Ensimmäisen kerran olimme Berliinissä kesällä 1987. Toisen kerran juhannuksena 2003.
Ja nyt, toukokuussa 2018.
Länsi- ja Itä-Berliini
Pääosin Länsi-Saksaan suuntautuneella automatkallamme suuntasimme Cellen jälkeen rajalle ja siitä edelleen Länsi-Berliiniin – pitihän sitä uutta työsuhdeautoa hyödyntää! Päiväkirjassani lukee ”Rajamuodollisuudet Itä-Saksan läpiajoa varten sittenkin aika vähäiset.”
Majoituimme City Hotelliin Kurfürstendammilla. Autonkin sai helposti parkkiin hotellin eteen, siis jokseenkin keskelle kaupunkia. Hotellit varattiin tuolloin yleensä vasta kaupunkiin saavuttaessa turisti-infosta – nettiä tai Booking.comia ei ollut vielä olemassa!
Ensimmäisenä päivänä kävimme kiertoajelulla Länsi-Berliinissä ja pysähdyimme mm. Checkpoint Charliella ja jossain kohtaa muurin äärellä.
Checkpoint Charliesta ei ole kuvaa, sillä raja-asemilla ei valokuvia otettu.
Toisena päivänä vuorossa oli Itä-Berliinin kiertoajelulla, josta olen kirjoittanut päiväkirjaan: ”Bussiretkellä Itä-Berliinissä, n. 4½ tuntia, josta rajan ylitykset kestivät yhteensä lähes tunnin.”
Berliinistä jatkoimme Nürnbergiin, siis takaisin lähteen. Tästä matkasta olen kirjoittanut ”Itä-Saksan läpiajo oli aika rasittavaa – huonoja teitä ja tietöitä ja paljon trabantteja”.
Samaisella Saksan kierroksellamme poikkesimme toki myöhemmin myös vielä Länsi-Saksan tuonaikaiseen pääkaupunkiin Bonniin.
Checkpoint Charlie
Toisella kertaa, kesällä 2003, Berliini ei enää ollut jaettu kaupunki.
Tällä kertaa kiersimme kaupunkia aluksi Hop-On Hop-Off -bussilla ja poikkesimme, taas, myös Checkpoint Charliella. Myös muuria kävimme katsomassa tälläkin kertaa.
Juhannusmatkamme 2003 tukikohtana toimi Crowne Plaza -hotelli Nürnberger Strassella, eli emme vielä kovin kauas KaDeWe -tavaratalosta tälläkään kertaa ”uskaltautuneet”.
Tänä vuonnakin piti palata Checkpoint Charlielle ja koska asuimme Mitten alueella, niin enää ei tarvittu kiertoajelua eikä Hop-On Hop-Off -bussiakaan – omat jalat riittivät.
Checkpoint Charlie oli entisellään, joskin aikaisempaa turistisempi ja sen ympäristöön oli noussut aikaisempaa enemmän turisteille suunnattuja muurin ajan Berliinistä kertovia näyttelyitä.
Berliinin museoita
Kesällä 1987 osana Itä-Berliiniin suuntautunutta kiertomatkaamme kävimme museosaarella Pergamon-museossa. Museosaarihan oli jaetun kaupungin aikana Itä-Berliinissä.
Kesällä 2003 Juutalaismuseo oli vielä aika uusi ja vierailimmekin tuolloin siinä. Tällä kertaa emme tunteneet tarvetta kerrata sitä, vaikka se upea onkin. Sen sijaan poikkesimme Hotel Adlonin taakse edellisen vierailumme jälkeen rakennettua juutalaismuistomerkkiä katsomassa.
Uutena museona poikkesimme tällä kertaa Neues Museumiin, joka ei nimestään huolimatta ole ihan uusi, sillä se valmistui joskus 1850-luvulla. Jossain vaiheessa edellisen Berliinin matkamme jälkeen olin lukenut joltain Top 10 -listalta Nefertitin patsaasta Berliinissä: ”The Nefertiti bust has become a cultural symbol of Berlin as well as ancient Egypt.” ja vaikken mitenkään erityisesti muinaisesta Egyptistä olekaan kiinnostunut, niin tuo yksi patsas jäi kiinnostamaan.
