Lentäisinkö sittenkin? Matkamessut 2020

Matkamessut 2020

Otimme tuntumaa vuoden 2020 matkamessuihin jo torstaina kuuntelemalla muutaman mielenkiintoiselta tuntuvan luennon ja tapaamalla muutamia mahdollisesti tulevia yhteistyökumppaneita.

#flygskam?

Päivän mielenkiintoisimman näkökulman matkailun tulevaisuuteen tarjosi mielestäni Jeppe Klockareson otsikolla “Challenges, responsibilities, opportunities and #flygskam in tourism today”.

Ruotsalainen Jeppe Klockareson on työskennellyt pitkään reilun matkailun parissa tarjoten kokemustaan alan toimijoille ympäri maailmaa.

Lentämiseen ja matkailuun liittyvistä haasteista on viime aikoina puhuttu eri yhteyksissä paljon.
Lentäminen aiheuttaa kieltämättä jonkun osan maailman hiilidioksipäästöistä, joskaan sen prosenttiosuus ei vielä oli kovin merkittävä, mutta luultavasti kasvussa, sillä toistaiseksi vain 3% maailman väestöstä on lentänyt (luku vuodelta 2017).
Monet kohteet maailmalla kärsivät liiallisesta turistien määrästä, erityisesti suositut kaupunkikohteet kuten vaikka Amsterdam, Barcelona, Dubrovnik ja Venetsia. Jeppen viesti siitä, että turismia pitäisi aina kehittää paikallisen väestön etu edellä tuntuikin entistä tärkeämmältä – ja joidenkin kohteiden osalta paikallisen väestön etu olisi, ettei heidän kotikaupunkinsa hukkuisi turisteihin ja turismin lieveilmiöihin mm. asuntomarkkinoille Airbnb:n kaltaisten toimijoiden myötä.

Mutta tämä ei tarkoita, että kaikesta matkailusta pitäisi luopua. Turismi on kehitysmaissa yksi tärkeimmistä elinkeinoista ja oikein toteutettuna se mahdollistaa näiden maiden kehittymisen sosiaalisesti oikeanmukaisella ja kestävällä tavalla.

Lentäisinkö sittenkin

Omalta osaltamme maabongausharrastus huolehtii nyttemmin useimmiten jo erinomaisesti sen, että emme päädy kansoittamaan jo entuudestaan ruuhkaisia Euroopan kaupunkeja. Muilta osin pyrimme tekemään asioita oikein käyttämällä mahdollisuuksien mukaan pieniä paikallisia hotelleja ja ostamaan opaspalveluita suoraan paikallisilta toimijoilta. Esimerkiksi Gambiassa maksoimme pienelle Lam’s Tours -nimiseltä yritykselle ja yksityisesti toimivalle luonto-oppaalle kolmesta pitkästä päiväretkestä ja parista lyhyemmästä retkeistä yhteensä n. 800 euroa.

Lentojen kompensoinnin osalta olemme päätyneet ohjaamaan osan sijoituksistamme metsärahastoon.
Kuulemma esimerkiksi 10.000 euron sijoituksen osuus rahaston metsien varastoimasta hiilestä on 200 hiilidioksidiekvivalenttia tonneina. Suomalaisen keskimääräisenä vuotuisena hiilijalanjälkenä voitaneen pitää n. 10 tonnia, joten vaikka lennämmekin keskimääräistä enemmän, niin katsomme metsäsijoitustemme kompensoivat niin omamme kuin monen muunkin hiilijalanjäljen.

Guyana, Ruanda ja Costa Rica

Klockareson kävi esityksessään läpi myös kolme hyvää esimerkkiä kohteista, joissa luonto ja metsät ovat säästyneet, jopa elpyneet, näihin kohteisiin lentävien turistien myötä, eli Guyana, Ruanda ja Costa Rica.

Guyana, jonne olemme maaliskuun alussa menossa, pystyy turismin avulla säilyttämään sademetsänsä. Ruandassa vuoristogorillojen populaatio on kasvussa ja mekin olemme tehneet siinä osamme. Costa Rican metsät ja eläimistö ovat ekoturismin myötä elpymässä ja tähänkin kehitykseen me kävimme äskettäin kantamassa kortemme.
Vaihtoehtoina kaikissa näissä maissa on ollut – ja osittain jo menneisyydessä toteutunutkin – metsien raivaaminen maataloudelle, jos muita elinkeinoja ei ole tarjolla.

