Avainsana-arkisto: Vancouver

Vancouver Seaplane Harbour

Ensimmäinen vesitasolentomme

Jo ensimmmäisenä päivänä Alaskassa pienellä tunnin kiertoajelulla Anchoragessa ymmärsin, että pienlentokoneet, vesitasot ja helikopterit ovat täällä arkipäivää.

Kaikissa Alaskan risteilymme kohteissa tarjolla oli myös lentoretkiä jäätiköiden ylle ja jopa sellaisia, joilla laskeuduttiin hetkeksi patikoimaan jäätikölle.
Emme kuitenkaan olleet retkivalintoja tehdessämme valinneet yhtään tällaista, sillä ne olivat tietysti paljon kalliimpia kuin bussiretket ja vaikkakin tekemillämme risteilyillä usein olemme ostaneet retken lähes jokaiselle päivälle, niin tälläkin kertaa valitsimme niitä osittain hinnan ja keston perusteella: ei yli 200 euroa nuppi eikä yli 8 tuntia.

Vancouver Seaplane Harbour Vesitasolento Vancouver
Vancouver Seaplane Harbour

Alaskan risteilyn edetessä vesitasoretki alkoi kuitenkin houkutella enemmän ja enemmän ja yritinkin jo selvittää, että olisiko sopiva sellainen tarjolla jossain satamassa siten, että se sopisi jo tekemäämme retkiohjelmaan, mutta sellaista ei enää oikein löytynyt ilman, että olisimme valinneet jotain muuta pois ja etenkin kun olimme liikkeellä neljän hengen ryhmänä isot muutokset eivät olisi olleet reiluja. Mutta ajatus jäi itämään.

Seaplane Harbour Vancouverissa

Vancouveriin saavuttuamme käytimme ensimmäisen päivän kaupunkia kierrellen ja pienen taksikierroksemme lopuksi päädyimme satamaan Canada Placelle, jossa niin Alaskan risteilyn laivamme Norwegian Sun kuin kanssamme parikin kertaa samassa satamassa ollut Disney Wonder -alus lähtivät merelle jatkamaan matkaansa. Risteilyalusten laitureiden vieressä oli vielä toinen satama, vesitasojen Seaplane Harbour. Sataman lahdella vesitasot nousivat ja laskivat tasaisin väliajoin. Vesitasoja oli niin paljon, että satunnainen tarkkailijakin saattoi lahdella helposti hahmottaa niiden kiitoradan: ensin koneet asettuvat tässä jonoon ja sen jälkeen ne lähtevät yksi kerrallaan tuohon suuntaan, nousten ylös aina suunnilleen tuossa kohdassa. Kiehtovaa!

Vancouver Seaplane Harbour

Nyt tai ei koskaan – Vancouver olisi selvästikin yhtä luonteva paikka vesitasolennolle kuin Alaskakin. Valitettavasti olimme jo tulleet ohjelmoineeksi Vancouver-päivämmekin: yksi päivä menisi retkeen Whistlerin ja Squamishin suunnalle, toinen Vancouver Islandille.
Hetken asiaa mietittyäni ja tutkittuani tulimme kuitenkin siihen tulokseen, että lähtöpäivämme aamuna voisimme vielä ehtiä vesitasolennollekin. Lentomme Honoluluun lähti vasta klo 18:10, joten varasimme lyhyen vesitasolennon klo 12:30 – 12:50, jonka jälkeen meillä oli hyvin aikaa vielä hyvin aikaa ehtiä lentokentälle, vaikka siellä pitikin teoriassa olla kolme tuntia ennen lähtöä.
Hiukan harmittelin vesitasolentoesitettä tutkiessani, että olisimme voineet yhdistää sen Vancouver Island -retkeen, joka lautoilla toteutettuna kesti 13 tuntia: jos olisimme lentäneet aamulla saarelle, niin retki olisi lyhentynyt ehkä 9-10 tuntiin, mutta meni jo 🙁

Vesitasolla taivaalle

Lähtöpäivänä saavuimme kaikkien matkatavaroidemme kanssa vesitasosatamaan jo n. tuntia ennen lähtöä – olimme etukäteen tarkistaneet, että heillä on paikka matkatavaroillemme lennon ajaksi. Etukäteisinfona olimme myös joutuneet kertomaan painomme: pienten koneiden lastaus on tarkkaa hommaa.

