Mercedes-Benz -museo

Stuttgart kertoo ylpeänä olevansa ainoa kaupunki maailmassa, jossa on kaksi automuseota.
Tosin yksi lukijoistamme ehti jo muistuttaa, että Liperissäkin on kaksi automuseota, joten ehkä tätä pitäisi tarkentaa ja todeta, että Stuttgartissa on kahden automerkin museot, eli Mercedes-Benz -museo ja Porsche-museo.
Parin päivän vierailulla valitsimme näistä vaan toisen, mutta jos Porsche-museo on yhtään samaa tasoa kuin Mercedes-Benz -museo, niin ehkä kannattaa vierailla molemmissa.

Autoista vähemmän muuten kuin tarpeellisina käyttöesineinä innostuvana en ollut ihan vakuuttunut Mercedes Benz -museostakaan, mutta tällä kertaa museo ylitti sinänsä vaatimattomat odotukseni moninkertaisesti – se on vaan kerrassaan upea!

Toiminnallinen museorakennus

Museorakennus kelpaa jo yksistään kohteeksi arkkitehtuurinsa takia. Metallinhohtoinen ehkä vähän tavallista hienomman pysäköintitalon näköinen rakennus on kieltämättä erikoinen.

Paikalle löytäminen vaatii hiukan yritystä, ellei sitten ole liikkeellä autolla ja taksilla. Teoriassa Stuttgartin joukkoliikennekartoilta voi saada sellaisen käsityksen, että U11-ratikalla pääsisi perille Neckarparkiin, mutta käytännössä tuo linja kulkee vaan isompien tapahtumien yhteydessä, joten joudut joko vaihtamaan lähijunan Bad Cannstattin asemalla bussiin 56 tai kävelemään Neckarparkin asemalta viimeisen kilometrin.  Kumpikin ihan kelvollisia vaihtoehtoja, kunhan ei kuluta ensin puolta tuntia Hauptbahnhofilla etsiessään U11-ratikkaa!

Ovelan näköinen museorakennus ei paljasta sisältöään vielä ala-aulassa. Korkealla avoimen reunalta pilkistää vanha lentokone ja tyhjän aulan reunoilla kulkevat futuristisen näköiset hissit. Aulan perällä näkyy sentään muutama autokin, joten aloitamme tutustumiskierroksemme ympyränmuotoisen alimman kerroksen reunoille sijoitetuista autoista. Ihan näyttävää joo, mutta odotimme ehkä sittenkin enemmän ja palaamme aulaan ihmettelemään, että missä se oikea museo on?

Historian kehällä

Oivallamme lopulta, että lipuillamme pääsemme hisseihin ja hissillä ylimpään kerrokseen, josta varsinainen näyttely alkaa. Sen jälkeen kaikki onkin ihan helppoa ja selkeää – museorakennus on toteutettu spiraaliin siten, että aloittamalla ylhäältä ja kävelemällä aina vaan alemmas näyttely aukeaa kerros kerrokselta ja aika vilistää silmissä!

Ylimmässä kerroksessa on esillä vanhempia kulkuneuvoja, aina hevosesta alkaen ja siirryttäessä alaspäin vuosisadat ja vuosikymmenet seuraavat toisiaan. Rakennuksen seinillä kerrotaan myös ympäröivän maailman kulloisista tapahtumista, mikä auttaa sijoittamaan kulloisetkin autot sen hetkiseen maailmaan. Esimerkiksi toisen maailmansodan jälkeen iso osa tuotantokapasiteetista oli menetetty ja ensimmäisinä vuosina sallittiin vaan hyötyajoneuvojen tuotanto.

Minua viehättivätkin ihan erityisesti kaikkein vanhimmat kulkuneuvot, joiden joukossa oli jopa veneitä!