Guayna Lentäisinkö sittenkin Ruanda Lentäisinkö sittenkin Costa Rica Lentäisinkö sittenkin

Esityksessä muistutettiin myös siitä, että turismi useimmiten kehittää myös paikallisten elinolosuhteita ja sen myötä vaikuttaa esimerkiksi Afrikassa ihmisten tarpeeseen lähteä pakolaisiksi. Alueen kehittämisen on kuitenkin tapahduttava paikallisten ehdoilla ja siten, että lopputulos on hyvä sekä paikallisille, että turisteille. Kuullostaa järkevältä!

Vaikuttajien vastuu

Toinen mielenkiintoinen luento käsitteli otsikolla “Social Media Influencers’ role in sharing news on crises” vaikuttajien vastuuta totuudenmukaisesta raportoinnista oli kyse sitten kriisitilanteista tai ihan tavallisesta elämästä.
Esitys koostui vaikuttajien Melvin Boecher, Abigail King ja Helsingin Sanomien toimittaja Jenni Virtasen lyhyistä esityksistä ja niitä seuranneesta panelikeskustelusta. Juontajana tilaisuudessa oli Inna-Pirjetta Lahti.

Tästä mieleeni jäi erityisesti miten meitä huijataan Kobe-pihvin osalta – ja monet jatkavat tätäkin tarinaa faktoja sen kummemmin tarkistamatta. Myös monet Instagram-tykkäyksiin erityisesti panostavat vaikuttajat jakavat vääristynyttä maailmankuvaa, yhtenä esimerkkinä vaikka Gates of Heaven Balilla. Kuvissa heijastuksen luovaa “järveä” ei olemassakaan: se on tuotettu kameran eteen asetetulla peilillä.

Social Media Influencers’ role in sharing news on crises Social Media Influencers’ role in sharing news on crises

Sierra Leone

Maailmanmatkaajan mielenkiintoisin kohtaaminen messuilla tapahtui Sierra Leonen osastolla. Sierra Leone on yksi messujen tämän vuoden uusista maista. Muut kaksi ovat Mongolia ja Benin, jotka olivatkin meille jo entuudestaan tuttuja.

Lyhyen keskustelun päätteeksi sovimme jatkavamme Sierra Leonen kanssa keskustelua mahdollisesta matkasta Sierra Leoneen ja sen naapurimaihin Liberiaan ja Guineaan, ehkä siten, että ostamme itse lennot Freetowniin, mutta he järjestävät ohjelman perillä. Katsotaan miten idean käy!

Sierra Leone

Messupäivän hauskin kohtaaminen

EkiTravelsin kohdalla pysähdyimme yhdistämään nimeä ja kasvoja ja tulimme lopulta siihen tulokseen, että tämähän on sama Eki Mikkonen, joka ensimmäistä kertaa esitteli meille Los Angelesia tammikuussa 1982. Matka taitaa edelleen olla paras koskaan tekemämme seuramatka, sillä koko muu Aurinkomatkojen kyseisen parin viikon lähdön ryhmä hyödynsi vaan edulliset lennot ja jatkoi suoraan Havaijille kahdeksi viikoksi. Me jäimme viikoksi Los Angelesiin ja toiseksi San Franciscoon ja koska kummassakin kaupungissa oli Aurinkomatkojen opas, niin he ystävällisesti järjestivät meille kaikki haluamamme retket, vaihtoivat vaan bussin henkilöautoon. Eki lähti myös toivomuksestamme kanssamme retkelle Mt Palomarin observatorioon normaalin retkiohjelman ulkopuolelta.

Ekitravels
Lasse ja Eki vuonna 2020 messuilla
Ekitravels
Eki ja Lasse vuonna 1982 Queen Marylla Los Angelesissa

Original Sokos Hotel Tripla

Messupäivän päätteeksi kävimme vielä lyhyesti tutustumassa Mall of Triplaan ja juuri avatun Original Sokos Hotel Triplan kutsumina uuden hotellin hulppeisiin näköaloihin Helsingin ylle. Toki itse hotellikin vaikutti ihan tyylikkäältä, eli kyllä sinne voi majoittua sumuisinakin päivinä!

