Naantali on aina matkan arvoinen

Naantali 2019

Kaupallinen yhteistyö Emma-teatteri ja Kultaranta Resort

Kesäinen Naantali on aina vierailun arvoinen, myös ilman Muumi-ikäistä seuraa. Tälläkin kertaa meidät houkutteli Naantaliin Emma-teatteri, jossa muumien jo mentyä nukkumaan, esitetään paremmin aikuisille sopivaa teatteria. Tämän kesän Heideken-näytelmässä etsitään Turun ydintä monen mutkan ja vuosisadankin kautta.

Heideken #Aitoturkulaine kesäkomedia

Heideken, tässä vaiheessa jo lähes legendaarisen maineen kerännyt turkulainen synnytyssairaala, joka suljettiin jo vuonna 1995, määrittää ainakin joidenkin mielestä aidon turkulaisuuden. Minä esimerkiksi, joka olen syntynyt TYKSin edeltäjässä, Lääninsairaalassa, en (näytelmän) tiukimman määritelmän mukaan ole oikea turkulainen. Mutta sain minä silti Turkulaisuustestissä 75% !

Mutta ei pelkkä Heidekenillä syntyminen määritä turkulaisuutta.
Näytelmä lähestyy turkulaisuutta monesta näkökulmasta.

Piispanmunkki – turkulainenhan ei voisi erehtyä kutsumaan sitä berliininmunkiksi?
Turun sinapin myynti Ruotsiin 1990-luvun lopussa oli turkulaisille traaginen tapahtuma. Ruotsissa tai sittemmin Puolassa valmistettua sinappia ei kukaan voisi ostaa. Nyttemmin ympyrä on melkein sulkeutunut, sillä Turun sinappi valmistetaan taas Suomessa, Pyhännällä – mutta ei se silti enää ole sama asia. Jos kahta en vaihda, ja sinapin olen jo vaihtanut, niin mikähän se toinen sitten voisi olla …

Miten olisi vaikka turkulainen itsetunto? Turkulaisethan ovat luonnostaan esimiesasemassa kaikkiin muihin nähden! Turun ydintä etsitään myös hyvä veli -järjestelmästä vähän tarpeettomankin pitkään pyöveleistä alkaen, mutta ei se haittaa. Aurajoki, voisiko se olla Turun ydin? Turun tauti?
Turun murteellakin leikitellään osuvasti: ei kai sull … -aloituksilla on vaikea tehdä vaikka pankkiryöstöä!

Elämä turkulaisessa mainostoimistossa on näytelmän parasta antia, niin pelokas suhtautuminen faksiin ja lankapuhelimeen kuin harjoittelijalla tuotettu Hiltin mainos, joka lopulta päätyy muotoon “Hiltillä olis pysyny”.
Hervoton on myös sivistystä edustavan neitokaisen replikointi: “Minäkin lähdin aikoinani Turusta – enkä ole koskaan palannut!”

Mutta se Turun ydin, löytyihän sekin lopulta –  mutta paljastettakoon tässä vain sen verran, että se ei ole se sinappi!

Heideken Emma Naantali
Heideken-näytelmä kiinnostaa – ainakin 12.6. näytös tuntui olevan loppuunmyyty

Heideken Emma Naantali

Heideken Emma Naantali
Iikka Forss etsimässä Turun ydintä (Kuva: Otto-Ville Väätäinen, Turun kaupunginteatteri)
Heideken Emma Naantali
Tom Petäjä, Iikka Forss ja Teemu Aromaa (kuva: Otto-Ville Väätäinen Turun kaupunginteatteri)

Näyttelijät olivat meille melko tuntemattomia, mikä onkin mielestäni ihan hyvä asia: ei käytetä aina samoja ihmisiä kaikkeen.
Turkulaisuuteen tutustuvaa Oulusta muuttanutta poliisia esittävä Iikka Forss johdattelee katsojan sujuvasti Heidekenin kellarin kammioissa vuosisatojen poikki – jonkinlainen yritys jatkuvuuteen muuten melko sekalaisesta kokoelmasta turkulaisuuteen liittyvissä lyhyissä pohdinnoissa.

Kokonaisuutena Heideken-näytelmä on kesäteatterikokemukseksi ihan kelvollinen, joskin useimmiten niin teatteriin kuin elämäänkin ehkä hiukan turhankin vakavasti suhtautuva matkailija välillä pohtikin, turkulaisista juuristaan huolimatta, että mitä minä täällä oikeastaan teen.

Emma-teatteri – ole ajoissa!

Kesäteatteri Muumimaassa on kiva ajatus ja kävelymatka Naantalin vanhan kaupungin ytimestä rantaa pitkin Muumimaahan johtavalle sillalle ja sillan ylitys etenkin teatterin jälkeen kesäillassa on ihmisjoukosta huolimatta lähes idyllistä.

