Kaupallinen yhteistyö: Naantalin Matkakauppa
Olen muutamaan otteeseen täällä blogissakin pohtinut mahdollisia matkakohteita koronan jälkeen ja yhtenä vaihtoehtona maininnut Sansibarin, joka osana Tansaniaa on ollut yksi niitä harvoja kohteita, joihin suomalainenkin voisi nytkin matkustaa. Sittemmin uutiset Tansanian presidentin kohtalosta ja arvailut maan korona tilanteesta ovat vähentäneet intoani tuon saaren osalta, mutta sehän ei estä lähtemästä virtuaalimatkalle Sansibarille!
Osallistuin perjantaina Naantalin Matkakaupan järjestämälle Sansibarin saarikierrokselle, jonka veti rautaisella ammattitaidolla Tripsterillekin työskentelevä Aino Tanhua. Virtuaalikierrosten haasteena on minusta joskus ymmärtää, että missä kulloinkin ollaan ja minne ollaan menossa, mutta Aino hoiti orientoitumisen hienosti kartalla, jolla hän ensin esitteli kaikki kierroksen kohteet ja sen jälkeen aina kohdetta vaihtaessamme kertasi vielä kartalla, että missä nyt ollaan.
Tiesin etukäteen Sansibarista mausteet, Stonetownin ja islaminuskon, mutta kierroksen myötä kuvani Sansibarista sai paljon lisää näkymiä, värejä ja sävyjä.
Aino aloittaa kertomalla perusasioita saarelta. Satunnaisen matkailijan kannalta kuullostaa kivalta, että saaren rantoja ei omista kukaan, eli vaikka monet hotellit ovatkin sijoittuneet lähelle rantaa, niin kaikki saavat kuitenkin liikkua ja oleilla rantaviivalla. Toki näinhän on monessa muussakin kohteessa, esimerkiksi Aruballa, joka jäi viimeiseksi kohteeksemme ennen koronasulkuja.
Hotellit saarella ovat kuulemma yleensä pieniä – täällä ei ole isoja hotellikomplekseja, mikä sekin kuullostaa hyvältä.
Jos (kun) Sansibarille lähdet, niin kannattaa ehkä valita saaren lukuisista hotelleista vähintään kaksi: toinen rantakohteesta ehkä pienen kylän läheisyydestä ja toinen Stonetownista. Stonetown on myös hyvä tukikohta tehdä retkiä moneen kohteeseen pienellä saarella: kaikkialle ehtii päiväretkilläkin.
”Ajellessamme” pienen Matemwen kylän läpi kuulemme myös, että sansibarilaiset pärjäävät keskimäärin ihan kohtuullisesti. Palkat ovat pieniä, mutta koulutus ja terveydenhuolto ilmaista ja useimmilla on oma talo. Talo ei ehkä ole ylellinen ja samassa talossa saattaa asua monta ihmistä, mutta kuitenkin.
Poikkeamme myös hetimmiten rannalla, olemmehan saarella.
Saaren klassisin: mausteretki
Rannalta jatkamme hetkeksi sisämaahan ja lähdemme retkelle maustefarmille. Sansibarhan on aikoinaan ollut oikea maustekaupan keskus ja erityisen tunnettu neilikan tuottajana.
Myös kookos on saarella tärkeä. Kookosta käytetään huonekaluissa, vuoteiden pehmikkeenä, siitä tehdään kookosköyttä ja tietysti kookospähkinöitä nautitaan myös sellaisenaan. Kookospähkinöiden pudottaminen korkealta kookospalmusta kuuluu toki myös kunnon mausteretken ohjelmaan!
Kookosköyttä käytetään myös merilevän viljelyssä, jota harrastetaan saaren itärannikolla. Pieniä merilevän alkuja solmitaan kookosköyteen laskuveden aikaan ja vähitellen levät kasvavat meressä isommiksi ja lopulta ne kerätään ja kuivataan ja pakataan vientiin.
Pyhästä luolasta tai delfiinien luo
Seuraavaksi pulahdamme uimaan Kuzan pyhään luolaan. Luolan vieressä toimii myös Kuzan kulttuurikeskus, jossa voi paneutua aiheeseen ennen jännittävää uintiretkeä.Samalla tulet tukeneeksi paikallista hyväntekeväisyysjärjestöä, eräänlainen pyhyyden muoto tämäkin?