Berliner Weisse
Checkpoint Charlien, Kurfürstendamin ja KaDeWen lisäksi toistaiseksi kolmella Berliinin matkallamme on vielä yksi yhteinen nimittäjä: Berliner Weisse mit rot Schuss!
En juo yleensä olutta lainkaan, mutta Berliini tekee poikkeuksen.
Berliiniin haluaisin kovasti palata, itse kävin siellä keväällä 1995 silloisesta opinahjosta opintomatkalla. En kauheasti nähtävyyksiä muista, mutta muuria oli siellä täällä paloja pystyssä ja jostain kuljetin kotiinkin pienen palan muuria. (Täytyisi tutkia lapsuudenkodin kaapit löytyisikö tuo muurinpalanen jostain)
Ehkä ensi keväänä voisi olla jälleen Berliinin aika pitkästä aikaa. Mielenkiintoinen kaupunki.
Kiitos Virpi! Muuria on tosiaan edelleen useammassa paikassakin – vaikk tietysti kaupunki menee koko ajan eteenpäin ja on paljon muutakin kuin muuri nykyisin.
Berliini on ollut 80-luvulla ihan eri kaupunki kuin tänä päivänä. Mielenkiintoista kuulla miten rajanylitykset siihen aikaan ovat kaupungin keskellä menneet. Eikä varmaan tullut mieleen Checkpoint Charlien kohdalla paljon valokuvailla. Tuli muuten tuosta mieleen, että olitteko jo silloin maabongareita vai onko se tullut kuvioihin mukaan myöhemmin?
Kiitos Merja! Maabongauksen keksimme vasta 90-luvun lopulla, eli ensimmäinen Saksan matkamme oli uuden työsuhdeauton inspiroima ja toinen venekimppamme, jossa vene oli ”meidän” joka toinen juhannus, joten joka toinen juhannus lähdimme yleensä pienelle matkalle.
Loistava idea koota yhteen kuvat kaikilta kolmelta reissulta! Berliini on muuttunut näiden vuosien aikana paljon, joten kokemukset olivat varmasti kaikki erilaisia.
Kiitos Karoliina! Mukavaa, jos historia kiinnosti – kaikkia ei tietenkään kiinnosta, mutta itselleni jutun kokoaminen oli kivaa!
Mahtava tuo cocktailkuvakolmikko! Minä olen myös käynyt Berliinissä kolmesti ja joka reissu on keskittynyt minulla hyvään ruokaan ja juomaan. Museot on jääneet hyvin vähälle, vaikka tuolla olisi varmasti kiinnostavaa vierailtavaa niidenkin osalta!
Kiitos Teija! Nyttemmin kun kaikkea saa kaikkialta, niin varmaan Berliner Weissea saisi Suomestakin, mutta olen jättänyt sen vaan Berliiniin :-)
Olipas hauska vertailupostaus läpi vuosikymmenten! Olin itse vielä niin pieni Berliinin muurin murtuessa, että koko ajatus kahtiajaetusta kaupungista ja erotetusta kansasta Euroopassa (ja vielä niin lähiaikana) tuntuu aivan uskomattomalta. Olen käynyt Berliinissä vain kerran joitakin vuosia sitten, ja kaupunki oli mielestäni ihan kiva, mutta ei tehnyt kovin suurta vaikutusta kuitenkaan. Historia näkyi kaupunkikuvassa mielestäni suhteellisen vähän, ottaen huomioon kuinka vähän aikaa muurin murtumisesta kuitenkin on.
Kiitos Sofia! Vielä 2000-luvun alussa Itä-Berliini erottautui enemmän Länsi-Berliinistä kuin nykyisin. Muuria lienee jäljellä kymmenissä paikoissa, eli sikäli historia näkyy vielä eri puolilla kaupunkia. Tuon ajan historian elänneille tuo Brandenburgin portti on kyllä merkittävä ”muistomerkki” sikäli, että tuon nyt niin avoimen portin kohdalla oli ennen raja, jota ei niin vaan ylitetty.