Mutta, ainakin ulkopaikkakuntalaisen, kuten meidän, olisi kannattanut tulla teatteriin todella ajoissa (tai julkisilla), sillä parkkipaikkaa ei Naantalista kovin läheltä teatteria oikein löydy. Me löysimme sellaisen lopulta melkein Muumiparkin luota ja koska olimme jo melkein myöhässä, saimme vielä kyydin keskustaan työvuoroaan jo lopettelevalta Parkkibussin kuljettajalta, Parkkibussilla. Takaisin pitikin sitten jo kävellä noin kilometrin matka.

Koti Kultaranta Resortissa

Olemme yöpyneet Naantalissa niin kylpylähotellissa kuin Pikku-Lintulassa, mutta tällä kertaa päädyimme hiukan tänä kesänä laajemminkin rakennustöiden valtaamaan Naantalin keskustan ulkopuolelle Kultaranta Resortiin.

Kultaranta Resort on suosittu niin golffaajien, Muumi-matkalaisten kuin veneilijöidenkin keskuudessa – paikallisia unohtamatta. Etenkin golf-kenttä klubitaloineen taitaa olla suosittu naapuri, sillä tarjoaahan se paitsi harrastusmahdollisuuksia, myös vehreän maiseman ja hyviä ravintoloita. Testasin paikan ravintoloiden tunnettuutta Raisiossa asuvalta veljentyttäreltäni ja hänen puolisonsa osasi heti nimetä Heineken Housen ja sen pizzat.

Hotellialue on rakennettu vanhan maatilan maille, vanhat rakennukset säilyttäen. Pientä kivistä kappelia käytetään häätilaisuuksissa ja jo mainittu Heineken House -ravintola on sijoitettu vanhaan kivinavettaan. Vanhassa lampolassa taas on pieni kodikas neuvotteluhuone.
Hotellin yhteydessä on myös Marina, jossa sielläkin on ravintola, Porho-nimeltään.

Kultaranta Resort Naantali
Kultaranta Resort Naantali
Kultaranta Resort Naantali
Kultaranta Resort Naantali
Kultaranta Resort Naantali
Kultaranta Resort Naantali

Hotellihuoneet on sijoitettu kolmeen pieneen luhtitaloon ja niiden lisäksi alueella on 18 vähän isompaa huoneistoa.
Ainakin meidän huoneemme (414) oli sekin kyllä perinteistä hotellihuonetta isompi, käsittäen ison olohuone/makuuhuoneen, minikeittiön ja vielä yhden hengen makuuhuoneen. Auton sai kätevästi ihan huoneen eteen.

Parasta täällä oli illalla (ja seuraavana aamuna) Naantalin keskustan vilinän jälkeen ehdoton hiljaisuus ja luonnon läheisyys. Hyvin nukutun yön jälkeen istuin hetken aamulla olohuoneen sohvalla itsekseni läppäri sylissä ja hetken päästä huomasin oravan tuijottavan minua ikkunan takaa. Siinä me hetken aikaa katselimme toisiamme ja jatkoimme sitten siitä taas kumpikin omia juttujamme.

Naantali Heideken Kultaranta ResortNaantali Heideken Kultaranta Resort Naantali Heideken Kultaranta Resort Naantali Heideken Kultaranta Resort

Kultaranta Resortista voit halutessasi lukea vielä enemmänkin Tasty Travellissimo -blogin jutusta viime kesältä. Siinä missä me viivähdimme metsän keskellä vain yhden yön, Martina perheineen vietti aikaa alueella vähän enemmänkin.

Aamiaisesta olen Martinan kanssa samaa mieltä, ei mitään ihan erityistä, mutta kuitenkin kaikkea ihan riittävästi siististi ja raikkaasti esillä. Appelsiinimehua tosin jäin kaipaamaan. Muumivieraille ja muuten vaan makeaan viehättyneille matkailijoille  tarjolla oli vielä purkillinen kauniin värikkäitä marmeladejakin “jälkiruuaksi”.

Naantali Heideken Kultaranta ResortNaantali Heideken Kultaranta Resort

Kulttuuria Turussakin

Naantalin lisäksi poikkesimme tietysti Turussakin. Tällä kertaa pienen pienellä listalla oli Hashimoton näyttely Makasiini Contemporaryssä (avoinna 20.6.2019 asti) ja Kakolan Funikulaari.

Makasiini Contemporaryssä on mukava poiketa, sillä pienessä näyttelytilassa ei todellakaan ehdi ikävystymään ja useammankin kerran olemme pitäneet sen näyttelyistä. Hashimoton näyttelystä on kirjoittanut vähän enemmänkin mm. Parasta lähteä nyt -blogi.

