Marraskuu on niillä Costa Rican alueilla, joilla vierailimme, sadekauden loppua. Huonolla tuurilla sataa edelleen paljon, paremmalla tuurilla, vähän vähemmän. Toisaalta kaikkialla on sadekauden jäljiltä ihanan vihreää, eikä ole kuuma – kuivalla kaudella lämpötilat nousevat helpost 35 asteeseen. Myös hotellien varausasteet ja hinnat nousevat samaa tahtia lämpötilojen kanssa.
Tasan yhden Costa Rican marraskuun jäljiltä en ihan osaa sanoa, että oliko meillä huono vai hyvä tuuri, mutta sadetta tuli reippaasti. Ei ihan jatkuvasti, hetkellisesti aurinkokin pilkahteli, mutta ulos ei kuitenkaan juurikaan kannattanut mennä ilman sateenvarjoa tai sadeviittaa.
Mutta yllättävää kyllä, sadekuurot eivät sittenkään haitanneet kovin paljoa: voimakkaimmat kuurot kestivät yleensä alle vartin, jonka ajan saattoi viettää jossain suojassa, ja kevyempi lämmin sade ei haitannut Costa Rican luonnossa samoilua.
Kurjinta oli ehkä se, että hotellihuoneeseen kertyi helposti runsaastikin märkiä varusteita ja kosteassa ilmanalassa niiden kuivuminen kesti hetken jos toisenkin.
Puerto Viejon rannalla
Ensimmäinen kohteemme Costa Ricassa oli pieni Puerto Viejon kylä Karibian meren rannalla, jonne tulimme Panaman Bocas del Torosta. Ylitimme siis Panaman ja Costa Rican välisen maarajan perinteiseen tapaan kävelemällä rajan yli. Käyttämämme bussi ja paikallisopas vaihtui rajalla. Majoituimme sademetsämäiselle puistoalueelle levittäytyneeseen Cariblue -hotelliin, jossa saatoimme jo hotellin puistossa bongailla mm. laiskiaisia ja pieniä sammakoita. Läheinen ranta, Playa Cocles, oli surffareiden suosiossa – uimiseen siitä ei ihan ollut, mutta hotellilta löytyi toki uima-allas.
Puerto Viejosta San Joseen
Karibianmeren rannalta jatkoimme matkaa pääkaupunki San Joseen, jossa vietimme vain illan ja aamun. Hotellimme Sleep Inn oli kuitenkin hyvällä paikalla ihan keskustassa, joten ehdimme tutustumaan kaupungin keskustaan hiukan jo illalla ja tekemään retken läheisiin puistoihin aamulla ennen kuin jatkoimme matkaa Arenalin alueelle.
San Josesta Arenaliin
Aloitin tämän jutun kommentoimalla Costa Rican sateita – ehkä siksi, että vietimme eniten aikaa Arenalin alueella ja siellä viettämämme pari päivää olivat kyllä kosteita! Täälläkin hotellimme Los Lagos oli levittäytynyt puistoalueelle ja tarjosi jo ihan hotellialueella myös luontoelämyksiä – esimerkiksi pieniä punaisia sammakoita onnistuimme kuvaamaan vaan hotellin luontopolulla, vaikka näimme niitä riippusiltaretkelläkin.
Läheisessä (10 km?) Fortunan kaupungissa asioimme pariin otteeseen lounaan, ruokakaupan ja pesulan merkeissä. Kun reissustamme oli viikko takana ja vielä runsas kaksi viikkoa jäljellä, kannatti kertyneet pyykit vielä tässä vaiheessa pestä, kun siihen edullinen ja helpohko mahdollisuus oli tarjolla.
