Balilla on käsittämätön määrä temppeleitä, joista tutustuimme edes jossain määrin vain muutamaan, Tanah Lotiin, Uluwatuun ja Tirta Empuliin. Tirta Empulista vähän lisää kunhan pääsen kirjoittamaan Ubudin kokemuksistamme. Ensimmäiseen Ubudin päiväämme tosiaan ahnehdimme melkein kaikki Ubud-listamme kohteet, Tirta Empul mukaanlukien, joten seuraavalle päivälle sovimme vain iltaretkestä. Kohteeksi valikoitui Tanah Lot, hienoisena toiveena nähdä siellä auringonlaskukin.
Tanah Lot
Tanah Lot sijaitsee Balin saaren lounaisrannikolla. Itse temppeli on 1400- ja 1500-luvuilta peräisin oleva puinen kompleksi, joka sijaitsee pienellä kalliolla. Aikoinaan saari – tai kallio – oli yhteydessä Balin pääsaareen, mutta eroosien myötä kallio, jolla temppeli sijaitsee on nykyisin vuoroveden liikkeistä riippuen kallio tai saari. Meren ympäröidessä saaren temppeli näyttää maalailevimpien opastekstien mukaan kelluvan meressä. Itse temppeli on muinainen hindutemppeli, joka on omistettu meren jumalille. Se on edelleen käytössä ja balilaisille pyhä paikka.
Tanah Lot lienee – Uluwatun ohella – yksi Balin suosituimmista turistikohteista. Siltä ainakin tuntui alkuillasta temppeliä lähestyessämme nähdessämme sitä ympäröivät ihmismassat. Vieraillessamme temppelillä vuorovesi oli alhaalla, eli temppelille asti pystyi kävelemään rannan kalliopohjaa pitkin. Ensin ajattelin, että tuohan menee haasteelliseksi, jos joutuu kävelemään märässä mudassa, mutta muta osoittautuikin sitten tarkemmin havainnoituna kallioksi.
Temppeliä lähestyessämme huomasimme hienoisen jonon paikkaan, josta ihmiset palasivat pieni kukan muotoinen merkki otsallaan. Oskar ja minä innostuimme ottamaan selvää tästä ja pienellä almulla saimme siunauksen ja merkin otsaan. Hetken päästä siunaus osoittautuikin jossain määrin arvokkaaksi, sillä vain me saimme nousta muutamat portaat temppelin sivulle. Itse temppeliin asti turistit eivät pääse.
De jukung Resto & Bar Tanah Lot
Aikamme temppeliä – ja turisteja – ihmeteltyämme palasimme tulosuuntaan, muttei kuitenkaan vielä autollemme. Läheisellä kalliorannalla oli mereneläviin erikoistunut ravintola, jonka pöydistä oli upea näköala merelle ja auringonlaskuun, jos aurinko ei olisi sattunut laskemaan pilveen. Samalla suunnalla on myös toinen pienempi temppeli, Batu Bolong, joka sijaitsee niemellä, jota meri on ilmeisesti huuhdellut sen verran, että sen yhdistää mantereeseen enää jo osittain murtunut kaari. Otimme kuitenkin riskin ja kävimme katsomassa sitäkin vähän lähempää. Vielä tuona iltana kaari kesti meidät – ja luultavasti monen monta turistia jälkeemmekin.
Uluwatu
Itä-Timorista Balille alkuillaksi ja illaksi palatessamme olimme sopineet iltaretkestä – vaihtoehtona olisi ollut nuokkua 8 tuntia lentoasemalla yöllä Dohaan lähtevää lentoa odotellen. Toki osa noista tunneista kului viisumi- ja maahantulojonossa. Indonesian 30 päivän viisumi on single-entry, joten ilta Balilla tarkoitti uutta viisumia. Toisaalta olisimme sen tarvinneet ilman iltaretkeäkin, sillä matkassamme oli yksi ruumalaukku, jonka olisimme joka tapauksessa joutuneet siirtämään Citilinkin koneelta Qatarin koneelle, sillä lennot Itä-Timoriin olivat erillisellä lipulla.
Uluwatukin sijaitsee Balin lounasrannikolla, tai lähes saaren eteläisimmässä kärjessä. Matkaa lentokentältä kertyi ehkä vajaan tunnin verran alkuillan ruuhkassa.
Garuda Wisnu Kencana
Matkalla näimme myös Balin korkeimman nähtävyyden, jota olimmekin jo Balille tullessamme ihmetelleet pariinkin kertaan lentokoneen ikkunasta ja nopeasti kuitanneet sen olevan varmaan jonkinlainen tutka. Virhe, Balilla varmempi veikkaus kuin joku tekninen laite, on joku temppeli tai muuten uskonnollinen patsas!
