Yksi juuri päättyneen Saksaan, Sveitsiin ja Ranskaan suuntautuneen matkamme kohteista oli pieni Büsingen am Hochrheinin kylä Sveitsissä. Ajoimme Stuttgartista Berniin Büsingenin kautta sen omalaatuisen statuksen takia. Pieni saksalainen kylä sijaitsee Sveitsissä ja on yksi Euroopan enklaaveista. Enklaaviksihan kutsutaan jonkun maan jotain osaa, joka on kokonaan toisen maan ympäröimä.
Pienessä kylässä on 1 400 asukasta, jotka elävät osittain saksalaista, osittain sveitsiläistä elämää. Esimerkiksi periaatteessa kylän valuuttana on euro, mutta käytännössä frangeja käytetään enemmän. Kylällä on sekä saksalainen että sveitsiläinen postinumero, sillä ennen sveitsiläistä postinumeroa posti kulki niin Saksan kuin Sveitsin tullien kautta. Kylä on osa Sveitsin talousaluetta, ei Euroopan unionia – tosin rajamuodollisuuksia ei Saksan ja Sveitsin välillä ole.
Uusia maita ja alueita
Maabongareina tärkeimpiä kohteitamme ovat uudet maat – eivät pisteiden takia vaan siksi, että jokaisesta maasta saa siellä käymällä paremman kuvan kuin kirjoista, internetistä tai elokuvista. Emme välttämättä viivy maassa pitkään, pienen maan kohdalla kyse voi olla vaan muutamasta päivästä, mutta pyrimme näkemään jokaisesta maasta oleelliset asiat.
Kaukomatkoilla pyrimme mahdollisuuksien mukaan yhdistämään samaan matkaan samalla suunnalla olevia maita ja Travelers’ Century Clubin alueita (327). Uusiin maihin suuntautuvat matkamme ovatkin kaikki nykyisin kaukomatkoja, sillä Euroopan maat ja TCC-alueet saimme ”valmiiksi” jo vuonna 2014.
Most Travelled People –alueiden (891) tai Nomadmanian alueiden (1281) tiimoilta emme matkoja suunnittele, mutta jos sellaisia sattuu matkan varrelle, niin saatamme tehdä lyhyitä (ehkä korkeintaan 100 km) poikkeamia reitiltä vieraillaksemme niissäkin.
Kaukomatkat pyrimme ajoittamaan talvikaudelle, ehkä noin marraskuun ja huhtikuun väliselle ajalle. Joskus kohteen ilmaston tai sopivasti tarjolla olevan valmiin matkan takia, jokunen kaukomatka voi sijoittua kesäkaudellekin. Mongoliassa esimerkiksi kävimme kesällä, sillä talvi sillä suunnalla olisi matkailijalle ehkä vähän turhan ankara kokemus.
Kirkossa näytti olevat alkamassa häät – ehkä koko kylä oli kutsuttu?
Kertausreissuja
Kesäkaudella olemme viime vuosina toteuttaneet ”kertausmatkoja” Euroopan kaupunkeihin ja pyrkineet lähes joka kerta liittämään niihin myös jotain uutta, kuten vaikka Kööpenhaminaan käynnin Bornholmin saarella tai Ateenaan retket Meteoraan ja Peloponnesokselle.
Pyrimme pitämään Euroopan ”tuoreena”, eli kun vierailustamme etenkin merkittävimmissä kaupungeista alkaa olla 10-20 vuotta, on aika suunnitella seuraavaa matkaa. Tämän kesän vanhimpia kertauksia ovat olleet Ateena ja Bern, jossa juuri vietimme mukavan sunnuntaipäivän. Seuraavana listalla voisi olla vaikka Luxemburg tai Lontoo. Luxemburgiin voisi liittää käynnin Schengenissä ja poiketa samalla Saksan puolella Saarlandissa, joka onkin lähes viimeisin Saksan MTP- ja Nomadmania-alue, jossa emme ole käyneet.
Toki Euroopassakin on vielä meille uusiakin kaupunkeja, joihin olisi kiva tutustua, kuten vaikka Gdansk, San Sebastian ja Sevilla, joitakin joskus jo harkittuja mainitakseni.