Vancouver Seaplane Harbour Vesitasolento Vancouver

Kohdallemme osuneeseen DeHavilland DHC III Turbine Otter -koneeseen mahtui lentäjän lisäksi ehkä tusinan verran matkustajia. Muutama matkustaja oli osannut etukäteen varata co-pilot -paikan tai mahdollisuuden valita paikkansa ennen muita matkustajia, mutta olimme onneksi sen verran ajoissa check-in -jonossa, että saimme kuitenkin ihan hyvät paikat, kumpikin ikkunan vieressä eri puolelta konetta. Kullakin rivillä oli 1 + 2 istuinta, joten muutama matkustaja joutui keskipaikoille. Kaikki pientä käsilaukkua suuremmat laukut kerättiin koneen takaosaan, eli periaatteessa penkeillä ei kellään saanut olla juuri mitään kameraa suurempaa.
Vielä turvallisuusinfo: lentäjä lätkäisee tarranauhalla varustetun tabletin matkustamon seinälle ja laittaa videon pyörimään ja sen loputtua laiturilla oleva avustaja työntääkin jo koneen laiturista ulospäin ja lähdemme.

Vancouver Seaplane Harbour Vancouver Seaplane HarbourVancouver Seaplane Harbour

Nousuvuoroa odotellessamme kone lipuu rauhallisesti lähes tyynellä lahdella, mutta käännyttyämme nousukiitoon meteli koneessa nousee ja vesi roiskuu ympärillämme. Ilmaan päästyämme meno taas rauhoittuu ja keskitymme allamme näkyviin maisemiin.

Vancouverin yllä

Vesitasolento tältä erää viimeisenä Vancouverin päivänämme osoittautui hyväksi vaihtoehdoksi: olimme kuitenkin sen verran ehtineet jo näkemään kaupunkia, että tunnistimme vähän paikkoja. Tuossa on Stanley Park, tuossa Lions Gaten silta.
Käymme myös katsomassa Vancouver Islandille lähtevien lauttojen satamaa ja läheisiä saaria ennen kuin kaarramme takaisin keskustan suuntaan False Creekille. Näemme ilmasta Granville Islandin, jossa nautimme lounaan pari päivää sitten. Lennämme  Vancouver Canucksien Rogers Arenan yli. Joka puolella on pienvenesatamia – Vancouver on merellinen ja vihreä kaupunki.

Vancouver Seaplane Harbour Vancouver Seaplane Harbour Vancouver Seaplane Harbour Vancouver Seaplane HarbourVancouver Seaplane HarbourVancouver Seaplane HarbourVancouver Seaplane Harbour

20 minuuttia kuluu nopeasti ja kohta olemmekin taas lahdella Canada Placen edustalla ja laskeudumme alemmaksi laskeutuaksemme veteen. Ehdin hetkin pohtimaan, että minkähänlainen laskeutuminen olisi, sillä jo kauan sitten kuumailmapallolla lentäessämme laskeutuminen oli hiukan pomppuinen siinä missä nousu oli ihan tasainen, mutta jo ennen kuin oikeastaan pääsin ajatukseni loppuun kellukkeet koskettivat ensimmäisen kerran vettä ja olimme muuttuneet ilmakulkuneuvosta vesikulkuneuvoksi.

Vancouver Seaplane Harbour Vancouver Seaplane Harbour Vancouver Seaplane Harbour

Ei vesitasolennossa loppujen lopuksi mitään ihan ihmeellistä ollut, mutta uteliaisuuttani halusin kokea senkin. Melko pienillä, 20-30 -paikkaisilla lentokoneilla olen lentänyt ennenkin, mutten näin pienillä, enkä vesitasolla.