Original Sokos Tripla

Original Sokos Tripla
Katutaidetta hotellin aulassa vaihtuvassa näyttelyssä – mm. tällä tavalla uusi hotelli haluaa olla osa kyläyhteisöä Pasilassa. Kokemuksia niin paikallisille kuin matkailijoille!

Year in Clarion

Illan päätteeksi vielä toisessa hotellissa, Jätkäsaaren Clarionissa julkistettiin tulevana vuonna pitemmäksi aikaa Clarion-hotelliin majoittuvat vaikuttajat, joista tällä kertaa yksi onkin matkabloggaaja, eli Adalmina’s Adventures -blogia kirjoittava Anna-Katri. Anna-Katri asuu hotellissa helmikuun alusta seuraavat 100 päivää.

yearinclarion

Artikkelin avainsanoja
, , ,

34 kommenttia

    • Kiitos Susanna! Ainakin vaihtoehto erilaisille kompensaatio-ohjelmille ja niitä paremmin säädelty ja valvottu. Myös pienilläkin summilla pääsee mukaan ainakin S-ryhmän metsärahastoon. UB:n rahasto tosin on juuri nyt jopa suljettu uusmerkinnöiltä, koska rahaa on virrannut sisään enemmän kuin metsiä on lyhyellä tähtäimellä mahdollista järkevästi hankkia, mutta eiköhän sekin taas kesällä aukea.

  • Kiitos ajatusta herättävästä artikkelista. Pitäisikin etsiä jostain listaa niistä maista missä turismi suojelee ns. luontoa ja tuottaa paikallisille väestölle tuloja – tuossa oli mainittu kolme maata, niitä on varmaan muitakin – todennäköisesti ns. kehittyvissä maissa.

    Matkailussa kohtaamiset ovat hienoja – ja kiva kuulla että näitte tutun henkilön lähes 40 vuoden takaa. Hienot kuvat muuten, jossa näkee että sekä miehet että tyylit ovat hieman muuttuneet — ja erityisesti siinä vuoden 1982 kuvassa tuo “Wireless Room” pisti miettimään että mikä se on — sähköttäjän huone? WLANit tulivat pari vuosikymmentä myöhemmin.. Pitääkin tänään lähteä käymään messuilla.

    • Kiitos itsellesi, kommentista! Vähän yleistäen voisikin tietysti sanoa, että kehittyneet länsimaat eivät oikein turisteja enää tarvitse, ongelmat ovat enemmän sillä puolella, että turisteja on liikaa ja ne pilaavat paikallisten elämän. Mutta maailman yli 190 maan joukosta löytyy kyllä helposti monen monta kivaa kohdetta, jossa turistilla on edelleen merkitystä.
      Jenkit olivat selvästikin edellä tässä wireless asiassa, tiesivät jo tuolloin, että wireless LANit olivat tulossa 🙂
      Tosin risteilylaivoissa, jollainen tuo Queen Marykin tietyssä mielessä oli, välillä tuntuu, että nettiyhteydet ovat sitä tasoa kuin ensin jonottaisin sähköttäjän huoneeseen ja sitten vuorollasi viestisi lähtisiä morsettamalla!

  • Hyviä pointteja Pirkko. Mua on kieltämättä häirinnyt tämä enemmänkin tunteisiin perustuva keskustelu ja kirjoittelu matkailun turmiollisuudesta. Lopeta matkailu ja pelasta maailma, asia ei kuitenkaan ole niin yksioikoinen. Kuten toit esiin, lieveilmiöiden lisäksi matkailulla on paljon hyviä puolia, joita ei sovi unohtaa. Kiitos hyvistä ja asiallisista näkökulmista.

    • Kiitos Annemaria! Tämä taitaa olla yksi niitä aiheita, joihin liittyen ihmiset haluat elää omissa kuplissaan, mekin tietysti osittain, mutta vaikkakin lentäminen aiheuttaa osan hiilidioksidipäästöistä, niin ei lentämisen lopettaminen ole vastaus kaikkiin maailman ongelmiin.

  • Sierra Leonen olen itsekin huomannut alkaneen panostaa turistien houkutteluun ja hyvä niin! Teoriassa siellä pitäisi nykyään kai saada viisumin maahan saavuttaessa, vaan mitenköhän on todellisuudessa? Puhuivatko ständillä mitään asiasta? Itse jätin aikoinaan menemättä, kun viisumi oli niin vaikeasti saatavissa ja kalliskin. Ja on se kallis edelleenkin!

