Poimintoja Maltan saarelta

Malta

Vietimme pidennetyn viikonlopun Maltalla. Matkamme pääkohde oli Travelers’ Century Clubin kansainvälinen tapaaminen, mutta ehdimme me hiukan kiertelemään niin Maltalla kuin Gozollakin, mutta jälkimmäisestä enemmän omassa jutussaan. Cominon saarella emme tällä kertaa käyneet, syksyllä 2003 poikkesimme sielläkin uintiretken verran.

Maltalla, siis pääsaarella, kertasimme vanhaa, havainnoimme muutoksia saarella ja poikkesimme sentään yhdessä uudessakin kohteessa. Hypogeniumissa emme käyneet, vaikka monet muut TCC:n jäsenet sielläkin kävivät. Emme vaan viitsineet nousta aamuseitsemältä käydäksemme kysymässä saman päivän lippuja Fort St. Elmosta – jääköön mahdolliseen kolmanteen vierailuumme, jolloin sitten ehkä muistaisimme varata liput samalla kun varaamme lennot!

St. Juliansin lahden poukamat

Balluta Bay

Edellisellä kerralla Maltalla asuessamme asuimme Slieman alueella hotellissa, jota emme enää löytäneet. Tällä kertaa olimme asettuneet Balluta Bayn rannalla sijaitsevaan Marriottiin – kokouksemme takia – mutta ei sijainti Balluta Bayn rannalla huono olisi vaikkei mitään erityistä syytä siihen asettumiseen olisikaan.
Vallettaa menevät paikallisbussit kulkivat ihan hotellin edestä ja rannalla oli useita ihan mukavan tuntuisia ravintoloita ja kahviloita. Jos koti-ikävä olisi ehtinyt yllättämään, niin ehkä ruotsalaisen ravintolan lihapullat ja korvapuustit olisivat auttaneet pahimman yli.

Balluta BayBalluta BayBalluta Bay

Spinola Bay

Spinola Bay on lyhyen kävelymatkan päässä Balluta Baystä, joten suuntasimmekin sinne heti ensimmäisenä iltana – niin nostalgian takia kuin ihan vaan kivoja rantanäkymiä katsoaksemme. Tämän matkan ensimmäiset värikkään maltalaiset luzzu-veneet näimme jo tällä lahdella. Ilta-aurinkoon suuntautuvalla rannalla on vieri vieressä ravintoloita, niin syksyllä 2003 kuin nytkin (keväällä 2022). Lahden pohjukan vähän omituinen LOVE-sanaan ”väärinpäin” toistava rakennelma sen sijaan oli uusi. En tullut ottaneeksi siitä edes kuvaa, sillä lahdella tuuli aina sen verran, ettei siitä olisi saanut heijastuskuvaa. Tässä kuitenkin linkki yhteen  kuvaan Flickrissä, jossa on vähän heijastustakin.

Cavalieri Art -hotellin vierellä oli edelleen pieni kissakylä, cat village, mutta se oli vain varjo entisestään. Marsaxloxxista Marsaskalan kautta Vallettaan palatessamme näimme bussin ikkunasta muutama pysäkki ennen Vallettaa toisenkin kissakylän, mutta emme tulleet hypänneeksi bussista vielä sillä pysäkillä kuitenkaan. Jos olisimme olleet Maltalla pitempään, olisin varmaan uteliaisuuttani palannut niille kulmille!

Kissat ovat muuten jotenkin Maltan juttu, paitsi oikeita kissoja saarelta löytyi kevyesti ainakin pari kissa-aiheista patsasta.

Spinola Bay
Spinola Bay Spinola Bay

Spinola bay McDonalds
Ehkä Spinola Bayn rannalla oli McDonalds jo 2003, mutta Wolt- ja Bolt- kuskeja ei kyllä vielä silloin ollut!

Spinola Bay

Spinola Bay
Ylempi kalastaja-kissa -aiheinen patsas Spinola Bayn rannalta, alempi Marsaxloxxin rannalta
Malta kissat
Kissa-kylä Cavalieri -hotellin takana

Portomason satama

Spinola Bayn jälkeen jatkoimme vielä seuraavalle lahdelle, jossa on Portomason satama ja sen ympärillä kohoava talokokonaisuus. Ei siis hotelli, vaan ”tavallisia” huoneistoja sataman laidalla. Isoja, hienoja moottori- ja purjeveneitä, joista ei tähän maailman aikaan malta olla miettimättä, että kukahan nämä kaikki omistaa – etenkin kun Maltakin on ollut yksi niitä Euroopan valtioita, joka on myynyt kultaisia viisumeja melko avokätisesti.