MTP- ja Nomadmania-pisteitä
Büsingen am Hochrheinin MTP-pisteen ja Sveitsin puolen tienvarren tervetuloa milloin mihinkin kantoniin -kylttien innoittama päädyin tarkastelemaan myös Sveitsin kantonien tilannetta MTP-listallani ja sen myötä päädyimme palaamaan Bernistä Stuttgartiin Jura-kantonin takia Delémontin kautta. Juran lisäksi tämän Sveitsin matkamme reitille osuivat myös Schaffhausenin, Thurgaun ja Solothurnin kantonit menomatkalla Stuttgartista Berniin ja Juran lisäksi myös Basel Landschaftin ja Basel Stadtin kantonit matkalla Bernistä Strasbourgin kautta Stuttgartiin.
Kierros Juran kautta oli taas kerran hyvä esimerkki maa- ja aluebongausharrastuksen mielekkyydestä: idea matkasta saattaa syntyä pisteestä, niin itse matka osoittautuu useimmiten hyväksi ideaksi myös ihan itsenäänkin. Matka Delémontiin tarjosi upeita näkymiä Jura-vuoristoon, jotka olisimme muuten ohittaneet valitsemalla suoremman reitin välille Bernistä Strasbourg.
Kesäkauden jäljiltä päivitetyt maa- ja aluepistesaldoni ovatkin nyt sitten:
- 135 maata (viimeisimpänä Mauritania jo helmikuussa)
- 188 TCC-aluetta (viimeisimpänä samoin Mauritania)
- 286 MTP-aluetta (viimeisimpänä tässä jutussa mainitut Saksan osavaltio ja 6 Sveitsin kantonia)
- 345 Nomadmania-aluetta (viimeisimmät uudet Pohjois-Kreikka ja Peloponnesos)
Most Traveled Peoplen ja Nomadmanian aluejaot ovat kovin erilaisia: esimerkiksi Sveitsin kantonit ovat kukin oma alueensa MTP:ssä, mutta Nomadmania käyttää Sveitsistä karkeampaa aluejakoa. Kreikan osalta taas asia on toisin päin. Tässä yksi syy siihen miksi en ota kumpaakaan näistä alueita laskevista järjestelmistä kovin tosissaan – Travelers’ Century Clubin aluejaolla on sentään suhteellisen selkeä sääntöperusta.
Lasse puolestaan ei ole välittänyt täyttää MTP:n tai Nomadmanian aluelistoja lainkaan.
Nyt päättyneen kesäkauden 2019 jälkeen vedämme nyt hetken, lokakuun, henkeä, ennen marraskuussa toivottavasti alkavaa talven matkailukautta!
Nomadmania käyttää myös graticulejakoa, muistaakseni sadan graticulen ruutuja, jotka lopettavat kaikki valitukset siitä, miten järjettömästi tai järjellisesti mikin alue on rajattu. Kiinnostavaa tuollaisissa rajaratkaisuissa on se, mikä historia on johtanut rajan vetämiseen juuri sellaisella tavalla. Norja-Suomi -rajan Pasvikin mutka on tietysti kanssa ihan älytön ja ihmettelin tätä Nuorgamissa. Tietysti Suomen vanhan itärajan älyttömyyksiä on Olof Enckell pohtinut kirjassaan ”Rajan Vartio”. Kylläpä tuolla on mahtanut olla aika ahdistavaa asua sota-aikana, kun kaikkialla ympärillä oli Hitleriä vaan. Tosin siellä Saksan puolella oli vieläkin ahdistavampaa.
Kiitos Stacy! Jotenkin näitä raja-anomalioita nykyajassa tarkastellen tulee eittämättä mieleen se, että siinä missä vaikka Euroopassa viime vuosikymmeninä rajoille on tapahtunut vähän, ne saattavat jo tuntua ”vakioilta” niin menneitä vuosisatoina, jopa vuosikymmeninä, ne ovat vielä muuttuneet monessa kohdin, Euroopassakin.