    • Kiitos Anssi! Aloitimme keskustelut aiheesta ständillä, mutta tarkoitus on jatkaa niitä myöhemmin mailitse. Hyvä muistutus tuo, pitääkin selvittää myös viisumikuvioita.

  • Asioilla on tosiaan yleensä vähintään kaksi puolta. Minullekin tulee ensimmäisenä mieleen Afrikka ja sen luonto, kun mietin niitä, jotka ovat eniten hyötyneet matkailusta. Sarvikuonojen tilanne on salametsästyksen takia edelleen erittäin tukala, mutta monen muun lajin määrät ovat nousseet suojelutyön vuoksi runsaasti. Pelkään, että ilman turismia tilanne olisi selvästi huonompi. Lentämisen haittojen punnitseminen ja vertaaminen esim. edellä mainittuihin hyötyihin on erittäin hankalaa, kun päästöt ovat globaaleja ja hyödyt kohdistuvat tiettyyn maahan.

    • Kiitos Mikko! Kärjistetysti voisi tietysti todeta, että Eurooppa ja vähän laajemminkin hyvin toimeentulevat länsimaat eivät meitä matkailijoita tarvitse ja lentämisen siltä osin voisi lopettaakin ihan positiivisin vaikutuksin, mutta on myös monia maita, joissa lentojen mukanaan tuomat matkailijat voivat sitä kautta vaikuttaa luonnon säilymiseen.

  • Hyvä kirjoitus kuten aina! Metsärahasto kuulostaa erittäin fiksulta tavalta verrattuna moniin muihin kompensointitapoihin. “Vaikuttajien vastuusta” voisi kirjoittaa ja paljon mutta tyydyn vain sanomaan, että “totuuden vääristäminen asioista on lapsellista”. Saadakseen itselleen paljon klikkauksia/tykkäyksiä somessa ei minusta oikeuta tekemään noin. Itselleni on kunnia-asia tarkistaa faktat ennenkuin laitan niitä someen.

    Aika jännä tuo teidän kohtaaminen Ekin kanssa. Muutamia vuosia on vierähtänyt edellisestä tapaamisesta mutta kyllä herrat ovat edelleen tunnistettavissa 😀

    Odotan innolla jo teidän seuraavia reissuja!

    • Kiitos Marjo!
      Faktojen tarkistaminen on fiksua monella tapaa. Ehkä jotkut vaikuttajat joskus voisivat myös miettiä yksinkertaistuksia tyyliin “paras smoothiebaari miljoonakaupungissa XYZ” ja muuttaa väittämän muotoon “Kävin tässä smoothiebaarissa ja minusta se oli hyvä” 🙂
      Ekin tapaaminen oli kyllä varsinainen takautuma!

  • Mielenkiintoinen näkökanta matkailuun. Totta, että lentäminen on vielä pieni päästö, esimerkiksi vaate-ja tekstiiliteollisuuteen verrattuna. Kyseinen teollisuudenmuoto on maailman toiseksi saastuttavin, öljyteollisuuden jälkeen.

    • Kiitos Melissa! Tuo vaate- ja tekstiiliteollisuus on kyllä ihan oma lukunsa – ja senkin tiimoilta taitaa nykyisin olla aika iso tekijä myös verkkokauppa ja sen myötä edes sun takaisin matkaavat paketit.

  • Hyvä kirjoitus jälleen! Oli virkistävää lukea ammattilaisen ajatuksia matkamessuilta. Tykkään lukea juuri tälläisia postauksia, missä nostetaan muutama asia esille laajasta tarjonnasta!

    Kiitos Pirkko luin tämän tarkasti läpi!

    • Kiitos kommentistasi! Ammattilainen toki tässä referoiduissa jutuissa oli joku vielä meikäläistäkin ammattilaisempi, mutta mukavaa jos pidit jutusta.

