Tässä vaiheessa koronakevättä monissakin medioissa, niin televisiossa, lehdissä kuin joissain matkablogeissakin pohditaan jo minkälaiseksi matkailu muuttuu koronan jälkeen. Toiset uskovat lentojen hintojen nousevat lentoyhtiöiden vaikean tilanteen myötä, toiset taas arvelevat, että halpojakin lentoja saattaisi edelleen olla tarjolla, kysynnän nousua odotellessa. Lisäkustannushan viimeisten paikkojen myymisestä koneessa on olematon, eli edullinenkin lipunhinta menee suoraan katteeseen. Ihan viimeisiä paikkoja ei ehkä kuitenkaan saa myydä, jos lennoille tulee vaatimus vaikka keskipaikkojen jättämisestä tyhjäksi.
Ehkä matkailusta tulee vain rikkaiden harrastus, arvelee joku. Mutta toisaalta, niinhän se on aina ollut, globaalista näkökulmasta. Norjalainen, tähän mennessä kaikissa maailman maissa pariinkin kertaan käynyt, Gunnar Garfors kirjoitti äskettäin mielestäni erinomaisen jutun Finally Travel Stopped.
Tässä lyhyesti suomeksi referoituna Gunnarin pohdinnat aiheesta – miksi matkailu on aina ollut etuoikeutettujen ja globaalissa mittakaavassa rikkaiden huvia.
1. Raha
Useimmilla ihmisillä maailmassa ei ole rahaa matkustaa. Suomessa useammassakin matkablogissa on aina välillä todisteltu, että jos on halua matkustaa, niin se on mahdollista pienelläkin budjetilla, mutta suomalaisen reppureissaajankin pieni budjetti halpoine lentoineen ja hostellimajoituksineen, on suurimmalle osalle saavuttamaton unelma. Lisäksi tyypillisesti matkailun osalta puhutaan ylimääräisestä rahasta, rahasta joka jää käytettäväksi sen jälkeen kun normaalit asumiseen ja elämiseen liittyvät kulut kotimaassa on maksettu – ja niidenkin kanssa monella on haasteita, yhä enemmän koronan romutettua talouden maailmanlaajuisesti.
2. Luottokortti
Luottokortti tai edes maksukortti. Toki ilmankin voi matkustaa, joillakin rajoituksilla, mutta matkustaminen on helpompaa jos omistaa luottokortin tai pari. Maailmassa on paljon ihmisiä, joilla ei ole edes pankkitiliä, luottokortista puhumattakaan.
3. Nettiyhteys
Ilman nettiyhteyttäkin voi tietysti matkustaa, mutta matkatoimistoissa ei useimmissa maissa myydä niitä edullisimpia yhteyksiä ja palvelusta joutuu maksamaan. Jos kotikylässäsi edes saattuu matkatoimistoa olemaan.
4. Aika
Lomakin on ylellisyyttä. Tai yleensä aika: voitko jättää kotisi, eläimesi ja perheesi turvallisesti vartioimatta matkasi ajaksi tai löydätkö luotettavan henkilön pitämään huolta kodistasi matkasi ajan?
5. Passi
Passin hankkiminen maksaa sekin – eivätkä kaikki edes saa passia, kahdesta puhumattakaan. Maailmassa on monia maita, joissa passi on harvinainen etuoikeus. Ilman passia et saa myöskään viisumeja, jotka nekin ovat edellytys monen maan kansalaiselle matkalle moniin maihin. Esimerkiksi Kiinassa ja Intiassa passi on vain alle 10% asukkaista. Afrikan maissa luultavasti vielä harvemmalla. Toisaalta esimerkiksi Afrikassa monesta maasta pääsee kyllä käymään naapurimaissa ilman passiakin.
6. Vapaus
Vapaus lähteä. Nyt koronakeväänä tämä vapaus on viety, käytännössä, myös aikaisemmin melko vapaasti liikkuneilta ihmisiltä, mutta kaikista maista ei esimeriksi sodan takia voinut lähteä mihinkään (paitsi ehkä pakolaiseksi pakolaisleirille) ennen koronarajoituksiakaan. Ei vaikka Sinulla olisi passi.
Tarkkaan ottaen nyt koronakeväänäkin Suomesta voi lähteä, jos haluaa – lainsäädönnöllistä estettä sille ei ole.
https://kerranelamassa.fi/matkablogi/paratiisireportteri/saako-korona-aikana-matkustaa/
7. Rokotukset
Joihinkin maihin vaaditaan rokotuksia. Esimerkiksi Afrikassa monella rajalla joudut esittämään paitsi passin myös keltaisen rokotustodistuksen, joista pitää löytyä merkintä keltakuumerokotuksesta. Jos kieltäydyt syystä tai toisesta kaikista rokotuksista, niin koko maailma ei ole Sinulle auki. Ei vaikka Sinulla olisi rahaa, luottokortti, passi, viisumi, aikaa ja vapaus lähteä.
