Palasimme Etelä-Amerikan ja Karibian matkaltamme sunnuntai-iltana – ihan alkuperäisten suunnitelmien mukaan.
Surinamessa, Ranskan Guyanassa, Guyanassa ja Trinidad ja Tobagolla ei matkamme aikana ollut vielä koronavirustapauksia. Curacaolla oli saapumispäivänämme yksi risteilylaiva, Fred Olsen -varustamon Braemer, jonka matkustajia ei koronaepäilyjen takia päästetty Willemstadiin. Aruballa koronatartunnatkin saavuttivat meidät: viimeisenä iltana saimme tiedon, että saarella on todettu kaksi tartuntaa, molemmat tuontitavaraa Yhdysvalloista.
Seuraavana aamuna, lähtöpäivänämme, risteilylaivoja ei enää päästetty satamaan. Lentäen saarelle pääsivät vaan siellä vakituisesti asuvat. Oranjestadin kaupunki oli yhtäkkiä autio ja tyhjä.
Olimme kuitenkin onnekkaita: paluulentomme Bonairen kautta Amsterdamiin ja edelleen Helsinkiin toteutui aikataulussa ja välilasku Bonairelle oli jo alunperinkin tarkoitus toteuttaa siten, että Arubalta saapuvat matkustajat eivät poistuneet koneesta. Bonairellekaan eivät enää päässeet kuin siellä vakituisesti asuvat.
Tätä kirjoittaessani (17.3.2020) tilanne matkamme maissa on tämä: Aruba 3, Curacao 3, Trinidad 5, Guyana 7 (joista 1 kuollut), Suriname 1, Ranskan Guyana 18 tapausta.
Pahoittelen karttakuvien synkkää väriä, mutta tämä kartta nyt on vaan synkkää luettavaa.
Ajantasaisen maailmanlaajuisen koronavirustilanteen voit halutessa katsoa tästä.
Matkakertomuksia, koronasta huolimatta
Palasimme tältä viimeisimmältä – toivottavasti ei kuitenkaan viimeiseltä – matkaltamme aivan toisenlaiseen Suomeen mistä pari viikkoa sitten lähdimme. Olimme tyytyväisiä päästessämme kotiin, mutta samalla ymmärsimme, että toistaiseksi emme ole lähdössä mihinkään. Huhti-toukokuun matkamme Lontooseen ja Pakistaniin ja Bangladeshiin peruuntuvat tai siirtyvät todennäköisesti molemmat. Heinäkuinen risteily Maarianhaminaan saattaisi vielä toteutuakin. Juuri nyt olemme matkan jäljiltä pari viikkoa enimmäkseen kotikaranteenissa.
Jos matkailu todella, kuten pahimmissa skenaarioissa arvellaan, loppuu aina siihen asti kun koronavirukseen onnistutaan kehittämään rokote, loppuvat meiltäkin matkajutut.
Rokotteen kehittämiseen voi helpostikin mennä vuosi, kaksikin, eli saatetaan puhua vuoden 2021 syksystä, esimerkiksi.
Olen ollut ylpeä siitä, että julkaisemme juttumme tuoreeltaan, korkeintaan parin kuukauden viiveellä, joitain harvoja poikkeuksia lukuunottamatta. Vanhoja, julkaisemattomia juttuja ei siis juurikaan ole varastossa.
Jotkut matkabloggaajat ovat jo kertoneet pistävänsä bloginsa tauolle.
40+ -yhteisössä matka-aiheisia juttua ei kuulemma toistaiseksi jaeta yhteisön Facebook-sivuilla. Omalta osaltani en kuitenkaan pidä matkakertomusten julkaisemista tässäkään tilanteessa vääränä.
Tyylillemme uskollisena aion kertoa näkemästämme ja kokemastamme ja viedä, halukkaat, nojatuolimatkoille sellaisiin maailmankolkkiin, etenkin Etelä-Amerikan koillisrannikon osalta, jonne moni ei ehkä koskaan ole ajatellutkaan matkustavansa, joten ne todellakin mennevät sarjaan ”harmittomat nojatuolimatkat”.