Helikopterilentoja maailmalla

Helikopterilentojakin on kohdalle osunut jo useampia, vaikka emme yleensä helikopteriretkiä valitsekaan niiden hinnan takia. Great Barrier Reef Australiassa ja Grand Canyon Yhdysvalloissa ovat olleet sellaisia kohteita, joissa helikopterilennot olivat mielestämme paikallaan korkeasta hinnasta huolimatta. Färsaarilla helikopterilla taas kannattaa lentää vaikka vaan siksi, että se on niin halpaa, sillä helikopterit ovat osa julkista liikennettä ja lentämään pääsee siis suunnilleen bussilipun hinnalla.

Vancouverissa 20 minuutin Classic Panorama -lento maksoi 125 dollaria per nuppi.

Alaska kustannukset

Alaskan risteilyn hinta

Palataan lähivuosien matkasuunnitelmista takaisin Alaskaan ja matkailun realismiin, eli kuluihin. Alaskan risteilymme oli osa kokonaisuutta, johon olimme risteilyn lisäksi sisällyttäneet ennen risteilyä kaksi yötä Anchoragessa ja 3 yötä Vancouverissa, jonne valitsemamme risteily (Seward – Vancouver) päättyi. Vancouverista lensimme vielä Havaijille, mutta teen Havaijin osuudesta oman kustannusyhteenvedon vasta vähän myöhemmin, sillä siinä missä Vancouver on melko luonteva lisä Alaskan risteilyyn, niin Havaiji on kyllä oikeastaan jo oma matkansa, vaikka samoja pitkiä lentoja hyödynsimmekin.

Poroja matkalla Anchoragesta Sewardiin
Poroja matkalla Anchoragesta Sewardiin

Lennot, risteily ja hotellit

lennothotellit
Lennot varasimme huhtikuussa, eli n. 4,5 kuukautta ennen lähtöämme. Menolennot Seattleen ostimme Icelandairilta niin hinnan kuin hyvän lentoaikataulun takia (lähtö Helsingistä lauantai-iltapäivällä, perillä Seattlessa alkuillasta). Paluulennot ostimme Norwegianilta, joka tänä syksynä aloitti lennot myös Seattlesta (tai toivottavasti on aloittanut, tuota paluulentoa emme ole tätä Havaijilla kirjoittaessani vielä lentäneet!).

Välin Vancouver – Honolulu – Seattle -lennon kustannukset sisällytän Havaiji-osuuteen. Vancouver – Seattle -välin voi tarvittaessa matkustaa edullisesti vaikka bussilla kuten matkaystävämme tekivät. Bussimatka taittui kuulemma n. 4 tunnissa.

Vesitasosatama Vancouverissa
Vesitasosatama Vancouverissa

Alaskan risteilymme ostimme Risteilykeskuksen kautta Norwegian Cruise Linelta Norwegian Sun -laivalta. Monet yhtiöt risteilevät Alaskassa, suunnilleen samalla reitillä, pohjoisesta etelään tai etelästä pohjoiseen tai esimerkiksi Seattlesta Seattleen. Me päädyimme tähän pitkälti siksi, että aikataulu sopi meille kaikille ja halusimme käydä myös Anchoragessa. Syyskuun ensimmäisen viikon risteily on jo sesongin viimeisiä ja hiukan edullisempi kuin keskikesän risteilyt – mutta toki sitten myös hiukan viileämpi ja ehkä sateisempikin.
Hyttimme oli ulkohytti rajoitetulla näkymällä – parvekehytti olisi Alaskan syksyssä ollut melko turha investointi.

Norwegian Sun

Niin Anchoragessa kuin Vancouverissa päädyimme kolmen tähden hotelleihin, jotka nekin, erityisesti Vancouverissa, olivat melko kalliita. Vancouverin hotellimme, Best Western Uptown, oli hiukan varsinaisen keskustan ulkopuolella, mutta koska olimme 4 henkeen liikkeellä, niin taksilla liikkuminen oli edullista. Anchoragessa hotelli kuin hotelli taitaa olla kävelyetäisyydellä kaupungin keskustasta.

Hotellimme Anchoragessa

Matkan ensimmäinen pannukakkuaamiainen
Matkan ensimmäinen pannukakkuaamiainen

Retket ja muut nähtävyydet

Alaskan risteily kustannukset
Alaskan risteilyllä ostimme jonkun retken jokaiseen satamaan, sillä itse pienissä kaupungeissa ei juuri tuntia enempää näkemistä/tekemistä olisi ollut. Jälkeenpäin arvioiden Icy Strait Pointin metsäretken, joka vielä osui sadepäivälle, olisi ehkä voinut jättää väliinkin, mutta muut retket olivat kaikki ok, Ketchikanin retki upea!