Kizimkazin rannalla voit, jos onni suosii, uida delfiinien kanssa. Tosin näidenkin delfiinien osalta retkien suosio oli jo (aikaan ennen koronaa ainakin) kääntynyt vähän delfiinejä vastaan: halukkaita on liian paljon ja delfiinit jo stressaantuvat jo aamuisin heidän keskelleen pulahtavista ihmisjoukoista. Rannalle kannattaakin ehkä mennä myöhemmin päivällä, hyvällä tuurilla silloinkin saattaa nähdä yksittäisiä delfiinejä, mutta ainakin koralleja.
Näkymät merelle ovat monessa kohdin ympäri saarta tällaisia: matalat rannat ja vuorovesi ja laiturit ovat pitkiä ja kauniita.
Hiiliä varastavat apinat
Jozani Chwaka Bayn luonnonpuistossa, saaren ainoassa sellaisessa, asustaa sansibarin(ruoste)gueretsa -apinoita, joita ei sitten muualla olekaan kuin täällä Jozanin metsässä – ja istutettuna myös Sansibariin kuuluvalla Pemban saarella.
Apinat ovat uhanalainen laji, mutta noin 1500 yksilön populaatio saattaa sittenkin säilyä, sillä luonnonpuiston tuotoista maksetaan lähiseutujen asukkaille, että he antaisivat apinoiden elää rauhassa. Pieni korvaus onkin ehkä paikallaan, sillä lajin erityispiirteisiin kuuluu, että ne syövät mielellään hiiltä, joka edistää niiden ruuansulatusta. Ja mistäs apinat sitä hiiltä saisivat, paitsi varastamalla sitä lähikylien asukkailta!
Stonetown
Sansibar Cityyn ei pahemmin kannata pysähtyä, sillä pääkaupungissa liikutaan autolla ja käydään vain asioilla. Turistin kannattaa suunnata Stone Towniin, josta löytyy paitsi historiallinen miljöö, käveltäviä katuja, kahviloita ja ravintoloita. Shoppailtavaakin löytyisi, esimerkiksi tansaniittia ja siitä valmistettuja koruja.
Illalla niin kaupunkilaiset kuin turistit kokoontuvat Forodhani Gardensin alueelle, ruokatorille, puistoon ja vaikka lasten leikkipaikoille. Aino suosittelee erityisesti sansibarilaista pizzaa, vaikka banaani ja nutella-täytteellä.
Kulttuurissakin saattaa löytyä, joskin korona saattaa täälläkin hetkeksi sotkea kuvioita.
Saaren kuuluisin muusikko lienee Stonetownissa syntynyt Queen-yhtyeen Freddie Mercury ja vielä sata vuotiaanakin esiintynyt (nyttemmin jo kuollut) Bi Kidude, joka oli tansanialaisen taarab-musiikin tunnetuimpia nimiä.
Jos kulttuuri lähiaikoina antaisikin odottaa vielä itseään, niin Stonetownin kissat lienevät sentään ennallaan.
Prison Island
Stonetownin edustalla on Prison Island, joka oli aikoinaan karanteeniasema – erityisesti epäiltäessä keltakuumetta laivojen miehistö joutui viettämään saarella pari viikkoa ennen pääsyä Stonetowniin.
Nyttemmin vanha karanteeniasemaa on muuttunut hotelliksi ja saarella on jättiläiskilpikonnapopulaatio. Kilpikonnat ovat alunperin Seychelleiltä, eli taidammekin olla tavanneet Sansibarin kilpikonnien sukulaisia muutama vuosi sitten Mahen saarella.
Mielenkiintoinen kommentti muuten Ainolta, että näiden jopa 200-vuotiaaksi elävien kilpikonnien tutkiminen on ollut haastavaa, sillä tutkijat ovat aina kuolleet ennen tutkittavia! Ehkä nyttemmin tutkimusaineistoa pystytään siirtämään jo aikaisempaa paremmin seuraavalla sukupolvelle?
Yhdessä kuvassa Prison Islandilta vilahti myös antiloopeista pienin, dikdik. Pienelle saarelle sopii pieni antilooppi.
Pemba ja Memba
Sansibarin saarella asuu Tansanian yli 50 miljoonasta asukkaasta vain 1,5 miljoonaa, mutta pienellä saarella tämäkin määrä tarkoittaa ainakin ajoittain ja paikoitellen vilskettä ja vilinää. Jos kaipaat vielä rauhallisempaa ympäristöä, niin tutustu Sansibarin koillispuolella olevaan Pemban saareen, erityisesti jos pidät sukeltamisesta ja snorklaamisesta. Sansibarin saaren itäpuolella sijaitsee pieni Memban saari, jonka edustalle tehdään myös sukellus- ja snorklausretkiä, vaikka itse saari onkin yksityinen, Bill Gatesin omistama.
