Keväällä 2014 päädyn katsomaan televisiosta saksalaista televisiosarjaa Hotelli Adlon – elämää suurempi tarina.
Kiinnostun hotellista ja vaikkakaan alkuperäistä hotellia ei enää ole olemassa, on samalla paikalla, Unter den Lindenillä, Brandenburgin portin edustalla 1997 avattu hotelli Adlon Kempinski. Wikipedian sanoin: Legendaarinen alkuperäinen hotelli Adlon oli yksi Euroopan kuuluisimmista. Se avattiin vuonna 1907, selvisi molemmista maailmansodista, mutta paloi toisen maailmansodan jo päätyttyä, venäläisten tyhjentäessä hotellin viinikellaria. Hotelli toimi vielä jonkin aikaa yhdessä säilyneessä siivessä jaetun Saksan aikana aina 1980-luvulle asti, jolloin se suljettiin. Saksan yhdistymisen jälkeen Kempinski-ketju rakennutti samalle paikalle uuden hotellin.
Jo tuolloin, keväällä 2014, ajattelin, että kun seuraavan kerran käymme Berliinissä, niin haluan yöpyä täällä, edes yhden yön. Varasimme hotellista perushuoneen yhdeksi yöksi – olimme Berliinissä tällä kertaa kolme yötä, mutta emme halunneet maksaa yli 300 euroa kaikista öistä, yksi riittäisi.
Junior sviitti
Otin huonevarauksen jälkeen yhteyttä hotellin markkinointiin ja kerroin kiinnostuksestani hotelliin ja kysyin, että olisiko mahdollisuutta saada hotellin esittelykierros.
Mainitsin toki myös, että kirjoitamme matkablogia ja että olemme yksi Suomen Top 10 -matkablogeista. Sainkin nopeasti vastauksen, että hotellin PR-johtaja esittelee meille mielellään hotellia ja sovimme tapaamisen hetimmiten hotelliin saavuttuamme.
Esittelykierroksen lisäksi saimme myös kivan upgraden perushuoneesta juniorsviittiin ja huoneen jo heti hotelliin saavuttuamme, puolilta päivin.
Sviitissämme meitä odotti shamppanja jäissä, hedelmätarjotin ja suklaata vuorokauden tarpeisiin. Mutta upeinta oli huoneestamme aukeava näköala Brandenburgin portille!
Lasse avasi parvekkeen ovet katsoakseen porttia ja Pariser Platzin ihmisvilinää ja yllättyi kun ihmiset hotellin edessä alkoivat vilkuttaa hänelle! Ehkä kävelykierroksella olevat turistit jotenkin olettivat, että kaikki hotellin parvekkeilla näkyvät ihmiset ovat jotenkin tunnettuja henkilöitä!
Myöhemmin opimme vielä, että hotelli tunnetaan myös siitä, että Michael Jackson on syksyllä 2002 roikottanut vauvaansa näiden samojen parvekkeiden kaiteen yli.
Sviittimme käsitti eteisen, ison huoneen, jonka toisessa päässä on parivuoden, keskellä kirjoituspöytä ja toisessa päässä sohvaryhmä. Kylpyhuone on sekin pienen makuuhuoneen kokoinen: iso amme, erillinen suihku ja kaksi pesuallasta, kumpikin omassa nurkassaan huonetta. Niin kylpyhuoneesta kuin eteisestä pääsee erilliseen wc:hen.
Kuninkaallinen sviitti
Kotiuduttuamme vuorossa onkin jo hotellin esittelykierros. Sabine kertaa meille hotellin historiaa ja on ehkä jopa hiukan vaikuttunut siitä, että televisiosarjan myötä tunnemme sen hyvin. Näemme hotellin ravintolat, talvipuutarhat ja sen verran isoja kokoustiloja, kuin niitä on vapaana. Vierailemme myös kylpylätiloissa ja uima-altaalla.
Jännittävintä on ehkä kuitenkin vierailu kuninkaallisessa sviitissä, jonka seinällä on kuva Kuningatar Elisabethista ja Prinssi Philipistä, jotka ovat hekin yöpyneet sviitissä useammankin kerran. Ilmeisesti tämä on myös sviitti, jossa Michael Jackson on asunut. Jos meidän sviitistämme oli hulppeat näkymät Brandenburgin portille, niin tästä sviitistä on näkymät niin Brandenburgin portille kuin Unter den Lindenin suuntaan.
Toki huoneitakin on enemmän kuin yksi.
Hotellissa on tietysti myös muita sviittejä, mutta vain tämä, kuninkaallinen sviitti, oli vapaana kierroksemme aikana, joten meillä oli mahdollisuus piipahtaa siinä.