Anchorageen tutustuimme lyhyellä kiertoajelulla, joka kävi myös kaupungin ulkopuolella mm. vesitasosatamassa, jonne emme ihan vaan kaupunkikävelyllä olisi päätyneet.

Vancouverista matkaystävämme halusivat käydä Whistlerissä asti, mutta meitä ei ihan niin pitkä automatka innostanut, joten jäimme kyydistä Squamishin pienessä kylässä ja nousimme siellä kaapelivaunulla vuorille: loistava vaihtoehto!
Automatkan Whistleriin ”tarjosi” Vancouverissa asuva yhteinen tuttavamme, joten siitä ei tullut kustannuksia.

Sea to Sky Squamishissä
Sea to Sky Squamishissä

Vancouver Island -retken ostimme GetYourGuide -palvelusta, johon minulla sattui vielä olemaan käyttämätön 18% alennuskuponkikin.

Pienlentokoneita, erityisesti vesitasoja, näimme niin paljon niin Alaskassa kuin Vancouverissa, että Vancouverissa lopulta päätimme, että ”pakko” meidänkin on päästä sellaisella lentämään ja niin ostimme sitten viimeiseksi Vancouverin päiväksemme ½ tunnin vesitasokiertoajelun. Helikopterilla olemme lentäneet jo useamman kerran, kuumailmapallollakin kerran, mutta vesitasokokemus puuttui vielä meiltä molemmilta, joten nyt tuli mielestäni ihan oikeassa paikassa koettua sekin.

Taksit ja muut kuljetukset

Alaskan risteily kustannukset

Anchoragesta on reilusti matkaa Sewardiin, josta risteilylaivat lähtevät. Matkan voi taittaa maisemajunalla tai bussilla. Me valitsimme jälkimmäisen, koska maisemajuna lähti aamulla kovin aikaisin ja bussivaihtoehto tarjosi myös mahdollisuuden pysähtyä matkan varrella pienessä eläinpuistossa. Itse reitti on aika sama niin bussilla kuin junallakin. Junavaihtoehto olisi myös ollut hiukan bussia kalliimpi. Bussimatkan ostimme etukäteen netistä ja bussi nouti meidät sovittuun aikaan Anchoragen hotellistamme alkuiltapäivästä. Matka satamaan, eläinpuistopysähdyksineen, kesti n. 4,5 tuntia.

Taksimatkoista muutamat jaoimme kahden pariskunnan kesken, eli ihan noin edullisesti ei esimerkiksi Anchoragesta pääse lentokentältä keskustaan.

Pyöräteline Vancouver Islandilla
Pyöräteline Vancouver Islandilla

Muut kulut

muutyht

Kokonaishinta valitsemallamme hyttiluokalla on luultavasti Alaskan risteilyn toteutuksen yläpäässä: mukana on retkiä jokaisessa satamassa ja vielä vesitasolennot Vancouverissa ja vielä nuo poikkeukselliset viisumikulut – eli edullisemminkin matkan voi toteuttaa, mutta uskoisin, että kulujemme erittely tällä tasolla antaa kuitenkin osviittaa siitä, että mistä kaikista eristä matkan hinta koostuu.

Kuluja USA:n viisumista useimmille Alaskan risteilylle lähteville ei tule, sillä toki Alaskaankin riittää ESTA. Me emme Iranissa käytyämme ole enää toistaiseksi ESTA-kelpoisia ja siksi jouduimme hakemaan viisumit. Toki viisumikulu jakaantuu sitten myös mahdollisille tuleville Yhdysvaltoihin suuntautuville matkoillemme, mutta kun niitä ei vielä ole varattuna, niin sisällytin viisumikulut tämän matkan kuluihin. Viisumimme on voimassa 10 vuotta.

Kanadan ETA:n haimme vanhasta muistista ilmeisesti ihan turhaan, sillä laivayhtiö olisi hoitanut sen puolestamme, sillä ilmeisesti se olisi ollut tarpeen vaan lentäen Kanadaan tuleville. Toisaalta kulukin oli lähes olematon.

