙂

    • Kiitos kommentistasi! Luksuksella on luksuksen hinnat 🙂 Rantaravintola sen sijaan oli ihan kohtuuhintainen.

  • Oli kiva lukea tällainenkin Ateenan reissu. Muutakin kuin ne perusnähtävyydet. Itselläni on ateena vielä kokematta, mutta on yksi must see -paikka.

    Jännä paikka, kun pitää rannastakin maksaa. Mahtaakohan sieltä saada lähteä välillä käymään jossain. Itse, kun en kovin kauaa paikallani pysy aurinkoa ottaen.

    • Kiitos Katri! Kreikasta on moneen lähtöön! Tuo rannasta maksaminen, niin tavallaan minusta pääsymaksu rannalle on siistimpi juttu kuin eri hinta tuolista ja varjosta ja …

  • Ihana kuva tulevasta bloggaajasta !
    Ateenan Riviera on vallan houkutteleva. Itse olin jo myös jonkun aikaa sitten Varkizaaaa ja Glyfadassa. Silloin päätin palata pian, se paluu on vielä toteuttamatta. Veit minut mukaviin muistoihin ja houkutus lähteä uudestaan kasvoi taas.

    • Kiitos kommentistasi! Skannasin jo joitakin vuosia sitten kaikki vanhat paperi- ja diakuvat ja sen myötä niitä tulee käytettyä paljon helpommin ja useammin kuin alkuperäisissä muodoissaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.