Mahtavasta hotellista huolimatta maltamme lähteä iltapäivällä kertaamaan Berliiniä: syömme lounaan Unter Den Lindenillä jossain ihan tavallisessa ravintolassa ja kävelemme Checkpoint Charlielle.
Öinen Brandenburgin portti
Illalla hotellille palatessamme näkymä Brandenburgin portille vangitsee meidät edelleen. Katsomme auringonlaskua minuutti minuutilta ”kotisohvalta”.
Yöksi jätämme vielä verhot auki yhdessä ikkunassa, joten näemme yölläkin valaistun portin. Aukiolla näyttää riittävän väkeä ympäri vuorokauden.
Aamu-uinnin kautta aamiaiselle
Aamulla haluamme viipyä hotellissa niin kauan kuin saamme. Aloitamme aamu-uinnilla kauniissa uima-altaassa, jossa saamme enimmäkseen uida kahdestaan. Arkiaamuna ihmisillä taitaa olla muita kiireitä – tai sitten olemme vaan liikkeellä myöhemmin kuin kiireisemmät vieraat.
Aamiainen tuo mieleen loistoristeilijöillä nauttimamme aamiaiset. Tarjolla on runsas buffet, josta löytyy kaikki, mitä aamiaiselle voisi kaivata ja enemmänkin, mutta en olekaan aasialainen. Buffetin rinnalla on mahdollisuus tilata lämpimiä vaihtoehtoja pöytään ja tilaammekin belgialaisen vohvelin ja munakkaan. Buffetin erikoisemmasta päästä ovat ehkä valikoima kaviaareja, hotellin oma granola ja hotellin oma suklaalevite.
Aamiaisen päätteeksi aamiaissalin ovella tarjolla olevat berliininmunkit, jotka saa mukaansa paperipussissa! Otamme toki omat pussimme ja päädymme syömään ne vasta iltapäivällä kuljetettuamme niitä retkieväinä mukanamme aina Kurfürstendamille asti.
Kahvila hotellin aulassa
Hotellin ravintoloita emme aamiasta lukuunottamatta tällä kertaa ainakaan kokeilleet, aulan kahvilaa lukuunottamatta. Aulan kahvilan keskellä on televisiosarjastakin tuttu norsupatsas, joka on kuulemme toteutettu alkuperäisen hotellin pihalla ollutta patsasta mallina käyttäen. Cappuccino tarjotaan Brandenburgin portin logolla ja palvelu on nopeaa ja huomaavaista. Eivätkä hinnatkaan mielestämme olleet mitenkään järkyttäviä, eli jos haluat aistia hetken hotellin tunnelmaa, niin pistäydy vaikka kahvilla!
5 tähden hinnat
Maksoimme perushuoneestamme Booking.comin Genius-alennuksella arkiyönä toukokuun loppupuolella 414 euroa, sisältäen aamiaiset kahdelle. Ilman Genius-alennusta hinta näyttäisi olevan 460 euroa. Aamiainen maksoi kahdelta hengeltä 80 euroa. Juniorsviitti olisi noina päivinä maksanut aamiaisella 710 euroa. Huoneen varasimme noin 3 viikkoa etukäteen. Huoneiden hinnat näyttävät vaihtelevan rajusti viikosta toiseen ainakin nyt kesällä – kesäkuun loppupuolella jo perushuoneen hinta näyttäisi olevan yli 800 euroa, eli taisimme olla onnekkaita valitessamme vierailumme ajankohdaksi toukokuun lopun. Kuninkaallisen sviitin hinta ei sentään näytä vaihtelevan, hotellin sivuilta katsottuna se tuntuu aina maksavan saman 26 000 euroa yö.
(Jutun otsikkokuva hotellin sivuilta.)
Hei Pirkko!
Kyllä, hymysi Hotel Adlon Kempinskin juniorsviitin sohvalla uhkean hedelmätarjottimen ja shampanjapullon ääressä on paljon puhuva ja viiden tähden arvoinen! Olette myös ottaneet aivan loistavasti kaiken irti hotelli Adlonista. Kuvat ovat hienoja ja teksti erinomaista ja mielenkiintoista. Kiitos!
Kiitos Päivi! Mukavaa jos pidit jutusta. Jos matka käy Berliiniin, niin kannattaa poiketa hotellissa, vaikka vaan aulassa.
Kiva juttu, joskus kannattaa panostaa erityiseen elämykseen.
Kiitos Tanja! Mukavaa jos pidit jutusta – ja samaa mieltä, tietysti :-)
Varmasti ihana & käytetyn rahan arvoinen kokemus – vielä upgrade huikeine tarjoiluineen? Tuo hotelli täytyy joskus vielä kokea. Hyvä vinkki tuo kahvila, kyllä tuossa ympäristössä capuccinosta kerran voi 7,5 euroa maksaa?
