Hyppää Taigan siiville!

Taiga Linnanmäki

Linnanmäen uusi maailmanluokan ratalaite Taiga avautuu tänään tiistaina 18.6.
Meille tarjoutui tilaisuus koeajoon jo eilen lehdistötilaisuuden myötä – bloggaajat kun kelpuutetaan nykyisin monessa tilaisuudessa lehdistön edustajiksi ja jos aihe kiinnostaa ja ne sopivat aikatauluumme, niin osallistumme niihin harvakseltaan.

Taigasta oli puhetta jo aikaisemmin keväällä kun Linnanmäki kertoi yleensä silloin juuri alkamassa olevasta kesäkaudesta ja oikeastaan siitä alkaen olin kevyesti pohtinut aina silloin tällöin, että pitäisikö? uskaltaisiko? Eilen sitten koitti tuo mahdollisuus koeajoon ja pakkohan se sitten oli! En ole erityisesti ollut näiden hurjimpien huvipuistolaitteiden ystävä koskaan: vanha vuoristoratakin on ollut minulle riittävän hurja, mutta lasten kanssa maailmalla liikkuessa on ollut “pakko” käydä vaikka Space Mountainissa niin Pariisissa kuin Hong Kongissa.

Tässä se sitten alkoi – tavarat lokerikkoon, ihan kaikki, Lassella farkun taskuissa olleita avaimia myöten ja junaan. Ensimmäiseen, hurjimpaan, ensimmäisen vaunun ensimmäiseen penkkiriviin emme jonottaneet, uskoimme suosiolla, että muutkin vaunut olivat meille riittävän hurjia! Junan ampaistessa liikkeelle yli 100 kilometrin vauhtiin mielessäni oli lähinnä ajatus siitä, että ajo kestää vaan runsaan minuutin, kyllä sen kestää! Kestäähän?

Taiga Linnanmäki Taiga Linnanmäki

Taiga Linnanmäki
Kuva junan keulasta Linnanmäen pressimateriaalista

Tasaista menoa?!

Lasse kehui jälkikäteen ajon tasaisuutta! No olihan se sitäkin, eli uusi rata ja uudet vaunut eivät rämise tai tärise, mutta kyllä kilometri ylös alas ja radan neljä silmukkaa pää alaspäin heittelivät naista kuin räsynukkea ja ajon päättyessä junan odottaessa asemalle ensimmäinen ajatukseni oli, lehdistötilaisuudessa kun olimme, että eiväthän he vaan ajeluta meitä heti perään toista kierrosta! Yksi kierros riitti minulle, tälle kesälle ja ehkä tulevillekin! (Eivät ajeluttaneet, vaikka jotkut tilaisuuteen osallistujat taisivat kyllä ajaa 3-4 kierrosta peräkkäin.)

Taigaa olivat eilen kokeilemassa myös Matkakuume-blogin perhe ja Lasse päätyi kommentoimaan heidän livevideolleen kokemustaan tuoreeltaan ajon jälkeen (Lassen osuus alkaa kohdasta 4:30). Matkakuume-blogin Taiga-jutussa on myös video itse ajosta – lehdistöajoille sai poikkeuksellisesti ottaa mukaan niin halutessaan GoPro-kameran, mutta emme ole vielä tulleet sellaista hankkineeksi, sillä harvemmin kuitenkaan teemme näin hurjia juttuja.

Video Matkakuume

Taiga-faktoja

Koeajon lisäksi meille oli tarjolla myös Taiga-faktaa, esimerkiksi että Taigan ankkurointiin on käytetty n. 9 000 tonnia betonia ja lisäksi se on ankkuroitu kallioperään 200 keskimäärin 9 metrin syvyyteen kallioon poratulla jälkiankkurilla. Ilman niitä betonia olisi tarvittu vähintään tuplasti.
Taiga risteää Linnanmäen alueella neljän muun laitteen, Tulireen, Rekkarallin, Pikajunan ja Maisemajunan, kanssa, mutta voin vakuuttaa, että ainakaan Taigan kyydistä sitä ei ehdi havaitsemaan.

Taigan korkeimmalta kohdalta, yli 50 metrin korkeudesta, on kuulemma myös hyvät näköalat Helsingin ylle, mutta enpä ehtinyt vilkaisemaan!

Taiga Linnanmäki
Kuva Linnanmäen pressimateriaalista
Linnanmäki
Taigan rata on sovitettu puistoon jännästi siten, että ennen kokemusta siitä on näkyvissä vain osa. Taiga-shopin ikkunasta rataa voi kuitenkin ihailla kokonaisuudessaan vaikkei Taigan kyytiin uskaltaisikaan. (Kuva Linnanmäen pressimateriaalista)

Taiga on muuten ensimmäinen Linnanmäen laite, johon on tarjolla myös Oikopolku, eli kahdella laitelipulla tai rannekkeella ja yhdellä laitelipulla pääsee lyhyempään jonoon, jos haluaa käyttää Linnanmäki-päivän lähinnä Taigassa. Oikopolku saattaa myös kiinnostaa kansainvälisiä huvipuistovieraita, joiden uskotaan tulevan Linnanmäelle ja yleensäkin Helsinkiin vain Taigan innoittamina!

Artikkelin avainsanoja
, ,

8 kommenttia

  • Poikkeuksellisesti olen kuullut tästä vemputtimesta etukäteen. Tuskin tulen menemään, sillä eiköhän siihen ole jokin painoraja olemassa.

    • Kiitos kommentistasi! Enpä muista, että spekseissä olisi ollut painorajaa, mutta joku lause siitä, että penkin ja ihmisen siihen “kiinnittävän” tankosysteemin väliin on mahduttava, eli jos kiinnitys ei onnistu, niin sitten laitteeseen ei tietenkään voi mennä.

    • Kiitos Tanja! Vähän tuossa oli sellaista ryhmähulluutta – kahdestaan, jos olisimme Lintsille menneet, olisin ehkä sittenkin perääntynyt …

  • Pojat kävi tuon kokeilemassa ja hieman suu mutrussa tulivat pois. Minä taas katselin suu mutrussa hintaa 😀 Pikaliput vai mitkä lie, sellaiset joilla pääsi jono ohi, maksoivat 36 euroa. Itse en niin kamalasti vuoristoradoille lämpene, mutta huvinsa kullakin.

    • Kiitos Anna! Taiga taitaa toistaiseksi olla ainoa laite Linnanmäellä, johon on myös pikajono. Jossain maailmalla olemme niitä käyttäneet, pikajonoja tai aikataulutettuja lippuja. Etenkin jos on aikaa vähän rajallisesti, niin lipuista voi mielestäni maksaa vähän enemmänkin.

  • Vuoristoradat on omia lemppareita huvipuistoissa, mutta nautin enemmän sellaisista, joissa matkasta ehtii nauttia eikä heittelehdi kovassa vauhdissa edestakaisin. Oma lemppari Lintsillä on salama, mutta ehkä tämäkin täytyy käydä kokeilemassa alkusyksystä kun palaan Suomeen.

    • Kiitos Anmarien! Runsaan minuutin ajelulla ei kyllä ihan ehdi nauttimaan – toisaalta tuskin monta kierrostakaan tuolla olisi minulla ainakaan saanut minua kuvaamaan ajoa “nautinnolliseksi” 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.