Portomaso
Portomaso
Portomaso
Portomaso

Syksyllä 2003

Edellisen Maltan matkamme ajalta päiväkirjastani löytyi teksti: ”Alkuillasta kävellen Spinola Bayn suuntaan, josta löytyi kivasti ravintoloita ja venesatamia. Syömässä pizzat ja sitten vielä katsastamassa takimmainen Portomasonkin satama kummaltakin reunaltaan. Näimme myös kissakylän ! Supermarketissa ostamassa juotavia ja jotain pieniä syötäviä hotellille.” Toistamme siis itseämme! Toisenakin iltana suuntasimme tuolloin tälle suunnalle: ”Illalla valokuvausretkellä Spinola Bayssa ja Hilton Towerissa ja sieltä edelleen kävellen St. Georges Baylle ja syömässä siellä Hard Rock Cafessa.”

Malta 2003
Kissakylää syksyllä 2003 – koko kuvakertomus syksyltä 2003 löytyy tästä

Marsaxloxx

Halusimme tälläkin kertaa käydä etelärannikolla sijaitsevassa kalastajakylässä vaikkei ollutkaan sunnuntai eikä siis markkinapäivä. Oikeastaan hyvä sikäli, että suosittu kohde oli arkipäivänä vähän vähemmän suosittu emmekä me nyt oikeastaan niistä markkinoista olisi perustaneetkaan.

Halusimme myös matkustaa kylään bussilla – edellisellä kerralla bussimatka silloin vielä perinteisellä maltalaisella bussilla välillä uskomattoman kapeita katuja pitkin oli sekin elämys. Välillä odotettiin hetki jos toinenkin, että kuljettaja peruutteli ja yritti uudelleen saada bussia mahtumaan jostain kadunkulmasta, jossa paikoitetut autot tukkivat tien osittain. Nyttemmin perinteiset vanhat bussit ovat liikenteessä vaan muutamilla turistireiteillä muutaman kerran päivässä ja esimerkiksi Marsaxloxxiin sellainen olisi ollut tarjolla vain sunnuntaina. Nyttemmin bussit ovat ihan tavallisia ja reittejäkin on taidettu vähän muokata siten, että ne vähän perinteisiä busseja isommat tavalliset bussit pystyvät ne vaivatta ajamaan. Paikallisbussin lippu kahdeksi tunniksi maksaa 1,50 euroa ja sen voi maksaa bussiin noustessaan vaikka lähimaksulla. Käteinenkin kyllä kelpaa.

Marsaxloxxin suuntaan menevä bussi löytyi helposti Vallettan linja-autoasemalta, mutta paluumatka osoittautuikin ongelmallisemmaksi, sillä jonkun tietyön takia bussit eivät ajaneet normaaleja reittejään ja siitä tiedottamista ei pysäkkitasolla ollut lainkaan – bussia odottaneet paikallisetkin olivat ihan hukassa. Lopulta parviäly sai koko lössin kävelemään luultavasti noin kilometrin matkan pysäkille, jolta saatoimme nousta bussiin, joka meni Marsaskalan kylään, josta saatoimme sitten jatkaa toisella bussilla Vallettaan. Tavallaan olisi heti aluksi kun ongelma alkoi valjeta tilata taksi, mutta kuten niin usein, kun jo olet johonkin vaihtoehtoon investoinut jonkin verran aikaa, niin on tavallaan helpompi katsoa se loppuun kuin vaihtaa suuntaa.

Mutta Marsaxloxx kaikkien värikkäinen veneineen oli juuri niin kaunis kuin muistinkin! Näitä luzzeja näkyy kyllä vähän kaikkialla Maltan rannoilla, mutta näin montaa samassa satamassa ei taida nähdä missään muualla kuin täällä.

Marsaxloxx Marsaxloxx Marsaxloxx MarsaxloxxMalta Marsaxloxx

Syksyllä 2003

Päiväkirjastani löytyy merkintä: ”Bussiretkellä Sliema – Valletta – Marsaxokk (kalastajakylä, jossa värikkäitä luzzeja satamassa ja sunnuntai-markkinat, jopa häkillinen hamstereita!)” – eli ilman selkeää muistikuvaa siitä, sunnuntaimarkkinatkin on näköjään joskus koettu ja kumma kyllä, en muistanut hamstereitakaan!
Vanhoja kuvia selatessani totesin, että ainakin vielä tuolloin markkinoilla oli kaupan niin hamstereita kuin marsuja.

