Bocas del Torosta jatkoimme Costa Rican puolelle pieneen Puerto Viejon kalastajakylään. Matkaa Bocas del Torosta venematkan jälkeen kertyi alle 100 kilometriä, mutta tietysti rajanylitys siihen liittyvine muodollisuuksineen vei oman aikansa. Pikkubussimmekin vaihtui rajalla, eli kannoimme matkatavaramme rajasillan yli.
Puerto Viejossa majoituimme Cariblue Beach & Jungle Resortiin, joka nimensä mukaisesti tarjosi niin rannan läheisyyden kuin viidakkoa: huoneet oli sijoitettu bungaloweihin sinne tänne sademetsän keskelle niin, että etenkin pimeään aikaan ”kotiin” löytäminen vaati muistia ja tarkkuutta!
Rannalla
Playa Cocles, jonka rannalla resorttimme sijaitsi, tunnetaan surffirantana ja vaikka emme surffausta harrastakaan eikä surffirannoilla yleensä kovin helposti voi uida, niin suuntasimme kuitenkin hetimmiten rannalle paikallista elämänmenoa ihmettelemään. Surffareiden ja surffilautoja vuokraavien kojujen lisäksi tätä elämänmenoa tarjosivat lehdenleikkaajamuurahaiset – ensimmäiset näkemäni sitten Belizen sademetsien (2013). Näimme niitä vielä lisää Arenalissa, mutta jo näiden ensimmäisten touhuja Puerto Viejon rannalla seurasin innokkaasti.
Viidakossa
Hotellialue tarjosi palan helposti lähestyttävää sademetsää. No ehkä olisi oikeampaa kutsua sitä puistoksi kuin sademetsäksi, mutta niin vaan polkuja ristiin rastiin kulkiessamme näimme Costa Rican matkamme ensimmäiset pienet värikkäät sammakot, lisää laiskiaisia ja kultajäniksiä.
Laiskiaiset ovat kyllä sellaisia otuksia, että satunnainen turisti ei niitä puiden latvoista oikein löydä, mutta paikalliset selvästikin tietävät, että missä ne oleilevat: ehkä ne laiskoina otuksina pysyttelevät samoissa puissa pitempään? Tulimme vaihtaneeksi pari sanaa hotellialueen porttivahdin kanssa ja hän hetimmiten kyselemään, että haluammeko nähdä laiskiaisen, ja mehän halusimme! Lopulta eläin löytyi oikeastaan vasta kun porttivahti suuntasi kamerani sitä kohti, sen verran ovelasti se oli korkealle puiden runkojen lomaan maastoutunut.
Muutamia lintujakin näimme hotellin puistoalueella, mutta nämä pienet ja värikkäät linnut olivat useimmiten aivan liian nopeita kameralleni.
Puerto Viejon kylässä
Matkamme alkuosa Panamassa, Gamboassa ja Bocas del Torossa oli ollut melko täysine päivineen jossain määrin hektinen – tai ehkä se vaan aikaeroväsymyksen takia tuntui hetkiseltä. Puerto Viejossa oli jo aikaa kuljeskella rannoilla, istuskella pienessä kahvilassa, tarkkailla elämää kylän raitilla ja pistäytyä muutamassa matkamuistomyymälässä hankkimassa laiskiaisaiheinen jääkaappimagneetti. Pienen hetken ajan harkitsin jopa joidenkin muidenkin laiskiaisaiheisten tavaroiden hankkimista, mutta sitten järki voitti: ei niille mitään käyttöä kuitenkaan olisi.
Bocas del Toro, Panama
Puerto Viejo tuntui jossain määrin Bocas del Toron pikkuserkulta: osittain samoja elementtejä, mutta pienemmässä mittakaavassa.
Varsinaisen Puerto Viejon kylänraitin käveli päästä päähän vartissa tai vähän yli, joskin Caribluen resortille oli vähän matkaa.
Samaan tapaan asuimme Bocas del Torossa hiukan kylän ulkopuolella resortissa Playa Tortugalla. Yhden illan verran käytimme siellä aikaa itse kylään, tai osaan siitä, ja oli se hiukan isompi kuin Puerto Viejo. Hostellit ja pienemmät hotellit olivat sijoittuneet itse kylään, isommat resortit paremmille rannoille vähän kauemmas. Kylän lähes jokaisen hotellin ja/tai ravintolan edustalla oli laituri, josta pääsi veneellä saarille. Selvästikin Bocas del Toron tärkein elementti ovat kylän edustalla sijaitsevat saaret. Bocas del Torossa viettämämme päivät olivat ainakin osittain sateisia, mutta helteisessä säässä se ei pahemmin menoa haitannut. Tosin, jos olet etsimässä Bocas del Torosta ihan erityisesti aurinkoa ja rantaelämää, saatat pettyäkin. Kovin aurinkovarma kohde Bocas del Toro ei taida olla.