  • Tuo Gates of Heaven Balilla on osa kokonaista Instagram-teollisuutta, jossa “vaikuttajia” viedään läpi saaren ja asetellaan erilaisiin kuvauspaikkoihin ennalta ohjeistetuissa vaatteissa ym. Niihin kuuluvat tuon lisäksi se ihme risuhäkkyrä, missä keinutaan korkealla ilmassa, joku riisipeltoviritelmä ja monta muutakin kuvauspaikkaa, jotka sitten toistuvat samanlaisina kaikkien feedissä. En vaan tajua, mutta kaikkea ei kai tarvitsekaan tajuta…

    Huvittavinta on, kuten jo johonkin kommentoinkin, että muutama suomalainen bloggaaja on poistanut tuon Gates of Heaven -kuvan omasta IG feedistään. Vastuullinen vaikuttaja olisi poistamisen sijaan nostanut asian esille tyyliin, “tein tällaisen virheen, älä sinä enää tee”.

    • Kiitos Anna! Taitaa Bali olla monelta osin nykyisin monelta osin mennyt vähän vikasuuntaan yrittämällä tarjota matkailijalle jotain muuta kuin autenttista Balia.
      Tuota kuuntelemassani esityksessä juuri peräänkuulutettiin, että kun jotain kirjoitat, niin pysyt sen takana – ei poistoja vaan tarvittaessa oikaisuja ja keskustelun jatkamista.

  • Hyviä pointteja tässä!!
    Jotenkin tuntuu että maailma on (etenkin monissa keskustelupalstoilla/ryhmissä) mennyt syyttely modiin, ei pelkästään matkailussa vaan monessa muuassakin aiheessa.
    Puolesta eikä vastaan keskustelua haluta edes käydä.
    Matkailuun liittyen moni unohtaa juuri sen mitä toit esille että matkailulla on myös hyviäkin puolia esim juuri paikallisille joiden retkillä olette olleet.

    En ollut tietoinen Ghanan, Ruandan ja Costa Rican elpymisestä noin! Hienoa!!!
    Olin itsekkin torstaina messuilla mutta ihan kaikkialle ei kerennyt.

    Tuo Lasse ja Eki kuvapari oli hauska! Hyvin jäänyt mieleen (eli hyvin vedetty homma) kun aikaa on kuitenkin reippaasti jo tuosta ekasta kuvasta kulunut!!

    Seikkailullista uutta vuotta!

    • Kiitos Mimmu! Somekuplien tai jonkun muun myötä maailma on tosiaan jotenkin muuttunut. Ennen ihmiset saattoivat vaikka äänestää eri puolueita ja silti keskustella ihan ystävällisesti keskenään, nyttemmin on ainakin muutamia aiheita, joista lievästikin erilaisen näkökulman esittäminen on haastavaa.

  • Kiva ajatusta herättävä juttu. Ristiriitaista on tämä matkailun turmiollisuus, kun usealle se on myös elinehto ja – keino.
    Tosin liian kansoitetussa kohteessa ei ole kiva olla ja hohto häviää.
    Onpa kokemus asua hotellissa 100 päivää.

    • Kiitos Sari! Jossain päin maailmaa turismilla on todella väliä, mutta useimmissa Euroopan kohteissa taidettaisiin nykyisin voida paremmin ilman turisteja ja vaihtoehtoisiakin tapoja työllistyä voisi löytyä ilman, että se tarkoittaisi luonnon uhraamista.

  • Nyt, kun olen Laosissa, huomaan, miten tärkeä turismi on paikallisille. On taksi- ja tuktuk -kuskit, hotellit, ravintolat, kauppiaat markkinoille jne. Jos jotkut nyt päättäisivät esim . boikotoida Laosia matkakohteena, se kolahtaisi paikallisille tosi kovaa. Maa on kuulema muutenkin Kaakkois-Aasian yksi vähiten vierailluista ja köyhimmistäkin.

    • Kiitos Sini! Näinhän se on. Laosin osalta mieleeni on jäänyt siellä käyntimme yhteydessä lukemani juttu, että maata pommitettiin todella paljon Vietnamin sodan aikana vaan sen sijainnin takia ja että monet laoslaiset eivät ehkä koko aikana oikein ymmärtäneet miksi.

