Kaija ja Heikki Sirenin Tapiola

Tapiola

Espoon kaupunginmuseo KAMUssa avautui jokin aika sitten arkkitehtien Kaija ja Heikki Sirenin töitä esittelevä näyttely Kaikki tai ei mitään. Seurasimme näyttelyn avajaisia netistä ja kävimme sen jälkeen melko pian katsomassa sen ihan paikan päälläkin.

Arkkitehtuuri on kuitenkin hiukan haastava taiteenlaji toteuttaa näyttelyyn ja etenkin vanhoina tapiolaisina halusimme näyttelyn innoittamana kiertää Sirenin suunnittelemia kohteita myös maastossa. Olimme luultavasti kulkeneet kaikkien niiden ohi vuosien varrella, olemme jopa asuneet yhdessä, mutta emme tietenkään olleet matkalla jostakin jonnekin erityisesti pysähtyneet miettimään ohittamiamme taloja.

Marraskuisena aamuna lähdimme pienelle kierrokselle. Kävimme katsomassa kaikki pienessä kirjassa Tapiola (Timo Tuomi: Tapiola – Puutarhakaupungin vaiheita, arkkitehtuuriopas) mainitut Kaija ja Heikki Sirenin suunnittelemat asuintalot – ja pari muutakin taloa Pohjantorin alueella. Kirjaa on saatavana näyttelyn ajan Emman myymälässä tai ostettavissa nettiantikvariaateista (kirja on vuodelta 1992).

Tervetuloa mukaan kierrokselle! Kierroksen jälkeen voitkin suunnata KAMUun katsomaan näyttelynkin.

Aarnivalkeantie 10

Vuonna 1967 rakennettu As. Oy Tapionsolu sulkeutuu ulkopuolisilta katseilta. Rivitalopihat jäänevät talojen väliin. Elementit valmistettiin 80-prosenttisesti tehtaalla ja valetuille betoniseinille kiinnitettiin puiset tilaelementit. Varsinaiset 100 neliön asuintilat sijaitsevat talon toisessa kerroksessa.

Aarnivalkeantie Siren Tapiola arkkitehtuuriSiren Aarnivalkeantie

Kimmeltie 11-13

As. Oy Kimmeltie (1955) käsittää kolmeen yksityiskohdissaan hiukan erilaisiin taloihin jakautuen 36 asuntoa, jotka sijoittuvat tässä kohtaa kaartuvan Kimmeltien ulkokehälle. Asuntojen pihat aukevat edelleen rakentamattomana säilyneelle Maarinniitylle päin ja pihoilla on tilaa hedelmäpuille ja marjapensaille.

Kimmeltie Siren Tapiola arkkitehtuuri Kimmeltie

Kimmeltie Siren Tapiola arkkitehtuuri
Kimmeltien asuntojen pihat ovat kuin siirtolapuutarhoja

Kontiontie 3

As. Oy Kontiontie (1955) on Sirenien Tapiolaan suunnittelemista rivitalokohteista suurin – asuntoja on useampaan rakennukseen jakautuen yhteensä 47. Alue suunniteltiin monilapsisia perheitä ajatellen puutarhamaiseksi miljööksi, joka eristettin liikenteeltä. Elämää pyrittiin ohjaamaan mahdollisimman paljon myös ulkoilmaan ja asuntojen olohuoneista on ovi aidoilla eristettyyn “ulkoilmahuoneeseen”. Talojen julkisivut ovat puisia elementtejä. Osa julkisivuista on vaaleita ja osa tummia – näin talojen väritys sopii yhteen niin kesä- kuin talviluonnonkin kanssa ja lisäksi talot erottuvat selvästi toisistaan. Sirenien mukaan tummien värien sävyissä on tavoiteltu männynrungon tummimpien kohtien sävyjä.