Siinä missä Bocas del Torossa elämä tuntui olevan läheisillä saarilla, Puerto Viejossa se oli rannoilla, niin itse kylässä kuin sen länsipuolella.
Laiskiaiset ovat varsin suloisia, mutta myös mielenkiintoisia eläimiä! Mikäli olen ymmärtänyt oikein, ne saattavat vaaran uhatessa pudottautua puun latvasta maahan mäiskäytyen ja hetkeä myöhemmin alkaa kiipeämään takaisin puuhun!
Kiitos Mikko! Paikallisoppaamme muistivat lähinnä muistuttaa laiskiaisten kohdalla, että voivat nukkua 20 tuntia vuorokaudessa. Yhtään pudottautumista emme nähneet :-)
Täällä viluissani ulkona liukastellessa olen haaveillut juurikin tuollaisiin maisemiin pääsemisestä useamminkin kuin kerran :D
Kiitos Mira! Tosin ihmisellä on ihmeellinen taipumus olla turhan usein vallitseviin olosuhteisiin tyytymätön: juu, tuolla ei liukastella, mutta toisaalta tulee hiki kovin helposti :-)
Onpa ihan maagisen kaunista! Varmasti ollut ihana reissu. Ja kuinka söpö tuo laiskiainen :)
Kiitos kommentista! Laiskiaiset olivat meillekin uusi tuttavuus ja innostuin niistä, ainakin hetkeksi, ihan kunnolla :-)
Varmasti ollut ihana ja ikimuistoinen matka! <3 Ja niin kauniin lumoavia kuvia sekä värejä! :)
Kiitos! Valo, aurinko ja värikäs luonto, niin on jo aika helppo ottaa ainakin kelvollisia kuvia.
Oih, Costa Ricaan olisi ihana päästä käymään. Ihan pienen ajan sisällä olen nähnyt useiden ihmisten sisältöjä sieltä, eri puolilta maata, ja se vaikuttaa ihanalta luontokohteelta.
Kiitos Suvi! Costa Rica on Keski-Amerikan maista onnistunut välttämään niin ulkoiset kuin sisäiset konfliktit ja sen myötä maa on kehittynyt hyvin ja panostanut niin turismiin kuin yleiseen infraan, joten maa on turistille helppo kohde ja sen myötä tietysti suosittu.
Olipa mukava lukea tämä postaus, sillä viime keväänä mietin Costa Ricassa poikkeamista ollessani Panamassa. En kuitenkaan sinne mennyt, kun aikaa olisi ollut vain pari päivää ja päätin sitten nauttia rauhassa Panamasta. Aivan ihania eläinkuvia olet onnistunut nappaamaan! <3
Bocas del Toron maisemat näyttivät osittain tutuilta, mutta itse majailin suurimmaksi osaksi Solarten saarella siellä ollessani. Costa Rica edelleen kiinnostaa minua etenkin luontonsa puolesta, joten sinne täytyy vielä joskus päästä matkailemaan. :-)
Kiitos Sonja! Me taisimme yhteensä olla Panamassa yhteensä nelisen päivää, Panama Cityssa, Gamboassa ja Bocas del Torossa ja kohtuullisesti aika riitti näihin kaikkiin, ei tosin rannalla oleiluun :-)
Ihana kun pääsitte majoittumaan viidakon läheisyyteen. Pitää varmaan joskus lähteä uudelleen Costa Ricaan, että ehtii käymään myös maan pohjoisosassa ja kunnolla pääkaupungin ulkopuolella.
Panamastakin olis jäänyt varmaan parempi maku, jos olisin viettänyt sen viikon jossain muualla kuin Panama Cityssä, missä en viihtynyt ollenkaan. Bocas del Toroon kaikki tuntui suuntaavan sieltä.
Kiitos Cilla! Pariin otteeseen olemme viettäneet muutaman päivän Panama Cityssä, mutta tosiaan, jos pitempään on Panamassa, niin kannattaa suunnata muuallekin, juuri esimerkiksi Bocas del Toron saaristoon tai vaikka Gamboan alueelle.
Minua on alkanut hienoisesti harmittamaan, että päädytiin kevätlomalle Costa Rican sijasta ”vain” Havaijille. Tuo luonto ja eläimet houkuttelisi kovasti. Tosin, olen vähän varauksellinen sillä moni on kertonut nähneensä monia käärmeitä luonnossa, ja me kuitenkin reissataan kahden lapsen kanssa. Mutta siis nuo laiskiaiset on niin söpöjä! No, ensi syksyn reissu on vielä arvoitus eli ehkäpä silloin sitten Costa Ricaan. Panamakin on ollut joskus suunnitelmissa. Mukavaa lukea tästä teidän matkasta!
Kiitos Paula! Aika harvaa varmaan harmittaisi minkään muun kohteen vaihtuminen Havaijiin :-)
Me näimme Costa Ricassa yhden käärmeen, se oleili luontopolun reunan pensaassa.