Hashimoto Turku Hashimoto Turku Hashimoto Turku

Funikulaari, Turun uusimpana nähtävyytenä, uteloitti tietysti sekin. Arki-iltapäivänä jonotkaan eivät enää olleet pitkiä, eli jonoon kertyvät ihmiset mahtuivat kerralla tähän vinohissiin. Hississä tunnelma oli sattumalta samaan tilaan päätyneiden keskuudessa jännän yhteisöllinen kun arvuuteltiin, että joko se lähtee, tai onko joku nyt oven edessä niin, ettei se pääse sulkeutumaan. Lapsille tehtiin solidaarisesti tilaa ala-ikkunan ääreen.

Eihän tuo nyt maailmalla useammankin funikulaarimatkan tehneelle mikään ihan hirmuisen jännittävä elämys ollut, mutta pitihän se kerran ainakin kokea. Ehkä tuota voisi kokeilla toistekin kun Kakolan alue valmistuu vielä vähän enemmän. Olisimme olleet kahvilatauon tarpeessa, mutta funikulaarin yläpäästä löytyi vain pieni vankilatuotteita myyvä kauppa. Kakolan Ruususta olisi saanut lounasta, mutta emme viitsineet lähteä sitä etsimään kysyäksemme, että onnistuisiko kahvi/tee/kahvileipä. Alhaalla vierasvenesataman meille uudessa Nooa-ravintola/kahvilassa onnistui!

Kakolan funikulaari Kakolan funikulaari Kakolan funikulaari Kakolan funikulaari

Funikulaarin on jo ehtinyt testaamaan myös Fammo matkalla -blogia kirjoittava Terhi, jonka jutun siitä voit halutessasi lukea tästä.ort

Artikkelin avainsanoja
, , ,

24 kommenttia

    • Kiitos Päivi, kuten juuri tavatessamme jo totesinkin, niin kiitos itsellesi, “valmiiksi kirjoitetusta” jutusta.

  • Heidekenillä syntyneenä minun täytyy kyllä käydä katsomassa tuo näytelmä kun saan sen johonkin väliin mahdutettua. Meillähän on tapana veneillä Naantaliin kesäisin ja käydä Emma-teatterissa.
    Kiitos linkityksestä, kyllä sieltä ylhäältä Kakolanmäeltä pitäisi se kahvila ja museokin löytyä.

    • Kiitos Terhi! Vasta nyt tulin Cafe Kakolaa etsineeksi ihan karttasovelluksen kanssa ja sieltähän se pitäisi Lohrmanninkadulta löytyä – mutta sen verran rakennustyömaata Kakolan alue on vielä, että jonkinlainen viitoitus olisi kyllä ollut paikallaan tuolta funikulaariasemalta. Nopeasti vilkaisten näytti tuota pientä vankilatuotekauppaa lukuunottamatta joka suuntaan rakennustyömaalta.

  • Näytelmä kuulostaa kyllä mielenkiintoiselta mutta taitaa jäädä käymättä. Sinapista olen samaa mieltä, että se meni pilalle Ruotsiin siirtymisen jälkeen. Ihan niin kuin Tupla -suklaapatukatkin. Aura -sinappi on nyt se oikea vaikkakin Turun Sinappikin on palannut takaisin. Niin ja Piispanmunkki…on se kumma et jotkut keksineet sille jonkun pomadan tai berliinimunkin nimen 🙂

    Kultaranta Resortissa en ole koskaan yöpynyt, mutta klubitalolla olen syönyt ja muutamaan kertaan pelannut kentällä. Tuo on muuten sellainen kenttä, johon pääsee pelaamaan vaikka et olisikaan jäsenenä missään.

    • Kiitos Miika! Kultaranta Resortin ravintoloista olenkin kerrottuani, että kävimme täällä, saanut useammankin positiivisen maininnan.

  • Tämä alue on kesällä kyllä todella nättiä, molemmat kaupungit kiinnostavat. Olen itsekin kaavaillut reissua tai paria heinäkuussa Turun suuntaan. Pakkohan se on funikulaaria kokeilla, kun sellainen kerran on isolla rahalla rakennettu :D.

  • Ohhoh, kummasti kopsahti helsinkiläisellä testistä 100% turkulainen! Lieköhän osakuntataustalla ja Heidekenillä syntymisellä ollut osuutta asiaan…

    Naantali on kyllä ihana! Emma-teatterissa on tullut nähtyä monet näytelmät – viihdyttäviä, vaikka eivät kauhean älyä haastavia olekaan. Tykkään Naantalista myös talvisaikaan. On ihana käydä luistelemassa meren jäällä ja juoda höyryävä kaakaokupillinen siinä ainoassa kahvilassa, joka on rannassa auki talvisinkin. 🙂

    Funikulaari pitää käydä testaamassa jossain vaiheessa, vanhasta lukiostani kun oli maisemat Kakolanmäelle.