Muissa kulkuissa on risteilyviikon nettikulut. Tuo 270 minuutin paketti päivittäin muutaman Facebook- ja Instagram -kuvan lataamiseen ja sähköpostin tarkistamiseen ja julkaisi sillä pari nettijuttuakin, kunhan niin teksti kuin kuvat oli hyvin etukäteen valmisteltuja siten, että nettiaikaa tarvittiin vaan niiden yhdistämiseen ja julkaisemiseen.

Muutaman laivan valokuvaajan ottaman kuvankin ostimme, niiden hinnasta huolimatta (keskihinta siis n. 15 euroa per kuva).

Karhuja Anchorage Karhuja Anchorage

Valuuttakuluihin tapaan laskea erikseen näkyväksi kuluksi sen osan kurssitappiosta, joka syntyy käteisenä ostettavasta valuutasta vs. luottokorttimaksuihin. Yhdysvalloissa ja Kanadassa pärjäisi kyllä vieläkin vähemmällä määrällä käteistä kuin mitä meillä oli mukanamme, mutta etenkin takseja ja pienissä kahviloissa käteismaksaminen on silti kätevämpää ja nopeampaa.

Ruokakuluja emme tapaa matkakuluihin sisällyttää sillä ajatuksella, että söisimme me kotonakin, mutta tällä kertaa tietysti risteilyviikon hinta sisälsi niin ruuat kuin juomat. Risteilyn olisimme itse asiassa mielellämme ostaneet ilman juomapakettia, mutta Risteilykeskus myi sitä Suomessa vain All-inclusive -versiona, joten aloitimme sitten jokaisen ateriamme laivalla prosecco-lasillisilla!

Proseccoa
Malja Alaskalle!

Matkajutut Alaskasta ovat tässä vaiheessa vielä osittain kirjoittamatta, eli Icy Straitin, Juneaun ja Ketchikanin -juttujen lisäksi tulossa on jutut ainakin Skagwaystä ja laivalta näkemistämme jäätiköistä. Samoin jutut Vancouverista ja sen ympäristöstä odottavat vielä kirjoittamista. Eli, jos Alaskan risteily ja Vancouver siihen liitettynä kiinnostaa, niin malta vielä hetki ja palaa lukemaan aiheesta lisää!

Norwegian Getaway Helsingissä

Meriharakoiden syysmuutto

Meriharakka on muuttolintu, joka saapuu Suomeen keväällä ja lähtee pois kesän lopulla.  Mekin vietimme pääosan kesästä jos ei Suomessa, niin kuitenkin Itämeren alueella, mutta nyt syyskuun alussa lennämme pois.

meriharakat

Emme tosin Pohjois-Afrikkaan tai Etelä-Aasiaan, kuten oikeat meriharakat, vaan Pohjois-Amerikkaan ja Tyynelle valtamerelle. Emmekä ole jäämässä tällekään matkalle ihan kevääseen asti, vaikka pääosan syyskuuta matkalla olemmekin.

Omatoimimatkailun ihanuus?

Kunhan nyt lauantaina pääsemme matkaan: siinä vaiheessa itse rakennettua matkaa, kun pitäisi saada kasaan ja järjestykseen printit runsaan kolmen viikon matkasta, joka käsittää 7 lentoa, yöpymisiä 4 hotellissa, 2 risteilyä, ja 2 viisumia/maahantulolupaa käy kyllä hetkittäin mielessä, että ostaessaan matkansa Olympialta, Aventuralta, Albatrosilta tai Arial Travelilta tai joltain muulta matkan järjestäjältä saa aika paljon kyllä valmiinakin.

matkalaukkutagit

Alaskan risteilylle olisimme päässeet Suomesta valmismatkallakin, mutta ne olisivatkin sitten käsittäneet vaan sen risteilyn. Alaskan lisäksi meillä on todella pitkään ollut ”listoilla” myös Havaiji ja vaikkakin lento Vancouverista Honoluluun kestääkin 6 tuntia, niin ovat nuo saaret kuitenkin suhteellisen lähellä Kanadan itärannikkoa Suomeen verrattuna. Joten päädyimmekin sitten kahden risteilyn yhdistelmään. Alaskan osalta alkuperäinen ideamme oli tutustua osavaltioon risteilyn verran. Havaijin osalta mietimme myös muita saarihyppelyvaihtoehtoja, mutta päädyimme sitten risteilyyn helpoimpana vaihtoehtona. Edullisin vaihtoehto se ei ollut.