Curacao ja Aruba saattavat olla kohteita, joilla ainakin jotkut teistä saattavat haaveillakin poikkeavansa, vaikka risteilyllä. Näiden haaveiden toteutumista saattaa joutua odottamaan, pitkäänkin, sillä niin risteilyt kuin lennotkin kuuluvat nyt aikaan ennen koronaa. Mutta voihan sitä silti haaveilla.
Lähiviikkoina on siis luvassa tarinoita Papillon-elokuvan vankilasta Ranskan Guyanassa, Paramaribosta ja Georgetownista, pääkaupungeista, joista osa teistä ei ole ehkä koskaan kuullutkaan. Viidakkotarinoita Suriname-joen varrelta ja lennosta viidakon yli Kaieteurnin putouksille Guyanassa. Trinidadin Port of Spainin seitsemästä historiallisesta talosta ja epätoivoisista yrityksistä ottaa valokuvia kolibreista Tobagolla. Monen monta tarinaa Curacaon ei vaan Willemstadin värikkäistä taloista vaan myös värikkäästä historiasta ja Aruban hienoista hotelleista ja rannoista.
Pysy mukana matkassa – jos haluat.
Mukana pysytään. Omat matkatarinatkin ovat tulleet viiveellä, kun reissun päällä ei tule paljon kirjoiteltua. Vielä on kerrottavaa neljästä maasta kuvineen tammi-ja helmikuulta. Kyllä tällaisena aikana on kiva muistella menneitä reissuja ja haaveilla tulevista.
Kiitos Sini! Viimeistään parin kuukauden päästä pitääkin sitten varmaan jo siirtyä haave/suunnitelmajuttujen pariin :-)
Tervetuloa kotiin. Aivan ilman muuta kerrot kokemuksianne tältä viimeisimmältä(kin) matkalta. Ei kai sellaisesta voi kukaan loukkaantua, vaikka nykyään onkin muotia pahoittaa mielensä ihan kaikesta.
Nimenomaan Surinam ja Guyana olisivat kovasti kiinnostuksen kohteena, eikä tämä kiinaflunssa ikuisuuksia kestä – vielä minäkin noihin maihin pääsen!
Kiitos Daniel! Toisten ihmisten huomioiminen on tietysti hyvä asia sekin – ja onneksi etenkin blogien osalta jokainen voi itse valita luettavansa. Toivottavasti osaan kertoa Surinamesta ja Guyanasta Sinua(kin) kiinnostavalla tavalla!
Minulla on sama strategia. Aion jatkaa juttujen julkaisua, vaikka uusia matkoja ei olekaan tiedossa. En usko, että ennenkään kaikki lukijat ovat lukeneet juttuja tasan sen takia, että heillä on ollut matka varattuna samaan kohteeseen tai että jutun innoittamana aikovat tehdä niin saman tien. Uskon, että nojatuolimatkailulle on juuri nyt tarvetta. Ainakin itse ilahdun jo nyt kaikesta ei-koronaan liittyvästä sisällöstä. Sitä on yllättävän vähän, tai ainakin sitä saa etsimällä etsiä.
Ei toki minunkaan juttujani vuosikausiksi riitä. Pariksi-kolmeksi kuukaudeksi ehkä.
Kiitos Teija! Etenkin meidän osaltamme – joskin varmaan Sinullakin vaikka Fidzin osalta – merkittävä osa lukijoista lukee juttuja eksoottisemmista kohteista ihan vaan nojatuolimatkailuna, aikomatta edes koskaan niihin matkustaa.
Mietinkin edellistä postausta lukiessani kuinka paluunne sujui :) Vaikka reissaaminen on jonkin aikaa jäissä niin uskon, että sinulta materiaalia löytyy pitkälle – tai ainakin toivon näin :D
Rokote ja lääke kehitetään nyt nopeasti. Ei mene edes vuotta. Saattaa olla käytössä jo kesälä. Eikä matkailu riipu rokotteesta vaan rajat aukeavat pikkuhiljaa korinakriisistä selvinneiden maiden kesken. Shengen-rajat pysyvät kiinni pisimpään. Eli suunnitellaan vaan matkoja?
Kiitos Riitta! Voi kun olisitkin oikeassa rokotteen ja lääkkeen osalta!