Mercedes-Benzin tarinahan sai alkunsa täällä, silloisen Stuttgartin liepeillä Cannstadtissa.
Karl Benz ja Gottlieb Daimler kehittivät 1880-luvulla moottorin ja auton ja perustivat kumpikin yritykset: Benz & Cie ja Daimler-Motoren-Gesellschaft. Jälkimmäinen otti Mercedeksen käyttöön tuotenimenä 1900-luvun alussa. Vuonna 1926 nämä kaksi maailman vanhinta autojen valmistajaa yhdistivät toimintansa, ja Daimler-Benz yhtiönä syntyi, samoin kuin tuotemerkki Mercedes-Benz.

Historiansa aikana Mercedes-Benz on keskittynyt näyttäviin ja ylellisiin autoihin, mutta mallistossa on aina ollut myös urheiluautoja.  Klassikoista tunnetuin lienee lokinsiipinen 300 SL (katso jutun otsikkokuva).
Perheemme auto, tai pitkään autot, ovat pääosin olleet Audeja, joten henkilökohtaista kokemusta Mercedes-Benzeistä meillä ei muutamaa vuokra-autoa lukuunottamatta ole. Ingolstadtissa, Audien kaupungissa, kävimme jo 80-luvulla.

Pääkierroksen ja päänäyttelyn rinnalla jokaisessa kerroksessa on myös erityisnäyttelyitä, joissa eri kerroksissa esitellään busseja, kuorma-autoja, hälytysajoneuvoja, kuten vaikka ambulansseja ja paloautoja ja erityisen kuuluisia autoja.

Varsinaisen näyttelyn viimeinen huone suuntaa tulevaisuuteen ja esillä onkin muutama sähköauto, mutta ei näyttely vielä siihenkään lopu, jäljellä on vielä auto-urheilu! Suomalaisena on tietysti pakko pysähtyä hetkeksi Mika Häkkisen auton luo.

Museoon voi muuten tutustua melko hyvin myös virtuaalisesti museon sivuilla – kuvatkin museon omilla sivuilla taitavat olla parempia kuin satunnaisen museokävijän ottamat!

Museokauppa, kahvila ja ravintola

Hieman kaikesta näkemästämme häkeltyneinä olemme lopulta takaisin aulassa.
Kunnon museovierailun tapaan jäljellä on vielä vierailu museokaupassa ja museokahvilassa, jotka molemmat sijaitsevat talon pohjakerroksessa. Museokauppa on kokoluokaltaan ihan jotain muuta kuin tyypilliset taidemuseoiden museokaupat: täällä on kaikkea, vaatteista ja asusteista astioihin ja leluihin – vain oikeat, täysikokoiset, autot puuttuvat. Huomaan hypisteleväni pikkuautoa ja miettiväni, että aukeavatko tämän ovet. Minulla oli tällainen lapsena, en tosin tiedä, oliko se mersu, mutta saattoi ollakin! Jätämme kuitenkin pikkuautotkin kauppaan ja suuntaamme kahvilaan. Oikeastaan olisimme voineet suunnata ravintolaankin ja syödä täällä varhaisen illallisen, mutta paikka oli varattu isolle yksityistilaisuudelle. Vaikuttikin siltä, että tässä museossa käydään paljon isoina ryhminä, niin kotimaasta kuin vaikka Aasiasta. No, selvisimme me kahvilan antimillakin reissumme ”seuraavalla pysäkille”.

Matkan arvoinen museo

Jos ravintoloita arvioidaan jotenkin siihen tapaan, että parhaat ravintolat ovat matkan arvoisia, niin tämä museo voisi olla samaan tapaan ainakin kohtuullisen pituisen reitiltä poikkeamisen arvoinen! Me teimme Stuttgartista automatkan mm. Berniin ja Strasbourgiin, mutta jos matkasi suuntautuu vaikka Müncheniin ja autot kiinnostavat yhtään, niin kannattaa harkita sieltä retkeä myös Stuttgartiin, yhteen tai jopa kahteen sen automuseoista.

Porsche-museokin jäi tämän jälkeen vähän kutkuttamaan, mutta se jäi nyt ainakin tällä kertaa näkemättä.
Siksekiva-blogissa on ainakin yksi, tosin vähän vanhempi, juttu siitä. Jos tiedät muita, niin kerro jutun kommenteissa!