Ehkä joskus tulevaisuudessa koronarokotuksesta tulee vaatimus. Tai todistuksesta, että olet sairastanut koronan tai että Sinulla ei ole koronaa.
8. Osaaminen
Gunnar pohtii oikeaa termiä: kokemus, osaaminen, itseluottamus. Pitää uskaltaa lähteä. Lähtemällä kokemus ja osaaminenkin karttuvat. Mutta toki tälläkin saralla globaalissa mittakaavassa hyvin toimeentulevat ja hyvin koulutetut ihmiset ovat paremmassa asemassa.
9. Halu lähteä
Kaikki eivät edes halua lähteä omasta kylästään, saareltaan, kotimaastaan. Eikä kaikkien tietysti tarvitsekaan. Mutta kaikkien muiden edellytysten lisäksi maailman näkeminen vaatii myös halun nähdä maailmaa. Osa meistäkin, hyvätuloisista länsimaalaisista, haluaa nähdä maailmaa vain muutamassa kohteessa, osa taas mielellään vaikka koko maailman, jopa kaikki maailman maat.
10. Suunnitelma
Useimmat meistä tarvitsevat myös suunnitelman lähteäkseen. Juuri nyt, koronakeväänä, matkailusta pitävän onkin ainakin aavistuksen vaikea kestää tätä odottamista: koska taas voisi lähteä naapurimaihin, Eurooppaan, maailmalle. Suunnitelmasta se alkaa, joitakin sittenkin harvinaisempia nopeita ex tempore –irtiottoja lukuunottamatta. Kovin epävarmassa elämäntilanteessa suunnitelmakin jää syntymättä – ja sen myötä matka tekemättä.
Kuvituskuvat Pixabaystä
Hyvä aihe. Olen ajatellut että kannattaa odottaa sen rokotteen valmistumista, vaikka sitähän ei tiedä muuntautuuko virus toivottavasti ei
Kiitos Susanna! Seuraillaan tilannetta – ehkä lääkehoitojakin tulee tarjolle.
Hyvä kirjoitus. Matkailu on todella auttanut ymmärtämään, että on todellakin lottovoitto syntyä Suomeen ja miten helppoa meidän on päästä matkoille. Nyt odotellaan rauhassa tilanteen helpottumista. En usko, että tänä vuonna pääsen ulkomaille, eikä se ole mikään katastrofi.
Kiitos Kerttu! Ehkä lähimaihin voisi päästäkin, mutta näinhän se tällä hetkellä on, että seuraillaan tilannetta …
Mielenkiintoisia ajatuksia. Havahduin jo kauan sitten siihen, että Suomi on yksi hyvin harvoista maista maailmassa, ja Euroopassakin, jossa ihan jokaisella on oikeasti mahdollisuus matkustella (muutenkin kuin pistäytymällä naapurimaissa). Vaikka eläisi täysin säästöliekillä, toimeentulotuen 500 € minimillä, niin siitäkään ei tarvitse säästää kuin parikymppiä kuussa niin on pian kasassa halpalennot Keski-Eurooppaan ja hostelliyöt.
Samaan aikaan ihan jo eteläisessä ja itäisessä Euroopassa lomamatka perheen kesken on saavuttamaton haave monille, puhumattakaan sitten aasialaisista tai afrikkalaisista.
Kiitokset Pirkko siitä, että blogi elää nyt korona-aikaankin. Harmittavan moni matkablogi on nyt kovin hiljainen, sinänsä tietysti ymmärrettävistä syistä.
Kiitos Daniel! Niinpä. Ja usein ylistetään erityisesti Aasian osalta sen halpaa hintatasoa ja minusta silloin välillisesti kyllä ylistetään sitä, että paikallisille maksetaan niin vähän, ettei heillä ole mitään mahdollisuutta matkustaa vaikka Eurooppaan. Sitten taas kauhistellaan vaikka Australian hintatasoa, mutta sillä hinta- ja sen myötä palkkatasolla onkin taas australialaistenkin mahdollista matkustaa siinä missä eurooppalaistenkin.