    • Kiitos Iida! Tuo talvinen Naantali, tai miksei vaikka talvinen Hanko, on ollut kyllä joskus mielessä – sillä varmasti nämä kesäkaupungit ovat ihan erilainen kokemus talvella!

  • Tämä piti tulla heti lukemaan Naantalin vuoksi! Minä ja erityisesti mieheni (joka on riolainen) ihastuttiin ikihyviksi Turun seutuun ja Naantaliin siellä asuessa. Siellä on minusta mukavan rento ilmapiiri ja ihmiset vaikuttavat välittömiltä. Talvinen Naantali on rauhaa rakastavan unelmakohde, suosittelen! Meillä taisi olla vain yksi suurempi ongelma Naantalissa asuessa ja se oli se, ettei siellä ole kunnon aamiaispaikkaa – ja kahvilat yleensä aukesivat puolilta päivin. Mutta ehkä tämä on yleistä Suomessa laajemmaltikin pienemmissä paikoissa?

    • Kiitos kommentista! Naantali on kyllä symppis. Turusta kyllä usein todetaan, että ulkopuolisen on vaikea päästä oikeasti kontaktiin kanta-turkulaisten kanssa, mutta vaikea sanoa, kanta-turkulaisena 🙂

  • Naantalista oli juuri eilen puhetta työkaverin kanssa, joka oli siellä juhannusta viettänyt. Omasta Naantalin reissusta onkin pidempi aika. Taisi olla silloin kun lapset olivat vielä Muumi-iässä. Turun funikulaari täytyy testata joskus. Kakolan ruusussa kävin viime vuonna työillallisella. Hyvät oli ruoat.

    • Kiitos Merja! Funikulaari saattaakin olla ainakin näin alkuun haastavampi kohde, sillä se taitaa tuon tuostakin olla poissa liikenteestä. Mutta tuurilla, ne isot laivatkin …

  • No nyt alkoi tuo Kultaranta vähän kiinnostaa vaihtoehtona kesän Muumimaailma-retken majoitukseksi (muuten olisi kyllä Turku ja edullinen AirBnB ollut ratkaisu, mutta tuo näyttää tilavalta meidänkin porukalle, ja rauhalliselta… kunnes siis me pääsisimme sinne…)

    • Kiitos kommentista! Kultarannassa oli kyllä kivasti tilaa ihan perushuoneissakin ja alueella useampikin ruokapaikka.

  • Naantalissa olen itse käynyt ihan lapsena viimeksi ja pidin kyllä kovasti, sen mitä muistan. Muumimaailmaan olin silloin jo ehkä lapseksi liian vanha, mutta ei se minua estellyt nauttimasta omasta kokemuksestani siellä. 😉 Turku on myös tuttu kaupunki ja erittäin kaunis sellainen, varsinkin kesäisin. Sinappia en syö, mutta mies oli kyllä ehdottomasti samaa mieltä siitä tätä luettuaan! Kultaranta näyttää aika houkuttelevalta paikalta kyllä. 🙂

    • Kiitos kommentista! Kiva saarihan tuo Muumimaailma on kierrellä – vaikkei ihan kaikki muumijutut olisikaan enää “se juttu” 🙂

  • Kävin muutama vuosi sitten mieheni kanssa kaksin Naantalissa ja se olikin ensi kerta kun koimme paikan ilman Muumeja tai siis näimme sen ylipäätään muuna kuin porttina Muumimaahan. Naantali on vireä pikkukaupunki jossa on värikäs historia ja mm. Upeat musiikkijuhlat. Muutenkin sellaista menneen maailman hurmaa. Tykkäsin silloin ja sinun jutussa uutta näkökulmaa. Kesäteatterit ovat Suomen kesän suola ja sokeri, vaikka joskus myötähäpeällä maustettu. Ainahan ei voi olla napakymppi, mutta jotain kutkuttavaa kesäteattereissa on. Erityisesti kyllä niissä harrastajakokoelmissa ❤️

    • Kiitos Tanja! Ehkä me, vielä alkukesästä, suhtauduimme turhan vakavasti kesäteatteriin – sillä niinhän se on, että ne ovat enimmäkseen aika kepeitä toteutuksia, joita ehkä pitäisikin enimmäkseen arvioida sellaisina.

  • Ylihuomenna lähtö Turkuun ja toiveena oli ajelu Funikulaarilla, koska onhan se nyt sellainen uutuusjuttu, mutta laite on ilmeisesti rikki. En nyt minäkään ajelulta ihmeitä odota kun kaikenlaisissa hisseissä olen käynyt ympäri maailmaa.

    • Kiitos Rosa! Ja laitteen väitetään olevan niin usein rikki siksi, että meitä turisteja on niin paljon, jotka haluavat sillä kerran ajella. Toivotaan kuitenkin parasta myös Sinun osaltasi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.