Garuda Wisnu Kencana -patsas on 122 metriä korkea patsas (jalustoineen) ja se on niinkin uusi kuin vuodelta 2018.
Uluwatun temppeli
Jos Tanah Lot oli ruuhkainen, niin niin oli Uluwatukin. Ihmeellisen hyvin kuitenkin kuljettajamme – kuten sadat muutkin kuljettajat – sai jotenkin autonsa johonkin koloon temppelille vievän tien päässä ja pääsimme oppaamme kanssa jatkamaan temppelille. Uluwatussa meille tarjottiin housuasujen suojaksi hamemaista huivia kuten Tirta Empulissakin – Tanah Lotissa asuvaatimuksia ei ollut. En kyllä ihan ymmärtänyt niitä täälläkään, sillä vaihtoehtoina tuntui olevan hameen mittainen violetti kangas tai vyön tapainen keltainen kangas. Kuulemma se keltainenkin olisi riittänyt, koska housumme peittivät kuitenkin polvet.
Uluwatussa, kuten kaikkialla Balilla nykyisin, valokuvat, erityisesti selfiet, ovat tärkeässä asemassa ja paikoitellen temppelissä eteneminen olikin melkein jonottamista – vaikka kuvasta ei olisi välittänytkään, niin piti odottaa, että muut saavat omansa otettua! Mutta saimme mekin muutaman kuvan napattua, maisemista ja temppelin pihaltakin. Korkealla kallion laella oleva pieni meru oli haastavampi, ainakin jos yritti saada mukaan myös meren, jotta kuvastakin näkisin miten korkeasta kalliosta on kyse.
Oppaamme oli varustautunut tukevalla kepillä, apinoiden takia. Kuulemma apinat Uluwatussa voivat olla röyhkeämpiä kuin Ubudin apinametsässä, sillä Ubudissa ja vehreää ja apinoilla on tarpeeksi ruokaa, jopa ilmankin turistien tarjoamaa lisäruokaa. Uluwatussa on karumpaa ja kuivempaa ja siksi apinat käyttäytyvät aggressiivisemmin. Nyt alkuillasta alueella oli kuitenkin niin paljon ihmisiä, että ilmeisesti jopa apinat totesivat parhaaksi poistua takavasemmalle – onnistuimme (?) näkemään vain muutaman eivätkä nekään lähestyneet meitä.
Anantara Uluwatu Resort
Ihmismäärää selitti osittain myös alueella joka iltainen Kecak-tanssiesitys, jonka toiseen esitykseen ihmiset jonottivat. Me olimme käyneet katsomassa samanlaisen tanssiesityksen jo Ubudissa, joten tanssiesityksen sijaan siirryimme illalliselle läheiseen resortiin. Indonesialainen Rijsttafel oli runsas ja näköala rantaravintolasta merelle hieno, mutta jotenkin resorteille tyypilliseen tapaan hotelli kaikessa loistokkuudessaan tuntui leijuvan jossain kansainvälisessä maailmassa ja kiinnittyvän vain hiukan Balille.
Lisää Balin temppeleitä?
Hyviä vaihtoehtoja tarjoaa ainakin tämä Kerran elämässä -sivuston juttu:
Olivat kaikki temppelit itselleni vieraita. No, Uluwatun nimen olen sentään joskus kuullut. Apinoiden suhteen teillä meni varsin onnistuneesti, kun pääsitte niitä näkemään, mutta niin, että niistä ei kuitenkaan ollut häiriötä. Osaavat välillä olla todella ärsyttävä. Tanah Lot näyttää olevan todella upealla paikalla.
Kiitos Mikko! Meidän kokemuksillamme, toki siis suppeilla, apinoista puhuttiin enemmän kuin mitä niitä näkyi, mutta toki joskus voi olla toisinkin.
Kovin näyttää ruuhkaiselta temppelien alueet – varsinkin rannikoilla. Itse kävin aikoinaan (joulukuussa 2014) Pura Ulun Danun ja Taman Ayun Mangwin temppeleillä, ja taisi joku vesi- ja luolatemppelikin tullut käytyä – enkä muista että olisivat olleet kovinkaan ruuhkaisia. Kovin vähän kirjoitin silloin blogiin – lähinnä muutamia kuvia laitoin. Myös Ubud näyttää nykyisin aikalailla kasvaneen ja turistit valloittaneet alueet.