Enklaavi oli ihan uusi termi itselleni. Olipa mielenkiintoista tietää, että tuollaisiakin alueita on olemassa. Pitää tutustua tarkemmin. Itseasiassa me ajoimme viime kesänä aika läheltä tuota paikkaa, kiersimme vaan Obersee-järven toiselta puolelta matkalla Liechtensteiniin.
Olet kyllä kiertänyt kunnioitettavasti maailmaa! Mahtavaa, että olet noin perehtynyt maabongareiden maailmaan, tämä onkin se paikka josta itse tulen ensin etsimään tietoa, jos en ole varma, että miten ja mihin joku alue lasketaan :)
Kiitos kommentista! Nuo erilaiset aluelistat ovat kyllä hyviä lähteitä kun miettii Eurooppaakin maita tarkemmalla tasolla – ja usein niistä löytää myös kohteita, joissa ei tosiaan ole turisteja ruuhkaksi asti.
Olipas mielenkiintoista, että tällaisiakin enklaaveja voi olla olemassa. Täysin uutta tietoa minulle. Piti ihan tarkistaa tuo linkki, jossa kerrotaan 9 Euroopan enklaavia. Muutenkin ihanan näköisiä maisemia. Itseeni vetoaa tuo saksalainen, vai onko se sittenkin sveitsiläinen rakennustyyli.
Kiitos Anna! Se Andorran lähellä sijaitseva Llivia on melkein jäänyt harmittamaan, sillä olimme kuitenkin autolla liikkeellä ihan lähellä, mutten ollut vielä silloin oikein perehtynyt asiaan.
Minullekin tuo enklaavi on aivan uusi termi, enkä ollut koskaan kuullutkaan tuosta Saksalaisesta kylästä! Eurooppa osaa yllättää. :) Suloisia maisemia!
Kiitos Inka! Onhan se kivaa aina oppia jotain uutta, eikös olekin :-)
Ihania maisemia kyllä tuolla päin Eurooppaa! :) Ja varmasti tekee hyvää käydä uudestaan Euroopan pääkaupungeissa 10-20 vuoden välein, siinä välissä nehän ehtivät lähes muuttua toisiksi.
Jännä myös tuo aluejakosysteemi, pitääkin tutustua siihen paremmin.
Kiitos Iida! Aluelistat ovat ehkä maabongareiden vastaus siihen, että ihmiset luulevat kaikkien meistä vaan pistäytyvän lentokentillä tai satamissa. Monet meistä ovat, ehkä osittain näiden aluelistojen innoittamina, tosiaan käyneet vaikka kaikissa Sveitsin kantoneissa tai Yhdysvaltain osavaltioissa. Kyllä sellaisilla reissuilla jo väkisin saa aika hyvänkin käsityksen vaikka Sveitsistä tai Yhdysvalloista.
Suuri Venäjäkin on jaettu ties miten moniin alueisiin. Junamatkallessa tuli tutkittua karttoja. On oblasteja ja Venäjän tasavaltoja. Tykkäsin maasta ja paikallisista. Sinne olisi kiva palata. Menen varmaan ensimmäisenä Pietariin, kun sinne pääsee lentokoneella e-viisumilla.
Kiitos Sini! Leningradissa :-) ja Pietarissa, Kaliningradissa, Moskovassa ja tänä kesänä vihdoin Viipurissakin on tullut käytyä – olisiko se seuraava sitten, joskus, Vladivostok!
Allekirjoitan niin tuon että ”jokaisesta maasta saa siellä käymällä paremman kuvan kuin kirjoista, internetistä tai elokuvista.” Tuo Sveitsin kantonien määrä ja sitä kautta pisteiden määrä on muuten varsin huima verrattuna MTP ja Nomadmaniassa moneen muuhun maahan.
Kiitos Anna-Katri! En tiedä miten MTP on päätynyt listaamaan nuo Sveitsin kantonit ja tosiaan tuo ero Sveitsin alueiden välillä onkin suurin mitä näiden järjestelmien välillä löytyy – joko teki siitä joskus ihan tutkimuksen :-)