Malta 2003
Hamstereita Marsaxloxxin markkinoilla syksyllä 2003 – koko kuvakertomus syksyltä 2003 löytyy tästä

Vallettan kaupunki

Marsaxloxxista palattuamme kävelimme sisään Vallettan vanhaan kaupunkiin, kävimme syömässä lounaan ja keskityimme ihastelemaan perinteisiä maltalaisia parvekkeita, joita toki on enemmän tai vähemmän kaikkialla Maltalla, mutta ehkä sittenkin eniten Vallettan keskustassa.

Tällä kertaa ohitimme Maltan ykköskohteen St. Johnin kirkon ja Caravaggion vuonna 1608 valmistuneen kuuluisan Johannes Kastajan mestaus -teoksen – kirkkoon näytti olevan kohtuullisesti jonoakin, eikä jonottaminen innostanut. Listan kakkosena oleva Lascaris War Rooms sen sijaan vaikutti kiinnostavalta ja sellaiseksi se osoittautuikin!

Matkalla sinne teimme kuitenkin vielä kierroksen rannalle vilkaisten vastarannalla sijaitsevaa Fort St. Angeloa ja isoja veneitä lahdella. Loppumatkasta reittikin oli karttaohjelmasta huolimatta hiukan hakusessa, sillä Vallettassa korkeuserot ovat paikoitellen suuria ja lähekkäin samaan suuntaan kulkevat kadut saattavat sijaita eri korkeudella, joten vaihto mahdollisesti väärältä kadulta oikealle ei olekaan pikkujuttu!

Valletta Malta

Valletta Malta
Jonoa St. Johnin kirkon edustalla

Valletta Malta
Valletta MaltaValletta Malta

Valletta Malta
Maltalla näytti olevan yleisesti tarjolla jänistä – valitsimme kuitenkin italialaisen vaihtoehdon

Valletta Malta

Valletta Malta
Nykyisin vaan turistiliikenteessä olevat vanhat bussit
Valletta Malta
Turisteille olisi myös ollut tarjolla hevoskyytiä – koko kuvakertomus syksyltä 2003 löytyy tästä

Syksyllä 2003

Vallettaa kiertelimme tosiaan edelliselläkin matkallamme – matkalla, josta blogiimme ei ennen tätä ole päätynyt kuin kuvakokoelma. Silloinen retkemme Vallettaan oli tällainen: ”Paikallisbussilla ihan onnistuneesta aamupäiväretkelle La Vallettaan. Kävimme katsastamassa St. Johnin kirkon, jossa joku kuuluisa Caravaggion maalaus. Aika paljon ihmisiä La Vallettan kävelykaduilla. Lautalla takaisin Sliemaan (vaikka lauttarantaan oli hiukan vaikea päästä). Sliemassa vähän kauppojen katselua (ostin kotiin keltaisen kirjavan maljakon maltalaista lasia), mutta melko pian hotellille, kävellen, vaikka matka oli pitkähkö.” Maljakosta näyttää aika jossain vaiheessa jättäneen, eli sitä ei enää kotoamme löydy.
Tuolloin kävimme Vallettassa toisenakin päivänä: ”Vallettassa kävelimme linnoitukselle asti ja kävimme Malta Experiencen matkamuistomyymälässä (itse näytöksistä myöhästyimme viimeisestäkin, klo 14, esityksestä, mutta toisaalta emme sinne suunnitelmallisesti olleetkaan menossa.”

Malta 2003
Syksyllä 2003 näitä oli vielä normaalissa linjaliikenteessäkin – koko kuvakertomus syksyltä 2003 löytyy tästä

Lascaris War Rooms

Saavuimme siis Lascaris War Roomsille idän suunnalta, jolloin laskeuduttuamme viimeiset portaat alas edessä oli vielä pitkä hämärä tunneli. Viitoitus oli kuitenkin ylhäältä alas asti ollut sen verran luotettavan tuntuista, että uskaltauduimme käytävään. Itse asiassa oikein sopiva lähestyminen näihin ”sotahuoneisiin”!

Lascaris War Rooms on yllättävänkin laaja kokoelma sodan johtamisessa käytettyjä valvomotiloja, joissa suunniteltiin ja valvottiin vuorokauden ympäri toisen maailmansodan aikaisia operaatioita saksalaisia ja italialaisia vastaan. Malta oli sodan aikana liittoutuneiden ainoa tukikohta Gibraltarin ja Aleksandrian välillä, mutta sellaisena se mahdollisti sotilaallisen toiminnan keskisen Välimeren alueella.