Toistaiseksi blogiin on tuon juuri ennen koronasulkua päättyneen matkan myötä riittänyt helpostikin aiheita, mutta katsotaan nyt sitten jatkossa, että miten niitä riittää …
Olipa mielenkiintoinen näkökulma! Itse en ole niin kovin rohkea reissaaja, mieluiten lähden matkalle jonka joku muu on suunnitellut. Tai sitten kohteessa olisi joku tuttu ja luotettava vastassa :D meidän perheessä ei tällä hetkellä ole kellään passia, eikä matkahaaveet ole vielä ajankohtaisiakaan. Lähiseudun kylpylähotelleista kyllä ollaan välillä puhuttu :D Ehkä joskus parin vuoden päästä aletaankin haaveilemaan koko perheen lomamatkasta auringossa tai karkumatkasta kaksin – jos maailmalla voi sitten matkustaa :)
Kiitos kommentistasi! Tuosta passittomuudestanne tulikin mieleeni, että oikeastaanhan nyt kaikkien passin omistavien pitäisi saada siihen lisäaikaa, kun sitä ei pääse käyttämään :-)
Erittäin hyvä postaus! Matkustaminen ei todellakaan ole kaikille maapallolla mahdollista kuten Gunnar Garfors on hyvin kirjoittanut. Monia meille ihan itsestään selvät asiat (passi, liikkumisvapaus, raha, vapaus) puuttuvat monilta ihmisiltä.
Jos mietitään matkailun historiaa Suomessa niin ulkomaille alettiin matkustaa laajemmin vasta 1800-luvun loppupuolella. Matkoja tekivät lähinnä tiedemiehet, taiteilijat ja yläluokkaiset ihmiset. Matkustaminen on kallista ja myös aikaa vievää noihin aikoihin.
Vasta kun lentäminen yleistyi 50-luvulla ja suihkukoneet tulivat potkukoneiden tilanne massamatkailu alkoi kehittymään. Kalevi Keihäsen Keihäsmatkat lennättivät myös
tavallisia matkailijoita etelän lämpöön. Jos ennen mentiin halvalla Kanarialle niin nyt ovat
Aasian kohteet vetävät suomalaisia.
Itse en aio matkustaa mihinkään Suomen rajojen ulkopuolelle ennenkuin koronaan on rokote tai joku ”estolääkitys”. Pandemian ensimmäinen aalto on nyt menossa ja varmasti syksyllä tulee toinen. Ehkä kotimaassa teen päiväreissuja ja sekin jää nähtäväksi miten tilanne tästä kehittyy.
Kirjoittelin itse myös blogiin huhtikuussa ajatuksia siitä miten matkustaminen tulee muuttumaan pandemian takia.
https://styleheaven-marjorie.blogspot.com/2020/04/miten-matkustamisen-kay-pandemian.html
Kiitos Marjo! Joku muukin, taisi olla Facebookin puolella, jäi jutun innoittamana pohtimaan tähän liittyen paitsi globaalia myös ajallista näkökulmaa. Äitini, joka ei matkustanut töiden takia, taisi käydä vain Ruotsissa ja viettää ennen meidän lasten syntymää isäni kanssa hänen vaihto-oppilasvuotensa päätteeksi aikaa Yhdysvalloissa 50-luvulla, ja sekin oli luultavasti siihen aikaan harvinaista. 70- ja 80-luvulla, meidän ”aloittaessamme” ei myöskään vielä ollut halpoja lentoja, ellei sitten jotain Keihäsmatkoja lasketa, mutta emme koskaan innostuneet rantalomista tai possujuhlista ja Kreikassakin aloitimme Ateenasta, emme miltään lomasaarelta.
Katsotaan nyt miten maailmalle taas pääsee, lokakuulle olisi jo yksi keväältä siirtynyt varaus, mutta saattaa se vieläkin siirtyä.
Loma on todellakin ylellisyyttä itsessään. Esim. Kiinalainen Uusi Vuosi on monille Aasialaisille se ainoa loma vuodesta jolloin pääsee kotiin (tämä koskien niitä, jotka työskentelevät kaukana kotoa). Tänä vuonna tuo ajankohta olikin koronan vuoksi aivan toisenlainen.
Neljän viikon lomakaan ei ole itsestäänselvyys joka paikassa ellei ota omaa lomaa tai lopareita töistä.
Kiitos Sini! Juurikin näin, ja tuo matka kotiin uutena vuotena on sekin vähän erilainen matka, sillä sitähän ei tavallaan tehdä huvikseen, maailmaa nähdäkseen, vaan kotiseudulle, sukua ja perhettä, ehkä lapsiaankin nähdäkseen.