Ensimmäiset valmistelut jo keväällä

viisumi

Matkavalmistelut aloitimme jo maaliskuussa hakemalla USA:n viisumit, sillä Iranin matkamme jäljiltä olimme menettäneet ESTA-kelpoisuutemme.

Seuraavaksi varasimme Alaskan risteilyn ja sen jälkeen pitkät lennot välille Helsinki – Seattle – Anchorage ja takaisin Seattlesta Helsinkiin, sen verran väljästi, että Alaskan jälkeen jäi mielestämme riittävästi aikaa niin Vancouverille kuin Havaijille.

Lentovarausten tekemisen ihanuus

iceland air

Kun lopulta olimme päättäneet, että tutustumme Havaijiinkin risteillen, totesin että olisi ehkä kannattanut varata molemmat risteilyt ennen pitkiä lentoja – nyt meille ei jäänyt juuri pelivaraa risteilyn ja Seattlesta jo varatun paluulennon suhteen.

Hetken aikaa olin jo melkein epätoivoinen kun sopivaa Honolulu – Seattle -lentoa ei yhtenä iltana löytynyt millään, mutta kas, seuraavana päivänä sellainen sitten kuitenkin taas löytyi! Päätin kuitenkin, että jatkossa en varaa lentoja muuten kuin lento kerrallaan eteenpäin, jolloin ei voi syntyä sellaista tilannetta, etten pääsisikään paikasta A paikkaan B, josta olen jo varannut lennot paikkaan C.

Paluulentomme Seattlesta Lontoon kautta on Norwegianilla ja reitti on uusi, sitä lennetään vasta syyskuun 17. päivästä alkaen, joten toivottavasti se käynnistyy suunnitelmien mukaisesti ja meillä on paluulento!

Alaska Havaiji risteilyt lennot

Välipäiviä ja hotellivarauksia

Ennen Alaskan risteilyä viivähdämme hetken Anchoragessa ja sen jälkeen tutustumme muutaman päivän ajan Vancouveriin, josta lennämme Honoluluun pari päivää ennen Havaijin risteilyä. Paluumatkalla pysähdymme yhdeksi yöksi Seattleen – enempään ei tuo tuolta osin joustamaton lentoaikataulu enää antanut myöten. Hetki siinä viivähti Booking.comia selatessa, että tarvittavat neljä hotellia löytyivät.

pacific beach
Pacific Beach -hotelli Honolulussa

Anchoragesta Sewardiin

Lennämme Anchorageen ja risteilymme Norwegian Sun -laivalla lähtee Sewardista, joten tarvittiin kuljetus tuolle välille. Varasimme siis sellaisenkin – arvoimme hetken maisemajunan ja bussin välillä, mutta päädyimme lopulta bussiin.

Suomalainen ajokortti ja Hummer

Risteilyjen varmistuttua halusimme tutustua niiden tarjoamiin retkivalikoimiin etukäteen ja etenkin Alaskan risteilyn osalta teimmekin jo etukäteen nipun retkivarauksiakin. Kunhan olimme selanneet valikoimaa muutaman päivän 🙂

Yksi valitsemistamme retkistä oli retki Hummereilla tehtävä retki Skagwaystä Yukonin puolelle Kanadaan. Sovimme samalle risteilylle lähtevien matkaystäviemme kanssa, että meistä jompikumpi ajaa tuota Hummeria, joten piti vielä yrittää myös varmistaa, että se onnistuu suomalaisella ajokortilla. Selvitytimme asiaa Risteilykeskuksen kautta ja kuulemma suomalainen ajokortti riittää.
Olemme siis varanneet molemmat risteilyt Risteilykeskuksen kautta: Alaskassa risteilemme Norwegian Sun -laivalla ja Havaijilla Pride of Americalla, molemmat sattumalta Norwegian Cruise Line -varustamon risteilyjä.