Mikä olisi parempi aika kääntää ajatuksia johonkin positiiviseen kuin tämä? Julkaiskaa ihmeessä matkajuttuja, ja toivottavasti teillä riittää niitä vielä pitkään. Voi olla, että menee kauan aikaa ennenkuin taas matkustellaan, mutta miksi se estäisi nojatuolimatkat? Monet teidän kohteenne ovat tosiaan olleet sellaisia, että niistä on kiva lukea, muttei itsellä ole ollut aikomustakaan sinne ainakaan lähiaikoina matkustaa.
Kiitos Tuuli! Instagramin stooreissakin toteutin tämän tiimoilta ja ainakin vielä tällä hetkellä yli 90% on kanssasi samaa mieltä, että lisää juttuja vaan :-)
Hienoa, että kotimatkanne sujui hyvin! Ja ilman muuta Pirkko julkaiset näitä matkajuttuja.
Minulle blogit ovat aina rentoutumisen paikkoja. Nojatuolimatkoja on aina kiva tehdä!
Kiitos kommentistasi! Pidetään myös positiivisia asioita esillä, ei vaan koronaa. Minä matkajuttuja ja Sinä vaikka kevään ihania vaatteita :-)
Aivan varmasti pysyn matkassa mukana! :-)
Minäkin täällä jo mietin, että teidän paluunne oli kyllä ihan yhdennellätoista hetkellä.
En ole kuullutkaan ettei nyt saisi blogata kivoista asioista, matkustaminen mukaan luettuna. Eikö nyt nimenomaan pitäisi jakaa mukavia asioita ja yrittää jatkaa elämää niin normaalisti kuin se näissä olosuhteissa on mahdollista. Matkathan on tehty ennen koronaa ja matkustuskieltoja.
Teidän blogissa pidän juurikin siitä, että juttuja tulee tasaisin väliajoin aina muutaman päivän välein. Ja koska matkustatte usein, riittää aina tuoreita matkakertomuksia. Ajantakaiset jutut ovat toki mukavia, mutta kyllä kaikkea muutakin matkustukseen liittyvää on kiva lukea, kuten pakkaamisesta, tilastoista, muista blogeista ja mitä näitä nyt on ollut :-) Sitä paitsi teillä on arkistoissa niin paljon asiaa, että niissäkin riittää ammennettavaa. Mutta kyllä minäkin uskon, että tämä korona selätetään ennemmin kuin myöhemmin.
Kiitos Heidi! Mukavaa jos olet pitänyt niin jutuistamme, julkaisurytmistä kuin suht ajantasaisesta ”raportoinnistamme”. Yritetään jatkaa samalla linjalla!
Meillä on myös matkat nyt jäissä. Katsotaan miten siirrellään tuota ensi kuun reissua.
Kiitos Melissa! Huhti-toukokuu lienee matkailun osalta jo menetettyä aikaa, mutta ehkä, hyvällä tuurilla, kesällä voi jo esimerkiksi Suomessa liikkua.
Ei kai matkaoista, menneistä tai tulevista, kirjoittaminen ole mitenkään arveluttavaa. Kotimaassakin voi myös varmaan hyvällä mielellä joihinkin rauhallisiin paikkoihin matkustaa.
Kiitos Mikko! Tässä vaiheessa päätöstäni tukee jo Valtioneuvostokin, korona-ohjeissa vaikuttajille on myös lause ”Jatka myös omaa sisällöntuotantoasi ja tuota hyvä mieltä ja viihdettä seuraajillesi”.
Ihan totta, tilannehan vaikuttaa matkablogeihinkin! Ihana kuitenkin että jotain tarinaa on vielä varastossa ja näinä aikoina varsinkin kiinnostaa lukea matkoista ja suunnitella tulevaa, ennenmmin kuin surkutella nykytilaa :)
hanna
Kiitos Hanna! Taitaa olla kohta vähissä asiat, joihin tämä ei vaikuta. Esimerkiksi vaatteita myyvät nettikaupat tuntuvat kilpailevan alennusprosenteillaan, sillä kotona olevat ihmiset tuskin tekevät kovin paljoa vaateostoksiakaan, edes netistä.
Oma blogini on KultturelliMatkalaukussa, eli pääaiheina kulttuuri ja matkustus. Kuten tiedämme, molemmat asiat ovat nyt tauolla. Itsekin olin lähdössä Kristina Cruisesin pääsiäisristeilylle Saksaan. Reissu siirtyy tulevaisuuteen.