  • Todella mielenkiintoista tekstiä ja tärkeitä aiheita. Itse pyrin aina mahdollisimman hyvin tukemaan paikallisuutta ja paikallisia pienyrityksiä isojen ketjujen sijaan, vaikka toki silloin tällöin olen esimerkiksi airbnb:tä hyödyntänytkin. On hyvä, että jatkamme aiheesta puhumista ja siinä missä jokainen otamme vastuun omista teoistamme matkoillamme, niin jaamme tietoa myös eteenpäin. Pienillä valinnoilla on väliä, sillä meitä on kuitenkin aika monta ihmistä tällä maapallolla. 🙂 Ruanda ja Costa Rica ovat itsellä suurena haaveena päästä kokemaan pian, juurikin sen luonnon vuoksi, ai että. <3 Ja pakko sanoa, että tuo Ekin ja Lassin 1982 vuoden kuva on ihan huikea! 😀

    • Kiitos kommentistasi! Mitä pitemmälle maabongausharrastuksessamme etenemme, niin sitä helpommaksi, tavallaan, tuo paikallisen talouden tukeminen tulee, sillä kun kohteet eivät enää ole “perusturistikohteita”, niin monikansalliset jättejä löytyy niistä vähemmän ja samoin retkien ym. osalta on vähän “pakkokin” luottaa paikallisiin.

  • Balilla todellakin osataan tuo IG-turistien miellyttäminen: keinut rannoilla auringonlaskussa, smoothie-bowlit, kukkakylvyt, kelluvat aamiaiset, flamingo-kellukkeet, riisipeltoposeerauspaikat. Tämänkin kuvauspaikan “totuus” tuli nyt sitten minullekin ilmi.

    • Kiitos Sandra! Ja kaikki tämä johtanee siihen, että kaikkien kuvat tuolta ovat jokseenkin samanlaisia. Ei kiitos 🙂

  • Onpa ilo kuulla, että Costa Rican kehitys on ollut noin positiivista!

    Kobe-härän osalta olen itsekin maksanut hurjat summat pelkästä lounaasta, mutta se oli täysin sen arvoista. Lihahan on täysin erilaista kuin perus pihvi, ja sen valmistaminen teppanyaki-menetelmällä asiakkaan edessä ravintolan pöydässä todella hieno elämys. Runonlausunta- ym tarinat sen ympärillä ovat vain hauska lisä kokemukseen. Onhan meilläkin joulupukki, joka on naamiaisasuun puettu mies, ja sitä silti tullaan katsomaan maapallon toiselta laidalta saakka. Elämykset on välillä keksittyjä, mutta silti hienoja kokemuksia.

    Vastuullisuus-osiosta jäi vielä mieleen Fidzin resort, jossa juuri olin. Siellä paikalliset oli otettu turistitalkoisiin tosi kivasti mukaan ja ainakin vaikutti, että se oli tehty paikallisten kyläläisten ehdoilla.

    Kaikkiaan mielenkiintoinen kirjoitus!

    • Kiitos Teija! Onhan tuo ainakin laajalle levinnyt tuo Kobe-huijaus, jos sitä sitten huijauksena pitää. Ainahan lihaa on ollut monen tasoista ja ehkä Kobe-pihvit ovat kuitenkin parasta laatua oli niitä sitten syötetty millä tahansa. Me – kuten ehkä Sinäkin, Fidzistä päätellen – haluamme vielä matkustaa, lentäenkin, mutta kieltämättä mitä köyhemmissä maissa vierailee, niin sitä helpommin tulee mieleen, että täällä on syytä tehdä jotain, joka hyödyttää paikallisiakin.

  • Kattava ja tuhti tietopaketti jälleen kerran, ja sisälsi paljon tärkeää asiaa! Tässä riittää pohdittavaa.

    Matkamessut jäivät itseltäni tänä(kin) vuonna kokematta, joten on ollut kiva päästä postauksien muodossa “kurkkimaan”, mitä kaikkea siellä olikaan. Erityisesti tuo vaikuttajien vastuuta käsittelevä luento olisi kiinnostanut, kun itsekin olen työskennellyt vaikuttajamarkkinoinnin parissa.

    • Kiitos Eveliina! Ammattilaispäivänä on usein hyviä luentoja, jos niihin vaan ehtii/jaksaa keskittyä. Torstaina juttelimme myös useammasta mahdollisesta yhteistyökuviosta. Me kävimme messuilla torstaina ja lauantaina ja lauantaina meno on helpommin sellaista yleistä haahuilua, vaikka kävimme me silloinkin kuuntelemassa taas kerran Pata Degermannia, joka tosin alkaa toistaa itseään. Myös muutamia tuleviin reissuihin liittyviä tapaamisia osui kohdalle myös lauantaina.