Kiitos Jani! Tuo jälkimmäinen näyttäisi olevan aika lähelläkin Denpasaria, kun muutaman päivän vierailulla jätimme kauempana Ubudista sijaitsevat kohteet oman onnensa nojaan, kun liikenteessä tuolla saarella kuitenkin helposti lyhyelläkin matkalla ainakin nykyisin vierähtää tovi jos toinenkin. Mietin tuota turistien määrää, kun eurooppalaiset eivät ehkä vielä tänä kesänä palanneet Balille, sillä vielä keväällä voimassa oli PCR-suositus, kun matkaa aloimme varaamaan. Se poistui sitten jo ennen matkaamme, mutta ehkä se hidasti varauksia tuonne suunnalle kuitenkin. Australialaisille Bali on lähikohde ja he olivat palanneet sankoin joukoin. Kun siihen kohta lisätään eurooppalaiset, niin mitenkähän täynnä pieni saari sitten onkaan!
Nimenomaa, temppeleitä piisaa.. 1996 häämatkamme (Balilla ja Indonesiassa ehkä pari viikkoa ja sitten vielä toiset mokomat Thaimaassa) jälkeen päätin, että nyt olen nähnyt koko elämäni ajaksi temppeleitä. No olen sen jälkeenkin vieraillut, mutta monet myös ohittanut
Kiitos Mari! Isoimmat ja hienoimmat temppelit ovat toki näkemisen arvoisia, Balillakin. Pienemmista osa näytti ainakin Ubudissa päätyneen jo kauneushoitoloiden tai ravintoloiden kulisseiksi, tai siltä ainakin näytti.
Upeita temppeleitä ja hieno tosiaan tuo ensimmäinen erikoisen saari-/kalliosijaintinsa ansiosta. Meidän listalle Bali ei ole vielä noussut, mutta kyllä se siellä kiinnostavien kohteiden joukossa häämöttää ja varmasti temppelit tai ainakin jotkut niistä olisivat meidänkin vierailukohteina.
Kiitos kommentista! Bali meni meillä vähän sarjaan, että pitäähän se nyt käydä katsomassa, kun ”kaikki” muutkin ovat siellä käyneet, noin yleissivistyksen vuoksi, jos ei muuten. Nuorisolle se kyllä taisi olla ihan toivekohde :-)
Bali näyttää kauniilta (ainakin kuvissa :)) ja on varmaankin varsin mielenkiintoinen matkakohde. Mutta turistimäärät siellä arveluttaa. Oliko se sellainen paikka, johon tekee mieli palata? Vai oliko sellainen “nyt se on nähty ja piste” -kohde?
Kiitos Nadine! Turisteja on paljon, mutta on saarella tilaakin – eikä ole pakko hakeutua suosituimpiin kohteisiin ruuhkaisimpina aikoina. Maabongarina en usko palaavani Balille hetimmiten – muuta maailmaa kun on vielä sen verran paljon näkemättä, mutta osa seurueestamme kyllä ihastui saareen siinä määrin, että seuraava matka on jo varattuna!
Uluwatissa en käynyt Balilla. Onpa mahtavan näköistä. Ubudissa oltiiiin tyttären kanssa, mutta ei siellä keskustassa vaan kauempana Junjunganin kylässä riisipeltojen keskellä. Siellä oli rauhallista.
Kiitos Sini! Kokemamme Bali ei ollut rauhallisemmasta päästä, mutta toisaalta emme me nyt varsinaisesti Balilta rauhaa olleet hakemassakaan vaan halusimme nähdä Balia siinä määrin kun nyt viikossa on mahdollista. Jos hiljaista ja rauhallista olisimme kaivanneet, niin kesäinen Espoo pientaloalueella, josta monet ovat singahtaneet mökeilleen olisi kyllä tarjonnut sitä :-)
Hienoja temppeleitä upeissa maisemissa, tosi kaunista, niin kuin Balilla ilmeisesti ylipäätään on. Mutta näyttää tosiaan varsin ruuhkaiselta nytkin, ennen kuin matkailu Euroopasta on päässyt täyteen vauhtiin. Suuresta suosiosta johtuen Bali ei ole ihan ykköskohde meille Indonesiassa, sitten joskus kun sinne asti päästään, mutta luulen kyllä että meidänkin on siellä siitä huolimatta käytävä.
Kiitos Anne! Balia voisi tosiaan verrata Kanariaan Euroopassa tai vaikka Tulumiin Meksikossa – pääpanostus nykyisin turismiin ja turistithan tulevat, suurina määrinä, Balille erityisesti Australiasta, Kanarialle erityisesti Euroopasta ja Tulumiin erityisesti Yhdysvalloista.