Museon tiloissa oli esillä useampia isoja karttapöytiä, joille oli aseteltu pienoismalleina omat ja vihollisen laivat. Seinillä näkyi ”pistetaulukoita”, joista selvisi voittojen ja tappioiden lukumäärät ja karttahuoneiden välittömässä läheisyydessä sijaitsivat niin puhelinkeskukset kuin henkilöstön lepotilat.
Toimintaa esiteltiin korvakuullokkeiden avulla ja tarina auttoikin ymmärtämään monia siihen liittyviä asioita, kuten esimerkiksi, että esimerkiksi puhelinoperaattoreilla oli muodollisesti myös siviilityöpaikat Maltalla, joihin he olisivat mahdollisesti kiinni jäädessään voineet tukeutua.
Sota ei tietysti missään muodossaan eikä koskaan ole hauska juttu, mutta etenkin nuo karttapöydät laivoineen toivat kyllä niin vahvasti mieleen lasten kai vieläkin muodossa tai toisessa pelaaman laivanupotuspelin, että oli pakko hetkittäin hymyillä tuota yhteyttä ajatellessa!

Lascaris War RoomsLascaris War Rooms Lascaris War Rooms Lascaris War RoomsLascaris War RoomsLascaris War Rooms

Mdinan kaupunki

Tällä kertaa vierailimme myös Mdinassa, Maltan entisessä pääkaupungissa, joka nyttemmin tunnetaan myös hiljaisena kaupunkina. Kaupunkia pidetään yhtenä maailman parhaiten säilyneinä keskiaikaisena kaupunkina, jonka kuuluisin nähtävyys on katedraali. Kaupunki on hiljainen, sillä se on kapeine katuineen autoilta suljettu kaupunki. Toki, jos osut paikalle samaan aikaan kuin pari isompaa turistiryhmää, niin hiljaisuus loistaa poissaolollaan – ja kaupunkihan on suosittu kohde.

Meillä oli ryhmä mukana ”omasta takaa”, sillä kiertelimme Mdinaa Travelers’ Century Clubin ryhmän kanssa alkuillasta ennen Mdinan kaupungissa ravintola Bacchuksessa nauttimaamme illallista. Kaupungin kujat olivat toki monin paikoin äänekkäistä amerikkalaisista huolimatta tunnelmallisia, mutta kannattaa ehdottomasti kiivetä sen verran myös vanhan kaupungin muureille, että pääsee näkemään niiltä avautuvat kauniin vihreät maisemat!

Mdina MdinaMdina Mdina Mdina

Hypogeum

Syksyllä 2003 olimme vielä aika vähän kiinnostuneita Unescon maailmanperintökohteista, mutta tietysti jo silloin kävimme Unesco-statusta sen kummemmin miettimättä Vallettassa. Maltan saaren kaksi muuta Unescon maailmanperintökohdetta ovat megaliittiset temppelit ja Hypogeum

Megaliittisiä temppeleitä emme Maltan saarella halunneet lähteä katsomaan, sillä tiesimme olevamme menossa Gozon saarella Ggantijan temppeleille, jotka ovat maailman vanhimpia vapaasti seisovia monumentteja, ajalta ainakin 1000 vuotta ennen Gizan pyramideja. Kaiken kaikkiaan näitä temppeleitä on seitsemän, joista Maltan saarella siis viisi (Hagar Qim, Mnajdra, Skorba, Ta’ Hagrat and Tarxien), jotka tyylikkäästi ohitimme tälläkin kertaa.

Hal Saflienin hypogeum on Maltan kolmas Unescon maailmanperintökohde. Tämä maanalainen pyhäkkö on ajoitettu suunnilleen aikaan 2500 eaa ja sen on ollut ilmeisesti aluksi jumalien palvontapaikka, myöhemmin kuolleiden leposija. Temppeli saattaa olla maailman ainoa esihistorialliselta ajalta säilynyt temppeli.

Nähtävyytenä se on kuitenkin niin suosittu, että kun aloimme hahmotella ohjelmaamme vajaalle kahdelle vapaapäivällemme Maltalla ei sinne enää voinut ostaa netistä lippuja näille päiville. Viime hetken lippuja samalle päivälle olisi voinut ostaa Maltalla paikan päältä tai Fort St. Elmosta hintaan 50 euroa per nuppi, mutta kysyttyäni vielä asiaa museolta, he kertoivat, että varmimmin lipun saa tulemalla paikalle klo 7, vaikka museo aukeaakin klo 9, ja ihan näin innokkaita emme tästä nyt sitten tällä kertaa olleet – etenkään kun mitään takeita siitäkään ei ollut, että lippuja olisi aamulla ollut saatavilla. Ehkä ensi kerralla, jos vaikka silloin tulisimme varanneeksi liput etukäteen!