Kontiontie Siren Tapiola arkkitehtuuri Kontiontie Siren Tapiola arkkitehtuuriKontiontie

Otsolahdentie 10

Vuonna 1959 rakennettu As. Oy Otsonpesä on Tapiolan kohteista ehkä näyttävin – ja omaleimaisin. Viisi suurta asuntoa rakennettiin rinnetontille, jota hyödynnettiin pohjaratkaisussa. Kadun puolelle sijoittuvassa pohjakerroksessa on autotalli ja aputiloja, oleskelu- ja makuutilat sijoittuvat toiseen kerrokseen. Kolmannessa kerroksessa on vielä saunaosasto, josta on käynti ylärinteessä sijaitsevalla pihalle. Varsinaiset asuintilat toisessa kerroksessa muodostavat yhtenäisen tilakokonaisuuden, josta makuuhuoneet voi halutessaan eristää liukuovilla.

Otsonkallio Siren Tapiola arkkitehtuuri Otsonkallio

Otsonkallio Siren Tapiola arkkitehtuuri
Otsonpesän talojen takapuolella olevat tiilestä muuratut rakennelmat ovat hämmentäviä eivätkä ainakaan enää syksyllä vaikuttaneet olevan käytössä
Otsonkallio
As Oy Otsonpesän asuntoja esiteltiin paljon KAMUn näyttelyssä

Pohjantori

Kaija ja Heikki Siren ovat suunnitelleet myös Pohjantorin matalan yksikerroksisen ostoskeskuksen, Pohjantorin läheisyydessä olevat punatiiliset talot, joita on alueella monenkokoisia ja ostoskeskusta vastapäätä Louhentien toisella puolella sijaitsevat valkoiset atriumtalot.
Asuimme yhdessä näistä taloista vuosina 70-luvun lopulla joitakin vuosia ja sen jälkeenkin sitä lähellä Tietäjäntiellä. Pidimme kävelyetäisyydellä olevasta pienestä ostoskeskuksesta ja sen silloin tarjoamista palveluista. Nykyinen K-kauppa oli silloin vielä puolta pienempi ja sen vieressä oli esimerkiksi kemikaalio, kauppatyyppi, jota ei enää taida olla olemassakaan. Ostoskeskuksessa pitkään sijainnut kehystysliike on tainnut kehystää lähes kaikki nykyisessä asunnossamme olevat taulut, sitä käytimme sitä vielä Iirislahdessakin asuessamme. Kampaaja/parturi ostoskeskuksessa näyttää olevan edelleen, samoin ravintola – itse asiassa nyttemmin ostoskeskus näyttääkin olevan hyvinkin ravintolapainotteinen ainakin kolmella ravintolalla.

Tapiolan ja sen myötä Kaija ja Heikki Sirenin arkkitehtuuri on vuosien mittaan kiinnostanut monia Suomessa vierailevia arkkitehteja tai arkkitehtuurista kiinnostuneita. Ukonvaajan asuntomme edustalla, melko kapealla asuinkadulla, kierteli aika useinkin turistibussi, jossa katseet kääntyivät oppaan sanojen tahdissa keittiönikkunaamme ja parvekettamme kohden!

Pohjantori Siren Tapiola arkkitehtuuri Pohjantori Siren Tapiola arkkitehtuuri

Pohjantori Siren Tapiola arkkitehtuuri
Ukonvaaja 1, pienkerrostalo, jossa asuimme aikoinaan muutaman vuoden
Pohjantori
Myös Louhentien atriumtalot ovat Sirenien suunnittelemia
Pohjantori
Louhenpolun varrella olevat talot eivät ole Sirenien suunnitelmia

Otaniemen kappeli

Ok, Otaniemi ei ole Tapiolassa, mutta halusimme samalla kertaa poiketa katsomassa myös KAMUn näyttelyssä paljon esillä olevan Otaniemen kappelin. Kappeli on auki vain toimitusten aikana, mutta meillä kävi hyvä tuuri, sillä osuimme kappelille samaan aikaan, kuin sitä ristiäispaikaksi harkitseva nuoripari, joka oli sopinut tapaamisen vahtimestarin kanssa.

Kappeli sijaitsee pienellä mäellä keskellä metsää. Kokonaisuus muodostuu aidalla rajatusta etupihasta, matalasta eteisestä ja kappelitasalista ja jatkuu alttariseinän takana luontoon. Seinän takana metsässä on yksinkertainen risti ja luonto alttaritauluna ja tarjoaa vuodenaikojen mukaan vaihtuvan näkymän.