Kiitos Tuuli! Toki saahan sen cappuccinon halvemmallakin, mutta jos kaupungilla sattuu olemaan rentouttavan tauon tarpeessa, niin onhan sillä miljöölläkin merkitystä.
Varmasti hieno kokemus. Me joskus Berliinin-reissulla tyydyimme vain ihailemaan hotellia ulkopuolelta. Hotellin edustalle oli kerääntynyt ihmisiä, punainen matto oli vedetty vähän pidemmälle, joten olihan meidän pakko jäädä odottamaan, että kuka oli tulossa tai lähdössä. Hetken kuluttua sitten poliisien saattelemat autot saapuivat ja hotellin edustaja nousi ulos vastaanottamaan mustista autoista saapuvia vieraita. Saimme selville, että vieras oli (muistaakseni) Vietnamin presidentti.
Kiitos Mari! Taitaa olla valtioiden johtajien suosiossa tuo hotelli, mutta eipä kai ihme, sillä monet lähetystöt ja hallintorakennukset ovat parin korttelin päässä siitä.
Varmasti mielenkiintoinen kokemus yöpyä tuollaisessa hotellissa. Me olimme taannoin noin 200 euroa maksavassa hotellissa yön. Hienot olivat puitteet mutta nuukuus iski! No kerran sitä. Todella hieno on ollut auringonlasku teillä.
Kiitos kommentistasi! Tietysti viiden tähden hotelleissa on sitten vähän se ”ongelma”, että kaikki oheispalvelut tapaavat olla melko arvokkaita, kuten vaikka aamiainen. Joskus taisi joku matkailuohjelma ihan käsitellä asiaa: Dubaissa huonoina aikoina huippuhotellit tarjosivat huoneitaan edullisesti, mutta lopulta asiakkaat eivät olleet sittenkään tyytyväisiä, sillä kaikki palvelut hotellissa olivat heidän mielestään liian kalliita, kun olivat yleensä tottuneet vaikka kolmen tähden hotellien hintatasoon.
On oikeasti hienoa joskus matkustaa tv-sarjan ”juttujen” perässä, olivat ne sitten paikkoja, ravintoloita tai hotelleja. Itse muistan joskus katsoneeni sitä hotellit kuntoon tv-sarjaa ja miettineeni, että olisipa kiva käydä joskus joissakin niistä hotelleista katsomassa miten homma on pysynyt hanskassa.
Tämä teidän hotelli on kuitenkin ihan eri maata. Tosi hieno! Ja eräänlainen elämys päästä kuninkaalliseen sviittiin vierailulle.
Kiitos Virpi! Kommentistasi tulee mieleen, että olemme me matkustaneet kirjojenkin innoittamana, esimerkiksi Botswanaan ja Nantucketin saarelle. Jälkimmäisellä onnistuimme jopa tapaamaan kirjailijan, joka sijoittaa useimmat kirjansa tuolle saarelle.
Kerrassaan upea hotelli ja varmasti ikimuistoinen kokemus – on hyvä vähän hemmotella itseään ja nauttia elämästä viiden tähden malliin, miksikäs ei! Mukavaa että hotelli panosti esittelyyn ja pääsitte tutustumaan myös kuninkaalliseen sviittin.
Kiitos Kazi! Harvapa sitä viittä tähteä tarvitsee, mutta joskus niitä meillekin tulee vastaan, joko matkanjärjestäjän varaamana tai sitten kuten tämä, jopa ihan itse valiten. Kiovassa kävimme joskus melko tuoreeltaan Ukrainan levottomuuksien jälkeen ja silloin päädyimme myös valitsemaan viiden tähden hotellin, jotenkin ajatuksena, että jos kaupungissa ihan kaikki ei vielä olisi kohdallaan, niin viiden tähden hotellit tapaavat toimia.
Mä seurasin myös tuota ihastuttavaa sarjaa. Tulipalo ilmeisesti tuhosi kaiken alkuperäisen irtaimisto, mutta tiedätkö onko uudessa Adlonissa ”lainattu” mitään muuta edeltäjältään kuin esim. tuo norsupatsas?
Kiitos Annemaria! Ilmeisesti mitään ei säilynyt, sillä vanhan ja uuden hotellin välissäkin oli yli kymmenen vuoden ajanjakso, josta osa siis Itä-Saksan aikaa. Tuo norsupatsaskin on siis uusi, mutta toteutettu vanhojen kuvien perusteella.
Hieno hotelli ja upealla paikalla. Viiden tähden hotelleissa myös aamiaiset on kalliita. Lissabonin Four Seasonsissa otettiin ensimmäisenä aamuna aamiainen, mutta toisena aamuna mentiin läheiseen kahvilaan.
Kiitos Merja! Kallis, mutta yhden kerran arvoinen kyllä!