Hypogeum Malta
Hypogeum (kuva Maltan turistitoimiston sivuilta)

 

Join the Conversation

16 Comments

  1. says: Reissu-Jani

    Maltasta on jäänyt ristiriitaiset tunteet. Olin viikon saarella ja majoitus oli Marsaxloxxin kylässä – ja kyllä, se oli erittäin upea paikka; pienet värikkäät veneet, hyviä ravintoloita heti rannan tuntumassa (mutta myös turistirysiä), läheltä löytyi hiljaisia uimarantoja ja varsinkin iltaisin se pieni kylä oli rauhallinen. Markkinapäivänä en ollut paikalla vaan tarkoituksella lähdin pois toiselle saarelle. Mdinan kaupungista pidin myös kovasti koska tällöin siellä ei ollut paljoakaan ketään – eli turistilaumat olivat poissa. Mutta pääkaupungista ja sitä ympäröivistä kaupungeista en pitänyt – en sitten lainkaan – hirveät ruuhkat joka puolella ja turistihotelleja varsinkin lahden toisella puolella, ja kuumakin oli +36 astetta. Maltan tiet olivat myös erittäin ruuhkaiset ja paikallisten ajotavat olivat järkyttäviä.

    1. says: Pirkko

      Kiitos Jani! Me olemme nyt tämän matkan myötä ehkä viettäneet yhteensä aikaa Maltalla viikon verran ja onhan Malta, kuten kaikki muutkin maat, kokemisen arvoinen. Aika tasavärinen, vaaleankeltainen, kyllä maisemiltaan, mutta me pidämme noista rannoista. Ja tekemistä ja näkemistähän saarella + Gozolla riittäisi kyllä pitemmäksikin aikaa, jos vaikka kaikki temppelit haluaisi käydä katsastamassa :-)

  2. Malta on itselleni jäänyt jotenkin vieraaksi ja se on yksi niistä Euroopan maasta, jossa en ole käynyt. Siellä ei oikein tunnu olevan mitään sellaista, joka erityisesti kiinnostaisi, mutta toisaalta ajattelen kyylä, että ihan mukavan loman siellä varmasti viettäisi.

    Mikä tarina muuten noiden, erityisesti Marsaxloxxin, värikkäiden veneiden taustalla mahtaa olla?

    1. says: Pirkko

      Kiitos Mikko! Minusta nämä Unescon maailmanperintökohteet olivat kyllä kiinnostavia ja jos jostain syystä päätyisin saarelle vielä kerran, niin tosiaan yrittäisin käydä tuolla Hypogeumissakin. Myös Mdinassa käyttäisin enemmän aikaa. Ehkä yrittäisin myös osua Lascarikseen sellaiseen aikaan, että siihen voisi yhdistää kierroksen sodan aikaisiin tunneleihin. Blue Grottonkin voisi vielä kerrata :-)
      Kalastajaveneet ovat värikkäitä kaikkialla – Maltalla punainen, keltainen, sininen ja vihreä kuulemma symboloivat naata, aurinkoa, merta ja vihreitä niittyjä ja ilmeisesti väritys kertoo myös kalastajan kotikylästä, ehkä sitten niiden järjestys tai suhde?

  3. Täällä hieman samanlaisia kokemuksia ja ajatuksia kuin Mikolla. Malta oli muutamia vuosia sitten yksi potentiaalinen matkakohde, mutta jotenkin se tuntui ”tylsältä” muihin vaihtoehtoihin verrattuna, enkä sinne sitten koskaan päätynyt… Nättiähän tuolla on, sitä ei voi kiistää :)

    1. says: Pirkko

      Kiitos Eveliina! Me päädyimme ensimmäisen kerran Maltalle maapisteen takia ja tämän toisen kerran tuon TCC:n kokouksen takia, eli pelkka Maltan kiinnostavuus ei kummallakaan kerralla meitäkään sellaisenaan innostanut. Mutta ei se, todellakaan, tarkoita sitä, etteikö Malta olisi, kummallakin kerralla, osoittautunut ihan kivaksi kohteeksi.