Pride of America

Havaijin retkien osalta päädyimme tekemään ennakkoon varaukset vain Volcanoes -puistoon ja Haleakalan kraatterille auringonlaskun aikaan – molemmat sen verran must-kohteita Havaijilla, että halusimme varmistaa, että mahdumme näille retkille mukaan. Ehkä otamme toisen risteilyn jo rennommin – tai jos sittenkin kaipaamme enemmän aktiviteetteja, niin varaamme niitä sitten laivalla tai teemme omatoimiretkiä.

Pearl Harbour

Honolulussa halusimme ennen risteilyn alkua nähdä Pearl Harbourin, ja koska kyseinen retki on toteutettava tiettynä päivänä, varasimme senkin etukäteen. Toivottavasti noutavat meidät Pacific Beach -hotellista sovitusti!

Pearl Harbour

Tuttuja Kanadassa

eero sorilaMaailmanmatkaajaklubin myötä olemme kevyesti tutustuneet Vancouverissa asuvaan Eero Sorilaan, jonka matkustustyyli poikkeaa kyllä omastamme todella paljon, mutta hänen tarjoutuessa esittelemään meille nykyistä kotikaupunkiaan Vancouveria, olimme tietysti innolla ajatuksessa mukana.

Vähän hyvää tuuria ja saatamme onnistua tapaamaan Tarinoita Maailmalta -blogia kirjoittavan Annikan Squamishissä – ja jos hänen työkuvionsa eivät anna siihen myötä, niin onhan meillä kuitenkin käytettävissä hänen juttunsa Squamishista, jossa pyrimme myös poikkeamaan.

Miten matkalaukut?

Vielä muutama yksityiskohta: Seattlen jälkeen lentoihimme ei sisältynyt matkalaukkuja – lentoja varatessani varaussivustoilla ei ollut mahdollisuutta ostaa lisämaksustakaan matkalaukkuja. Selvittelin asiaa sitten Alaska Airin, Westjetin ja Hawaiian Airlinesilta sivuilta ja opin, että kaikilla näillä matkalaukut maksetaan checkinin yhteydessä, 25 dollaria laukku.

matkalaukut

Tarvitaanko Kanadaan ETA?

Ai niin, Kanadaan tarvitaan ESTAa vastaava ETA. Kaksi sellaista siis – tosin ei välttämättä, sillä matkaystävämme olivat huomanneet niitä hakiessaan lauseen, että ETA tarvittaisiin vaan saavuttaessa Kanadaan lentäen? Ehkä laivayhtiö olisi hakenut ne puolestamme? No, nekin tuli sitten kuitenkin jo haettua.

Kanadankin ETAa hakiessa kannattaa muuten olla tarkkana, kuten USA:n ESTAakin hakiessa, että tekee anomuksen virallisella sivulla – oikea hinta ETA:lle on 7 CAD, mutta netissä on myös paljon sivustoja, jotka tarjoavat tähän liittyvää ”palvelua”, joka maksaa sitten helposti yli 10 kertaa tuon virallisen hinnan.

Canada ETA

Olisikohan tässä jo kaikki?
Toivottavasti, sillä näillä lähdemme matkaan!

Seuraa matkaamme sosiaalisessa mediassa!

Matkan varrelta uskoisin saavani ainakin silloin tällöin kirjoitettua muutaman jutun blogiinkin, mutta parhaiten pääset matkallemme mukaan seuraamalla jotain (tai vaikka kaikkia) näistä:

Yhden tai muutaman kuvan jakaminen kun kuitenkin on niin paljon nopeampaa kuin blogijutun kokoaminen!

Jutun otsikkokuva on otettu keväiseltä laivavierailultamme Norwegian Getaway -aluksella, jonka meille tarjosi Risteilykeskus.

Norwegian Getaway taisi olla suurin Helsingissä tänä kesänä vieraillut risteilijä 4000 matkustajan kapasiteetillaan. Niin Norwegian Sun kuin Pride of America ovat pienempiä aluksia, kumpikin maksimissaan n. 2000 matkustajan kokoluokassa.