Materiaalit, punainen tiili ja tummaksi petsattu riuku, jota on käytetty myös rajaamaan neliskulmaista kellotornia etupihalla, arkkitehdit poimivat ympäröivän teekkarikylän materiaaleista. Myös teekkarikylä on Sirenien suunnittelema.
Sisältä kirkko on eleetön, miehinen. Mutta miehiähän pääosa teekkareistakin oli vielä 50-luvun lopulla.

Otaniemen kappeli Siren arkkitehtuuri

Otaniemen kappeli
Uteliaina kävimme vilkaisemassa pääsisikö ulkopuolella olevaa ristiä katsomaan lähempääkin, mutta alue on, ymmärrettävästi, siten aidattu, että maisema säilyy rauhallisena

Otaniemen kappeli Siren arkkitehtuuri Otaniemen kappeli

KAMUn näyttely

KAMUn Kaikki tai ei mitään -näyttely avautui WeeGee -keskuksessa 23.10.2020 Kaija Sirenin 100-vuotissyntymäpäivänä ja on avoinna aina 09.01.2022 asti. Näyttely keskittyy erityisesti 50- ja 60-vuvun töihin espoolaisten kohteiden kautta.

Espoosta lähdetään kuitenkin myös Helsinkiin ja maailmalle, ovathan Sirenit suunnitelleet myös mm. Ympyrätalon Hakaniemessä, Kansallisteatterin Pienen näyttämön rakennuksen  ja maailmalla Itävallassa Tonavalle avautuvan Linzin konsertti- ja kongressitalo Brucknerhausin, Linz ja Irakiin Bagdadin kongressipalatsin.

Näyttely kertoo arkkitehtien työstä, houkuttelee kokeilemaankin sitä ja näyttää lisätyn todellisuuden avulla tässäkin jutussa esiteltyjen rivitalojen sisätilojakin. Katsoja pääsee myös kurkistamaan kahden arkkitehdin perheen elämään heidän omien kaitafilmiensä kautta.

KAMU Sirenit arkkitehtuuri
Näyttelyssä pääset halutessasi itsekin suunnittelemaan
Kaija ja Heikki Siren
Sirenien suunnittelemissa rakennuksissa käytettyjä pintamateriaaleja
Otaniemen kappeli
Otaniemen kappelin pienoismalli
KAMU Sirenit arkkitehtuuri
Linzin konsertti- ja kongressitalo Brucknerhausin
KAMU Sirenit arkkitehtuuri
Bagdadin kongressipalatsin pienoismalli

Kaikki tai ei mitään

Avajaisvideon voit halutessasi katsoa tästä. Siitä saa myös hyvän kuvan näyttelystä, vaikka ei paikan päälle pääsisikään.

Jutun otsikkokuva: Tapiolan uudistuvaa keskustaa Kontiontien suunnasta

Saattaisit olla kiinnostunut myös näistä:

Artikkelin avainsanoja
, ,

20 kommenttia

  • Sinä oletkin kekseliäs kun luot Tapiolasta matkakohteen: ) Joskus sitä on kyllä näytetty ulkomaalaisillekin Garden Citynä. Luulisin kyllä että Tapiola-osuus on jokseenkin tipahtanut Helsingin kiertoajeluista, vaikka onhan siinä matkallakin kivat merimaiset.

    Liikun usein Tapiolassa ja oli kiva lukea siitä ympäristöstä toisenlaisesta näkökulmasta.

    • Kiitos Jaana! No itse asiassa kunnia ideasta menee kyllä KAMU-museolle, mutta Kaikki tai ei mitään -näyttely houkutteli katselemaan kohteita luonnossakin, kun ne kuitenkin sijaitsevat lähes kotikulmillamme.

  • Siinä Ainoan vieressä on tornitalo, josta on putoilleet laatat sun muut. Missäköhän kunnossa se mahtaa nykyään olla. Onko kaupunki määrännyt sen talon kunnostettavaksi?

    • Kiitos kommentistasi! Enpä tiedä, mutta eiköhän se ole prosessissa, kun tilanne on jo sentään todettu. Tapiolan uusi keskusta on pääosin ihan eri juttu kuin alkuperäinen puutarha-Tapiola pientalovaltaisine alueineen.