Tansania ja Sansibar
Tansaniassa olemme käyneet aikaisemmin, kiertäneet ison osan maan luonnonpuistoista, mutta Sansibarin saarelle ei tuolloin ollut aikaa.
Tansaniasta, Tanzaniasta, jonka nimi muodostuu kahden maan, Tanganyikan ja Zanzibarin, nimistä, meillä on siis vielä toinen osa näkemättä. Ehkä jotain päivänä … Sitä odotellessa Sinäkin voit käväistä Sansibarilla Ainon seurassa. Tälle samaiselle saarikierrokselle pääsee mukaan vielä 10.4. ja sen lisäksi tarjolla on muitakin virtuaalimatkoja Sansibarille 9/10/25.4.
P.S. Kierroksen voi halutessaan katsoa myös videona, mutta ilman Ainon loistavaa selostusta, se tarjoaa kyllä vähemmän, eli suosittelen oikeaa virtuaalikierrosta!
Jutun otsikkokuvassa (Flickr: fabolousfabs) lapset leikkivät Stone Townin rannalla.
Muut kuvat ovat kuvakaappauksia edellämainitusta videosta.
Tämäpä tuli hyvään aikaan, kun tuonne kovasti matkaa suunnittelen. Lentoyhtiötkin ovat jo luopuneet (ainakin tällä erää) testitodistusvaatimuksestaan, eli kahta lomapäivää ei tarvitse kuluttaa sikäläisen koronamökin ympärillä härväämässä.
Pitääpä katsoa tuo video nyt heti alkuun. Mahtoiko Aino kertoa sadekauden intensiivisyydestä? Toukokuussa tuolla on sadekausi pahimmillaan, tai parhaimmillaan, mutta merkitseekö se yhtä kuuroa iltapäivällä vai tauotonta kaatosadetta vuorokauden ympäri, vai jotain muuta? Tästä on ollut hankala löytää tietoa.
Kiitos Daniel! ”Lentoyhtiötkin” – tarkoitat ilmeisesti jotain muuta kuin Finnairia, sillä he kai edelleen sen vaativat?
Vinkkasin Ainolle tuosta sadakausikysymyksestäsi, hyvällä tuurilla hän saattaa ehtiä vastaamaan kysymykseesi lähiaikoina.
Joo, Finnair tosiaan sitä todistusta vaatii kaikilta Suomeen päin lentäviltä, ja ilmeisesti se on ainoa yhtiö, joka näin tekee, muut noudattavat Suomen lakia tässä.
Sansibarin kohdalla ongelmana oli, että Turkish ja Qatar, jotka olisivat meille suomalaisille helpoimmat vaihtoehdot, vaativat vielä hetki sitten sitä todistusta oma-aloitteisesti kaikilta Tansaniasta kyytiin tulevilta, ihan omana päätöksenään, ilmeisesti maan yleisen koronatilanteen vuoksi. Pakistanissa oli muuten sama juttu marraskuussa, Turkishin koneeseen ei ilman todistusta päässyt, vaikka sitä ei vaadittu Istanbulissa tai Helsingissä.
Kiitos tarkennuksesta Daniel! Tyypillistä lienee tähän aikaan, että mistään näistä ei voi varmaksi tietää etukäteen, säännöt voivat muuttua matkan aikanakin, suuntaan tai toiseen.
Aino vastasi (Tripsterin Facebookissa) kysymykseen sadekaudesta näin:
”Sadekausi on tosiaan maaliskuun lopulta kesäkuun alkuun (ja pienet sateet loppuvuodesta). Kun sataa niin todella sataa, mutta oman kokemukseni mukaan lähes joka päivä on myös aurinkoisia hetkiä ja ilma on lämmin. Usein isoimmat sateet on yöllä. Sadekausi on edullisin aika hotellien suhteen, ja itse tykkään kovasti sadekauden aikana olla. Toki liikkumista se vaikeuttaa välillä, mutta kyllä aina kohteeseen pääsee.
Mutta kuten Suomessa talvet, Sansibarilla sadekaudet eivät kuulemma ole entisellään, vaan ennalta-arvaamattomia.”
Kiitoksia, ehkä tuo Sansibar toukokuussa ei olisi sitten mahdoton. Yösateet eivät minua haittaisi, päinvastoin!
Hyvää matkaa siis, jollei Sansibarille, niin jonnekin. Itselläni on mietinnässä Rhodos jo (?) toukokuulle.
En tiennytkään, että Sansibarilla elää dikdikejä! Ja onko tuo kilpikannat Sansibarilla siis vapaana vai jossain aitauksessa? Ei olla mekään käyty Sansibarilla, vaikka Tansaniassa ollaan reissattu pariinkiin otteeseen. Voisin ensi alkuun katsella tuon videon, niin saa nähdä saako se kiinnostumaan Sansibarista entistä enemmän.