    1. says: Pirkko

      Kiitos Sari! Vaikkakin saaren maine on viime vuosina ehkä vähän tahraantunut oligarkkikuvioiden myötä, niin ei sitä kuitenkaan kannata ohittaa! Piskuiseksi maaksi sillä on kuitenkin paljon annettavaa ja kerrottavaa.

  4. Malta on aina kuulostanut sellaiselta paikalta, missä haluaisin joskus käydä. Matkustan usein hassusti vaan intuitiolla, mikä vaan tuntuu tai kuulostaa kivalta paikalta ilman että tietäisin siitä sen enempää. Oon kuitenkin tosi monelta kuullut, ettei oo hirveästi Maltasta välittäneet mutta nättiä tuolla on ja ymmärtääkseni Gozon saari on kivempaa aluetta? Joskus pitää antaa mahdollisuus ja mennä kokemaan paikka omin silmin! On myös tullut usein todettua, että pidän paljon kohteista joista valtavirta ei oo pitänyt ja itse taas en pidä hirveästi sellaisista klassikoista, joita kaikki muut rakastavat. En tiedä, ehkä mulla on vaan erilainen maku matkustaa.. :)

    1. says: Pirkko

      Kiitos Elina! Gozo saattaa olla lomailuun ”helpompi” saari kuin pääsaari Malta, mutta toisaalta ne voi molemmatkin hyvin yhdistää samaan lomaan, välimatkat lasketaan kuitenkin vaan tunneissa.

  5. says: Nadine G

    Kissat ovat todellakin Maltan yksi tärkeimpiä juttuja. Heille on järjestetty kyliä ympäri saaria, niin Gozolla Victorialla on kaikista suurin kissakylä, mitä olen ikinä nähnyt.
    Kissoja ruokitaan yhteisvoimin oikealla, kaupoista hankitulla kissanruoilla. Suurin osa kissoista asuu kuitenkin vanhoissa taloissa eikä kissakylissä.

    Maltalla on myös olemassa eläinambulanssi, jota muut ajajat päästävät läpi jopa näillä kapeilla kaduilla.

    Malta on varsin omalaatuinen paikka, mutta mukava sellainen :)

    1. says: Pirkko

      Kiitos Nadine! Sääli, ettemme tienneet tuosta Gozon kissakylästä – olisi kiva ollut käydä katsomassa sitä(kin)!

  6. Tutun näköisiä paikkoja! Kävimme Maltalla syksyllä työreissulla ja VisitMalta kierrätti meitä juuri muun muassa Mdinassa ja Mrsaxloxxissa. Spinola Bayssa kävimme illallisella omin päin. Ja ruokakuvista tuli nälkä! Nuo maltalaiset leivät ovat todella hyviä, samoin kyllä jänis. War Room vaikuttaa tosi kiinnostavalta ja Hypogeniumista emme olleet kuulleetkaan. Hyvä vinkki. Ihastuimme vähän Maltaan ja sinne tulee varmasti mentyä uudelleenkin.

    1. says: Pirkko

      Kiitos kommentistasi! Muiden maailmanmatkaajien matkajuttuja kuunnellessa/lukiessa olen oppinut ainakin tsekkaamaan paikan Unescon maailmanperintökohteet pystyäkseni tekemään tietoisen valinnan, että haluanko nähdä ne tai joitakin niistä vai en. Aika usein ne ovat syystä saaneet tuon statuksen. Iranissa kyllä joskus valittiin jonkun palatsin sijaan soukki, joka tuntui olevan enemmän ajassa kuin se palatsi :-)

  7. Enpä tiennyt tuota, että kissat liittyvät noin oleellisesti Maltan saareen. Tuo palaaminen samaan paikkaan on aina mielenkiintoista useamman vuoden jälkeen kun näkee miten asiat ovat muuttuneet. Joskus on tullut käytyä sellaisissakin hiljaisissa pikkukylissä joista sitten myöhemmin on tullut suosittuja lomakohteita. Tuntui kummalta kun paikka olikin ihan erilainen kuin mitä muisti.

    1. says: Pirkko

      Kiitos Paula! Niin paljoa Malta ei sentään vajaassa kahdessa vuosikymmenessä ollut muuttunut etteikö paikkoja tunnistaisi. Mutta rakennuksia oli tullut paljon lisää ja kaikkealla rakennettiin, eli ainakin ennen tänä keväänä alkanutta sotaa maa oli lienee ”vauhdissa”. Mutta aika näyttää miten tuollakin kaikki jatkuu …

Leave a comment
Leave a comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.