En ole laittamassa blogia tauolle, vaikka tässä tilanteessa kirjoitusmotivaatio on hieman hukassa. Postausten sisällöt tulevat olemaan jotain muuta.
Tuntuu hullulta miksei saisi julkaista reissupostauksia, nojatuolimatkailu on mielestäni mukavaa. Blogeja lukiessa pääsee hetkeksi pois tästä korona uutisoinnista. Tsemppiä meille kaikille!
Kiitos Päivi! Totta, mekin olemme silloin tällöin kirjoittaneet taidenäyttelyistä ja teatteriesityksistä – ja niitäkään ei nyt vähään aikaan ole tiedossa.
Teillä on Pirkko niin paljon kokemusta monenlaisista maista, että jos matkustaminen tyssää toviksi, niin olisi mielenkiintoista lukea teiltä myös kokoamajuttuja, jossa vaikka vertailisitte eri kohteita. Tai poimisitte muistoja tiettyjen teemojen ympäriltä, vaikkapa parhaat paikalliset aamiaisherkut jne. Eli kirjoittamista ei tarvitse eikä kannatakaan pistää tauolle matkojen mukana.
Kiitos kommentistasi! Juuri nyt on aika paljon juttuja Etelä-Amerikasta ja Karibialta vielä varastossa, mutta totta tuokin, että kyllä tästä aiheesta yhtä jos toista voisi kirjoittaa vaikka uudet reissut olisivat useamman kuukaudenkin tauolla.
Hyvä, että ehditte takaisin ennen suurinta epidemiaa, rajojen sulkeutumista ja lentojen peruutuksia!
Itse olen pohtinut myös tuota näkökulmaa, miten matkajutut matkustuskiellon aikaan. Ajattelin niin, että toisinaan voi juttuja julkaista kyllä, vaikka uusia matkoja ei nyt olekaan näköpiirissä. Haaveilu on kuitenkin mukavaa kaikesta huolimatta ja aikaa lukea paremmin kuin yleensä!
Kiitos Arja! Tilanne elää ainakin vielä, mutta juuri totesin, että sunnuntaista viikkokirjettämme on luettu tavallista enemmän, joten ainakin näin aluksi tämäkin aihe jaksaa vielä kiinnostaa kotiin jumiutuneita ihmisiä.
Selvää on, että aiheet loppuvat aikanaan, mutta sen jälkeenkin voi fiilistellä menneitä ja ihmetellä tulevaa. Nyt jos koskaan nojatuolimatkat ovat paikallaan! Itselläni ei paineita oman blogin suhteen ole (ei ole koskaan ollutkaan), julkaisen juttuja sen mukaan kuin ehdin, jaksan ja on ylipäänsä mitään sanottavaa.
Kiitos Maarit! Isoissa kansainvälisissä paljon matkustavien ryhmissä nyt puhutaan jo vuodesta 2022, osa ajattelee, että 2021 on sekin jo menetetty. Saa nähdä, kovin on maailma muuttunut lyhyessä ajassa.
Ihana postaus Pirkko! Ja hienoa, että pääsitte niin sujuvasti ja turvallisesti kotiin. Matkassa pysytään ja meinaan myös itse kirjoitella blogiini jatkossakin.
Kiitos Emilia! Ehkä tuo joidenkin ensireaktio sulkea matkailu kokonaan pois todellisuudesta tämän kriisin aikaan oli hiukan liioiteltu – eiköhän näitä tarinoita tarvita nytkin. Ja ainahan jokainen voi valita blogien osalta mitä haluaa lukea.
Ehdottomasti matkatarinoita kehiin niin kauan kun niitä riittää! Meillä on joka toisen viikon julkaisutahdilla heinäkuulle asti kaikenlaista ja nyt tämä tilanne on todella otollinen myös 360-sisällön jakamiseen, joten virtuaalimaailmassa seikkaillaan seuraavien blogijuttujen osalta.
Kiitos kolleegat! En ole vielä laskenut mihin asti ihan uusiakin juttuja riittää, mutten taida edes niitä alkaa säästellä, kun mieluiten kuitenkin kirjoitan jutut tuoreeltaan, eli puretaan nyt tuota edellistä reissua useamman jutun viikkotahdilla sen verran kun sitä riittää ja katsotaan sitten sen jälkeen, että mitäs nyt.