Sademetsän yllä riippusilloilla
Arenalin runsaasta retkivalikoimasta valitsimme kesyimmästä päästä olevan riippusiltakävelyn, mikä tosiaan osoittautui melko kesyksi, sillä vaikka sillat olivat pitkiäkin ja korkealla, niin ne olivat tukevia ja tasaisia. Lankkusillat, jotka viettävät ensin alaspäin ja sitten ylöspäin ovat minusta paljon ilkeämpiä. Rohkeimmat ryhmästämme ajelivat sademetsän läpi ziplineillakin, mutta kieltäydyimme tästä mahdollisuudesta – ehkä, jos moisista olisi kiinnostunut, niin kannattaisi ensin käydä vaikka Hyvinkään Sveitsissä tai muussa vastaavassa paikassa Suomessa ottamassa tuntumaa tähän lajiin!
Muita juttuja Costa Ricasta
Lisäjuttujamme Costa Ricasta odotellessasi voit halutessasi lukea vaikka Cilla Marian jutun From sunset last night to sunrise this morning -blogista. Jutussa on paljon perusasioita maasta omatoimimatkailijan näkökulmasta. Tosin osa asioista on saattanut jo muuttuakin tai asiat ovat erilaisia eri raja-asemilla, sillä meiltä ei ainakaan kysytty ei maastapoistumisesta eikä rahavaroista, mutta ehkä ryhmän oppaamme onnistui vakuuttamaan rajaviranomaiset kaikkien meidän puolesta.
Costa Rica oli muuten, toisin kuin Panama, meille uusi maakin. Sen myötä itsenäisten maiden saldomme kasvoi lukuihin 136 / 137 (Pirkko / Lasse). Nicaragua, El Salvador ja Guatemalakin ovat uusia maita – Hondurasissa ja Meksikossa sen sijaan olemme käyneet ennenkin, Meksikossa parikin kertaa.
Luonto on tuolla varmasti todella upea ja vehreä. :) Toivottavasti ei ihan koko aikaa satele!
Kiitos Sandra! Kyllä me auringonkin näimme Costa Ricassa, eikä sadekaan +25 asteessa ole niin kurja juttu kuin +5 asteessa.
Oo mikä vihreys ja vehreys. Kyllä varmasti voittaa Etelä-Suomen marraskuun harmauden ja mustuuden, vaikka sataisikin.
Harmi kun ei itse ehditä Costa Ricaan tammikuussa, niin moni on kehunut!
Tuskin maltan odottaa kuvianne Hondurasista ja Guatemalasta. Meille uusia maita ja paikkoja nämä kaikki.
Kiitos Jenni! Keski-Amerikassa on monta maata ja vaikka etenemme ripeästi ja ”lomapäiviä” on harvassa, niin melkein kuukausi tähän reissuun tarvitaan.
Ihana Costa Rica! Minäkin muistan sadekauden siellä juuri sellaisena, että ei paljon haitannut, vaikka tunninkin tuli taivaalta kissoja ja koiria (ja itseaisassa ihan oikeastikin ojissa huuhtoutui menemään isojakin kuolleita rottia, yök), mutta kun lopun päivää oli aurinkoa, ei kosteus tosiaan haitannut.
Puerto Viejo oli yksi minun suosikeistani, sen lähellä oleva pikkiriikkinen (ainakin silloin viitisetoista vuotta sitten pikkiriikkinen Cahuita vieläkin ihanampi. Arenal tietysti myös upea! Toivottavasti ehditte toisellekin rannalle, vaikka teillä taitaa olla vielä monen monta upeaa paikkaa ilmankin edessä tällä matkalla.
Kiitos Teija! Isoja rottia ei näkynyt – inhottavinta oli toistaiseksi kun oranssin usb-levyn päällä käveli musta koppakuoriainen, hotellihuoneessa, mutta siirrettiin se sitten ripeästi vessanpönttöön uimaan. Costa Ricassa Puerto Viejo jäi ainoaksi merenrannaksi, mutta juuri nyt kirjoittelen tätä Tyynenmeren rannalla Nicaraguan puolella San Juan del Surissa – kiva pikku rantakylä tämäkin!
Kiva päästä lukemaan näitä Costa Rican juttuja. Meillä oli nimittäin alustavasti jo katsottuna reissu ensi keväälle juurikin tuonne Arenalin alueelle, mutta sorruimme sitten varaamaan Havaijin matkan kun löysimme tosi hyvän diilin. Lisäksi nyt eletään vähän välivaihetta kun 2-vuotias ei enää tule mukana selkärinkassa muttei jaksa koko päivää kävelläkkään, niin luontokohteet eivät aina ole niitä helpoimpia. Ja sitä me varmaan haluttaisiin Costa Ricassa juurikin nähdä.