Tuo rahanäkökulma onkin hyvä. Itsekin ajattelen niin, että kaikilla suomalaisilla on mahdollisuus matkustaa niin halutessaan, mutta useimmille se toki edellyttää luopumista jostain muusta tai muutoin elämistä varsin säästäväisesti. Tietysti asia muuttuu erittäin paljon maailmanlaajuisesti ajateltuna. Mieleen tulee useampi keskustelu esimerkiksi Etelä-Amerikasta, jossa kaiketi keskimääräinen hintataso on Aasiaa korkeampi. Useampi henkilö on kertonut isona haaveenaan olevan matka maan rajojen sisällä tiettyyn paikkaan, mutta että ainakaan vielä se ei ole ollut mahdollista. koska ei ole aikaa tai rahaa.
Toivottavasti koronavirusrokote ylipäätään saadaan kehitettyä. Jotenkin on kuulostanut pelottavalta, että edes sairastamalla viruksen ei välttämättä saisikaan immuniteettia.
Kiitos Mikko! Juuri noinhan se on, pitäisi minimissään olla aikaa ja rahaa, eikä niitäkään todellakaan kaikille järjesty edes lyhyttä matkaa varten.
Hyvää pohdiskelua! Nämä asiat varmasti pyörii nyt monien mielessä tänä aikana.
Itse olen koettanut varovaisia suunnitelmia jo tehdä tulevan varalle, mutta vähän sillä mentaliteetilla että ”toteutuu jos toteutuu”.
Eihän tämä tilanne nyt kuitenkaan ikuisesti voi tälläisenä jatkua. Moni tuttu on sanonut että tämä korona on jotenkin aiheuttanut sen, ettei enää edes huvittaisikaan matkustaa. Ei, vaikka sen siis todettais olevan turvallista.
Mulla taas on ihan päinvastoin käynyt, uskon että kun taas alkaa pystyä matkustamaan niin matkustelen enemmän kuin aiemmin.
Kiitos Katja! Meillä on jo jonkin aikaa ollut ajatuksena, että matkustetaan niin kauan kuin se on mahdollista. Toivottavasti ei nyt vielä koronaan lopu – sillä ikään ja/tai kuntoon se tietysti jossain vaiheessa loppuu.
Hyvä kirjoitus tämä! Täälläkin paljon miettinyt, mitä tämä korona tulee vaikuttamaan matkusteluun. Itse olen vasta pääsemässä siihen pisteeseen, että matkustelu alkaa olemaan melko iso osa elämääni, joten tuntuisi tosi kurjalta, jos nyt maailman tilanne menisi siihen, ettei matkustelu olisi enää tulevaisuudessa mahdollista, ainakaan yhtä ”helposti”. Toki terveus etusijalla mennään aina :)
Kiitos Henna! Meilläkin matkustaminen on ollut iso juttu, johon oli tarkoitus panostaa erityisesti näinä viimeisinä vuosina, niin kauan kuin ikä ja kunto sallii, joten suhteessa nuoriin korona saattaa meiltä vielä ison osan jäljellä olevista matkailuvuosista – sigh.
Minen oo uskaltanu ees aatella että mitä tää tilanne tekee matkailulle. Meiltä on kaikki työreissut peruttu loppuvuodelta ja nyt jännätään, että mistä kaikesta saadaan rahat takaisin tai siirrettyä ens vuoteen. Aijai…
hanna
Kiitos Hanna! Rahoja takaisin taitavat monet odottaa, oli kyse sitten työ- tai vapaa-ajanmatkoista, mekin edelleen parista lennosta.
Näinhän se on. Pieni budjetti on monelle jopa kuukausien käytössä oleva raha, ja syödäkin täytyy. Jos raha riittää edes siihen. Juuri aamulla törmäsin HS:n artikkeliin, missä kerrottiin alle 5 eurolla päivässä eläviä olevan joka toinen ihminen maapallolla, alle 1,75 eurolla tämän vuoden lopulla jopa 665 miljoonaa ihmistä. Siinä ei paljon auta edullisetkaan matkavinkit.
Ja kyllä se sitä uskallustakin kaipaa. Moni haaveilee, muttei tule koskaan lähteneeksi.
Hyviä pointteja tässä kyllä paljonkin!
Kiitos Teija! Pysäyttäviä kyllä nuo köyhyysluvut – oikeasti kait noin kellään suomalaisella ei pitäisi olla valittamista, mutta tietysti nämäkin kuviot ovat suhteellisia ja mahdollisuudet elää pienillä tuloilla ovat erilaiset eri maissa eikä Suomi taida olla helpoimmasta päästä jo ilmastonkin takia.