Kuten moni muukin totesi, mielestäni matkajuttujen julkaiseminen on oikeinkin tervetullutta tämän koronauutisoinnin keskelle, vaikka matkustus tauolla onkin. Itse kuuluun hitaisiin julkaisijoihin, joten minulla on vielä useampia postauksia varastossa menneiltä reissuilta. Ja uskon, että myös teiltä nopeammin julkaisevilta nousee uusia jutunaiheita menneistä matkoista, vaikka itse matkat ovatkin nyt jäissä!
Kiitos Reeta! Jollain tapaa ajattelen myös, että nämä matkajutut ajalta ennen koronaa ”pitää” nyt julkaista, sillä matkailu koronan jälkeisessä ajassa on luultavasti ihan eri juttu kuin matkailu ennen koronaa – maailma ei palaa ennalleen, ei ainakaan moneen moneen vuoteen.
Luulin kommentoineeni tänne jo aiemmin, mutta en näemmä. Hyvä että postaukset jatkuu. Eri asia olis jos blogia kirjottais matkan päältä tällasessa tilanteessa. Vanhojen juttujen postaaminen on ok!
Kiitos Cilla! Jäin pohtimaan tuota, että ”Eri asia olis jos blogia kirjottais matkan päältä” … monet matkailijathan ovat jääneet jonnekin maailmalle ja oma mielenkiintonsahan näissä karanteenitarinoissakin on.
Kyllä niitä matkablogeja on kiva lukea myös nyt vaikkei matkustakaan mihinkään. Aina voi haaveilla! :)
Ja nyt kun jutut kirjoittaa niin kyllä ne löytyy sitten myös myöhemmin googlen avulla.
Kiitos Katri! Itse kirjoitan juttuja pitkälti myös itselleni talteen, ja lukijamäärien väheneminen ei vaikuta tähän puoleen kirjoitusmotivaatiotani.
Tietynlaista hohhoijaa-fiilistä on kyllä itsellä ilmassa. Ei tosiaankaan ole kiire kirjoittaa, vaikka juttuja olisikin dokumentoimatta ihan reippaasti. Toisaalta, eipä tässä kiirettä pukkaa, koska kuukausiin tuskin kukaan mihinkään lentelee…
Kiitos Anna! Meille nämä matkajuttumme ovat myös itsellemme tärkeitä, eli jotain päiväkirjamaista niissä kuitenkin on – ja siksi lukijamäärät eivät ole meille niin tärkeitä. Minulle tärkeämpää on kirjoittaa jutut niin tuoreeltaan kuin ehtii – ja erityisesti nyt dokumentoida maailma ennen koronaa, sillä matkat koronan jälkeen tulevat varmasti olemaan erilaisia monen vuoden ajan.
Huomaan itselläni postauksien kirjoittamisen innostuksen laskeneen, toivottavasti tämä tästä normalisoituu kunhan totuttelen tähän uuteen tilanteeseeni. Innolla odotan uusia matkatarinoitanne! :)
Kiitos kommentistasi! Katsotaan nyt sitten miten minullekin käy, kun jonossa olevat jutut on tullut kirjoitettua …
Mielestäni matkakertomuksia juurikin tarvitaan juuri nyt, kun kukaan ei voi matkustaa – kuten monet tässä aiemmin ovatkin jo kommentoineet, nojatuolimatkat eivät ole kiellettyjä. Itselläni olisi ollut nyt muutenkin menossa lähestulkoon reissuton kevät, joten olin jo ennen koronaa ehtinyt pohdiskelemaan vaihtoehtoisia kirjoitusaiheita blogiini. Koronan myötä tosin on tullut olo, ettei niilläkään ole nyt kiire – tässä on ihan hyvä itsekin vähän hengähtää ja totutella muuttuneeseen arkeen ja aktivoitua blogin pariin taas sitten kun siihen riittää voimia.
Kiitos Noora! Meillä oli pari reissua ollut jo varattuna keväälle ja suunnitelmia kesälle, mutta katsotaan nyt, miten käy, kesän ja matkajuttujenkin.