Kiitos Paula! No ehkei Arenalin riippusillat sademetsän yllä tai ziplinet ole ihan taaperoikäisten juttu.
Honuanui-blogin kirjoittava Minna parinkin pienen lapsen kanssa kävi Costa Ricassa taisi olla vuosi sitten – Minnan jutut siltä suunnalta voisivat kiinnostaa ehkä Sinuakin.
Costa Rica on kiinnostanut pidemmän aikaa. Erityisesti kiinnostaa maan kansallispuistot. Itse asiassa olin ajatellut, että marraskuu olisi paras matkustusaika siinä mielessä, että sää olisi jo hyvä, mutta turisteja vähän. Ehkä näin ei siis kuitenkaan ole, sadetta taitaa olla turhan paljon.
Kiitos Mikko! Marraskuu on Costa Ricassa kuukausi, jolloin sadekausi kääntyy kuivaksi kaudeksi ja hyvällä tuurilla sää on jo enimmäkseen aurinkoinen – huonolla tuurilla sataa vielä reippaasti. Mutta ei ainakaan meidänkään tapauksessa jatkuvasti, eli kyllä välillä oli sateetontakin joka päivä.
Tuo vihreys ja vehreys on kyllä upeaa! Mielenkiintoinen paikka.
Kiitos Arja! Costa Rica on pääosin sademetsää, joten vihreä on vallitseva väri :-)
Kiva lukea tuoreita terveisiä reissusta! Costa Rica on vakuuttanut minut, että sielläkin olisi kiva joskus käydä. Toistaiseksi olen ostanut vasta matkaoppaan sinne. :) Kiva siis seurata teidän postauksia sitten reissultanne ja nähdä lisää kuvia sieltä. Hyvää reissun jatkoa!
Kiitos Sanna! Costa Rica onkin tämän alueen maista varmaan eniten turistien suosiossa ja hyvin kasvaneen turismin myötä, myös ”turisti-infraltaan” näistä maista toimivin. Tosin ei Panamassakaan mitään haasteita ollut.
Voi ei, että Costa Ricaan asti Väli-Amerikassa ole päässyt mutta nuo seudut on niin rakkaita <3 Mahtavaa matkanjatkoa!
Kiitos! Costa Rica, ehkä kuivan kauden alussa, voisi kyllä olla ihan kiva, vaikka vielä joskus kerratakin
Costa Ricassa on Springs Resort and Spa, jonne haluaisin joskus päästä. Palasin taas pitkästä aikaa paikan nettisivulle teidän postauksen myötä. Costa Rica vaikuttaa ihanalta paikalta. :)
Kiitos Sini! Nopeasti liikkuvina kiertomatkalaisina hotellin, kunhan ihan perusjutut ovat kunnossa, ei ole ihan niin väliä, mutta varmasti maassa on myös upeita hotelleja pitempäänkin oleiluun
Costa Rican luonto on kyllä upeimpia koko maailmassa. Olen hyvilläni, että sotavarusteluun ja armeijaan käytetyt rahat menee nykyään parempaan tarkoitukseen, kuten esimerkiksi luonnonsuojeluun.
Teidän majapaikka näyttikin olevan todella lähellä Parque Morazania ja noita pronssisiipiä :)
Kiitos Cilla! Armeijathan on useimmissa Keski-Amerikan maissa lakkautettu, mutta poliiseja näimme paljon, myös Costa Ricassa
Sademetsässä olen halunnut aina käydä ja toivon, että tämä haave tulee vielä toteutumaan. Zipline kuulostaisi hauskalta kokemukselta riippusiltojen lisäksi!
Kiitos Anmarien! Ziplinet ovatkin yksi Costa Rican juttuja – mutta itse arvioimme ne liian hurjiksi meille ?