Kiitos Mikko!
Kilpikonnat elävät tuolla Prison Islandilla ja käsittääkseni eivät ihan vapaana, eli ainakin yöksi ne ”kerätään turvaan”. Samaiselta saarelta, jos oikein ymmärsin, oli tuo videossa vilahtanut dikdik.
Paljon ehdit yhdessä illassa nähdä :-) Hyvä kooste Sansibarista ja huomasin, että moni paikka jäi näkemättä lyhyellä saarivisiitillämme. Luen tuon mieluusti todella tarkasti, kun joskus taas saarelle lennämme.
Kiitos kommentistasi Asko! Aino tunsi taustansa myötä saaren todella hyvin ja oli rakentanut kokonaisuuden hyvin ammattitaitoisesti.
Upea kooste, minusta tuntui, että olin virtuaalimatkalla. Teitkö vähän liian hyvin työsi, kun en koe enää tarvetta itse osallistua virtuaalikierrokselle????.
Tuo delfiinien kohtalo kuulosti kauhealta. Ilmeisesti allas kohtalaisen pieni ja heillä ei halutessaan pakenemismahdollisuutta?!
Kiitos Mari! Ok … ehkä olisi pitänyt julkaista tämä vasta toisenkin Sansibarin virtuaalisen saarikierroksen jälkeen :-)
Delfiinit eivät ole altaassa, vaan ihan vapaina meressä, ihan vaan tietyllä alueella yleensä aamuisin ja siksi monet veneet suuntaavat sinne aamuisin, jopa siinä määrin, että niitä (aikaan ennen koronaa) tuppasi jo olemaan liikaakin.
Kyllä kelpaisi tuollaiset maisemat!
Kiitos myös virtuaalimatkakäsitteen selventämisestä. Oon miettinyt, että miten ne toteutetaan ja ajattelinkin että kyseessä on ilmeisesti etukäteen tehty video, jossa sitten selostus. Mutta onkohan näitä myös osittaisina liveversioina olemassa? Nyt ei tietysti koronan vuoksi pääse maailmalle, mutta voisiko joku periaatteessa tehdä virtuaalimatkan osan aikaa livenä ja osa taltioituna?
Kiitos Anna! Olen ollut kahdella tällaisella ja toinen oli kokonaan virtuaalinen. Kaipa niitä voisi olla sekä/että -versioinakin, päätös lienee toteuttavan oppaan, että miten hän haluaa ”retken” toteuttaa.
Kiitos kattavasta Sansibar-postauksesta! Itse olen käynyt Sansibarilla vain Tansanian työreissuni yhteydessä ja oltaisiinkohan oltu tuolla vain viikon verran. Pari päivää otettiin rennosti jossakin rantakohteessa, joka oli ihan mukava siihen ei-minkään-tekemiseen.
Stone Town oli ihan kiinnostava kohde kävelyyn ja katseluun.
Meiltä on ollut nyt Serbiastakin hyviä tarjouksia tuonne ja yksi paikallinen kollegani kävikin siellä hiljattain kuvausreissulla. Koronatilanteen vuoksi mekään ei olla nyt viitsitty lähteä, vaikka olisi ihan mukava käydä pitkästä aikaa uudelleen verestämässä muistoja ja vaikka ihan vain lomailemassa.
Kiitos Tanja! Jokin aika sitten Suomestakin joku taisi käydä Sansibarilla, joka silloin ainakin oli vielä ”auki”, mutta tilanne voi nyt olla taas eri. Myöskään virtuaalioppaamme kommentti siitä, että saarelle on nyt tullut paljon venäläisiä, ei ihan innostanut – rokotuskattavuus siellä lienee kaikesta huolimatta matala ja ”koronan kieltäminen” korkeaa, joten ehkemme haluaisi päätyä paikkaan, jossa he ovat enemmistönä.
Virtuaalimatkat on kyllä hauska ’uusi idea’, joka on koronan myötä tullut markkinoille vahvemmin. En tosin tiedä, lievittääkö nämä matkakuumetta vai alkaako vain enemmän tehdä mieli maailmalle. :D
Kiitos kommentistasi! Tästä Sansibarin kierroksesta pidin kovasti – olen harkinnut, että kävisin vielä joskus tuolla ja jos siihen päätyisin, tilanne kun on mikä on, niin tietäisin ainakin paljon paremmin mitä saarella tekisin kuin ennen tähän virtuaalimatkaan osallistumista.