  • Loistava postaus ja hyvää pohdintaa tärkeästä sekä ihmisiä kiinnostavasta aiheesta! 🙂 Ilmastokysymykset ovat moniulotteisia, samoin lentäminen ja sen vaikutukset eri elämänalueilla. Ilmailuala globaalisti tuo myös valtavasti työpaikkoja ihmisille, samoin siihen liittyvä turismi on elinehto monille köyhille maille. Aika huono vaihtoehto olisi se, jos yhtäkkiä kaikki vain ryhtyisivät täysin boikotoimaan lentoja. Muutakin voi tehdä ilmaston eteen.

    Minusta jokaisen kannattaa omalla kohdalla miettiä, miten voi osallistua parhaalla tavalla ilmastotalkoisiin. Kaikki eivät voi tehdä kaikkea niiden eteen, mutta jokainen oman osuutensa eri elämänalueilla. Riitely tai väittely ei johda mihinkään eikä se, että osoitellaan toisia sormella. Voimme tehdä kukin tärkeitä arjen valintoja ja matkoillamme eettisiä valintoja. Matkustelulla on niin paljon positiivisiakin vaikutuksia, että meidän matkabloggaajien kannattaa juuri niitä tuoda esiin. Ihmiset eivät välttämättä näe metsää puilta. Ajatellaan vain, että lentäminen on paha juttu ja demonisoidaan sitä. Ei osata ajatella, mitä hyvää se tuo.

    Tasapaino on kaikessa aina tärkein, samoin kokonaisuus. Se, että miettii omia elämänvalintojaan ja niiden laajempia seurauksia isolla mittakaavalla, eli miten jokin asia vaikuttaa kokonaisuuteen, onko jokin asia tarpeellinen, tuoko se enemmän hyviä vai huonoja asioita eri näkökulmista. Arjen valinnoilla on iso merkitys.

    Itse olen pohtinut viime aikoina paljon myös tuota IG-maailman teennäisyyttä. Uskon, että jossain vaiheessa (toivottavasti pian) ihmisten kaipuu aitouteen kasvaa niin suureksi, että nämä IG-kohteet menettävät merkityksensä. Kuka haluaa enää poseerata paikassa, josta Instagramissa on jo miljoonia samanlaisia kuvia. Muutenkin valokuvat ovat vuosi vuodeltaan menettäneet merkitystään. Kaikilla on valokuvia läppäreiden kiintolevyt ja puhelimien muistit täynnä, eivät toisten kuvat jaksa enää kiinnostaa samalla tavalla kuin aiemmin. Muistan, miten lapsena oli kiva istua kummitädin viereen sohvalle katsomaan hänen uudet valokuvansa, jotka oli juuri haettu liikkeestä. Niitä oli yleensä 24 tai 36 kappaletta ja innolla odotin niiden näkemistä. Omat ystäväni halusivat nähdä minun reissukuviani. Eipä enää kukaan kysele lähipiiristä reissukuvieni perään, katsovat netistä sen, minkä jaksavat. 😀

    Ihanaa olisi, kun kuvat Instagramissa ja muussa sosiaalisessa mediassa olisivat aidompia, uniikeista kohteista eikä jostain sadan metrin jonotuksella hankitulta IG-kuvauspaikalta, joka on vielä pahimmillaan feikattu. Suosituistakin kohteista voi hakea uusia näkökulmia. Kuvia voi ottaa, vaikka näyttäisi vähän rähjäiseltä ja olisi tukka sekaisin. Aitoja elämyksiä kohti! 🙂

    • Kiitos Sonja perusteellisesta ja sävyltään positiivisesta kommentistasi! Syyllistämistä tällä saralla näkyy niin paljon – ja kaikkien pakottamista siihen muottiin, jonka itselleen on ehkä oikeaksi/parhaaksi ajatellut, mutta meidän kaikkien elämäntilanteet ovat niin erilaisia. Olen myös niin samaa mieltä noista Instagram-kuvista, minusta aidoimmillaan siellä pitäisi voida jakaa kaikenlaisia kuvia, ei vaan samanlaisiksi käsiteltyä “profiiliin” sopivia 🙂

Comments are closed.