  • Tapiola oli aikaisemmin aikomoinen matkailukohde. Muistan lukeneeni, että aluetta esittelivät Tapiola-emännät. Kuuluivatkohan nämä Kaija ja Heikki Sirenin pientalot myös esittelykohteisiin? Ja olen katsonut myös joskus filminpätkän, jossa silloinen Persian shaahi tutustuu vaimonsa Farah Diban kanssa Tapiolaan. Kerrot, että talossa, jossa asuitte kävi myös turistibussi aina silloin tällöin kääntämässä.
    Mielenkiintoinen Tapiola! Kiitos esittelystä.

  • Tapiola oli minulle jossain vaiheessa jännittävä “matkailukohde”, kun kävin siellä ensimmäisiä kertoja nykyisten appivanhempien luona :D

    • Kiitos kommentistasi! … siis konjakkipullo kädessä isältä tyttären kättä pyytämässä :-)

  • Ihanaa, että tunnet yhden näistä kohteista ihan sisältäkin käsin, talossa asuneena. Heräsi kiinnostus siihen, että miten asukkaat eri taloissa kokisivat oman talonsa❤

  • Tuttuja maisemia, mutta eipä ole tullut mietittyä näitä arkkitehtuurin näkökulmasta aiemmin. Aarnivalkeantie tuo itselle mieleen konttikodit, joista olen viime aikoina innostunut suuresti!

    • Kiitos Anmarien! Itseäni nuo kontinnäköiset eivät ulkoasultaan ihan erityisesti viehättäneet, mutta saattavathan ne olla asuntoina silti hyvinkin toimivia.

  • Tapiola ei ole kovin tuttu, mutta yövyin kummitätini luona siellä viime talvena matkamessujen aikaan. Kiinnitin huomiota aseman pitkiin ja leveisiin rappusiin, se jäi Tapiolasta mieleen, tosin en sen laajemmin siihen silloin tutustunut. Ompa siellä tosiaan kyllä tosi paljon arkkitehtuuria, ei näistä mitään tietäisi ellei näyttely tai bloggaaja toisi näitä esille. Huomaa kyllä selvän tyylin näissä rivitaloissa, aika kivoja!

    • Kiitos Elina! Tapiola oli todella kuuluisa aikoinaan, mutta nyttemmin se ei, etenkaan keskustansa osalta, ero niin paljoa muista Espoon keskuksista. Ehkä uudet talot toteutetaan jossain määrin korkeampitasoisina – ja onhan Tapiola nykyisin yksi Espoon arvokkaimpia alueita hankkia asunto. Jossain vaiheessa oli yleistä, että Tapiolassa lapsuutensa viettäneet pahoittelivat sitä, ettei heillä siinä vaiheessa kun olivat hankkimassa asuntoa, ollut varaa ostaa sitä Tapiolasta vaan joutuivat ainakin joksikin aikaa “tyytymään” johonkin muuhun alueisiin. Leveistä portaista minulle ei tule oikein mitään mieleen, mutta niinhän se on, että eri ihmiset kiinnittävät huomiota eri asioihin.

  • Tämäpäs oli mielenkiintoinen juttu. Olen itseasiassa käynytkin yhdessä näistä rivitaloista, ja sinne mennessä en tiennyt ollenkaan, että ne ovat designer taloja. Perheen emäntä ja isäntä sitten kertoivat juurta jaksain ja ylpeinä asiasta, ja kävimme myös kävelyllä katselemassa paikkoja. Olipas mukava nähdä näitä muitakin taloja tässä kuvin ja lukea vähän taustaa.

    • Kiitos Paula! Uskon tosiaan, että Tapiolassa nimekkäiden arkkitehtien suunnittelmissa asunnoissa – niitähän on paljon muidenkin arkkitehtien kuin Sirenien suunnittelemia – ovat ylpeitä asunnoistaan, vaikka monet niistä ovatkin nykyisin jo vanhempia, ovathan ne tyypillisesti juuri 60-luvulta.

    • Kiitos Cilla Maria! Marraskuun vaihtoehdot ilman matkailua taitavat olla luonto- ja kulttuuriretket. Tämä oli vähän yhdistelmä molemmista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.