Värikkäiden talojen Curacao

Willemstad Curacao

Vietimme Curacaon saarella kaksi vuorokautta ja kuulimme kolmeen kertaan tarinan saaren värikkäistä taloista. Kertojasta riippuen tarina oli vähän pitempi tai lyhyempi, mutta kaikissa versioissa esiintyi silmäsairaus ja maalitehdas. Kuvernööri Albert Kikkertin silmät ärtyivät syystä tai toisesta. Lääkäri suositteli nauttimaan alkoholia, sillä sehän tappaa kaiken pahan (ainakin vielä 1800-luvun alussa).  Alkoholin nauttimisesta seurasi krapula ja puhtaan valkoiset talot kovassa auringonpaistessa ärsyttivät edelleen kuvernöörin silmiä ja nyt päätäkin jo särki. Tässä vaiheessa kuvernööri päätti hankkiutua eroon valkoisista taloista saarella ja määräsi kaikki maalaamaan talonsa jollain värillä, millä tahansa, muttei valkoisella. Myöhemmin, kuvernöörin  kuoltua, kävi ilmi, että hän omisti (ainakin osan) maalitehtaasta, joten voihan olla, ettei kuvernöörin silmiä vaivannut mikään …

Joka tapauksessa, talojen maalaamiseen Curacaolla on syytä suhtautua vakavasti. Saarella ei nimittäin ole makean veden lähteitä ja aikoinaan taloja rakennettaessa betoniin sekoitettiin suolavettä. Suolaisesta betonista rakennetut talot on pidettävä hyvässä maalissa, sillä muuten betoni alkaa rapautua ja talo on kohta entinen.

Willemstadin kaupunginosat, Puntan ja Otrobandan yhdistävä korkea siltakin rakennettiin ensin betonista, joka oli sekoitettu meriveteen ja siltahan romahti jo rakentamisvuonna. 1970-luvulla tiedettiin toki, ettei suolavettä olisi pitänyt käyttää sillan rakentamiseen, mutta syystä tai toisesta sitä kuitenkin käytettiin. No silta rakennettiin sitten uudelleen, ilman suolaa, ja mekin ylitimme sen parin päivän mittaan puolisen tusinaa kertaa ja tuntui se kestävän, edelleen.

Willemstad

Curacao on, kuten useimmat Karibian saaret, suosittu risteilysatama. Parin päivän aikana näimmekin Willemstadin satamissa ainakin 6 laivaa. Useimmat risteilyvieraat taitavat käyttää yhden päivän tutustuen vaan Willemstadiin, joka onkin kaunis – ja siis värikäs – kaupunki.

Willemstadista mekin aloitimme.

Tarkempia juttujamme kaupungista odotellessa suosittelen lukemaan matkabloggaajakolleegojeni Ramin ja Sannan jutut kaupungista.

Unescon maailmanperintökohde: Willemstad – Curacao

Esteetön Curacao risteilysatamana (ja unelmakohteena)

Saarikierros

Toisena Curacaon päivänä lähdimme Yellow Adventures -nimisen retkifirman kanssa saarikierrokselle.
Curacao on nimittäin paljon muutakin kuin Willemstad. Kuten vaikka näkymät Fort Nassaun linnoitukselta yli sataman, suola-altaat ja flamingot tai saaren luoteisosan jylhät kalliot, joita vastaan meri pärskyy valkoisena. Lisäksi ainakin kohdallemme osunut opas, Mike, kertoi saaresta ja sen historiasta niin paljon, että pitänee ehkä harkita jotain 10 tarinaa Curacaolta tyylistä juttua vähän myöhemmin! Kävimme myös Miken mielestä saaren parhaalla rannalla, Playa Jeremillä. Ainakin ranta oli pieni, melkein autio ja kuulemma lahdella on hyvät snorklausmahdollisuudet.

Muita Curacaon uimarantoja voit tutkailla Jetlaggies -blogin jutusta, joka esittelee niistä ehkä useimmat – ei kuitenkaan tätä Miken suosikkia …

Curaçaon parhaat rannat – kristallinkirkasta vettä ja puuterihiekkaa

Curacaolta Aruballe

Tämänkertaisen Surinamesta alkaneen kiertomatkamme viimeinen kohde on Aruba, jonne lento Curacaolta kesti noin puoli tuntia. Alankomaiden kuudesta Karibian saaresta (Aruba, Bonaire, Curacao, Sint Eustatius, Saba ja Sint Maarten) käymme siis tällä reissulla kahdella. Bonairella ja Sint Maartenilla olemme käyneet aikaisemmin ja saattaa hyvinkin olla, että Sint Eustatiusta ja Sabaa emme tule kokemaan).

Renaissance Curacaosta lähtö meinasi olla vähän hilkulla, kun huoneemme ovi lukittui viimeisen aamun aamiaisen aikaan jo puolipysyvästi, mutta pääsimme sentään matkaan – ja asettumaan Renaissance Aruballe.
Renaissancet ovat ihan kelvollisia hotelleja, niin Curacaolla kuin Aruballakin, mutta Curacaolla kannattaa ehkä myös tarkistaa mahtavan historian omaava Kura Hulanda -hotelli, joka on ihan erilainen kuin Renaissance, mutta jokainen meistähän on matkailijanakin ihan erilainen.

Otsikkokuvassa olevan papiamenton-kielisen tekstin “Dushi yu” -käännöstä voi sommitella vaikka näillä ohjeilla.

Saattaisit olla kiinnostunut myös näistä:

Artikkelin avainsanoja
,

8 kommenttia

    • Kiitos Mikko! Enpä ole moista tullut etsineeksi. Useimmat myös tämän alueen kiertomatkamme ovat lentojen ja hotellien osalta Aventuran “käsialaa”, mutta joitakin “lisäosioita” olemme varanneet itsekin. Skyscanner tai Momondo löytää kyllä mm. LIATin tai Winairin lentoja, mutta halpoja ne eivät keskimäärin ole, sillä osa saarten välisistä lennoista lennetään jopa vain 12 hengen pienkoneilla.
      Yhden risteilyn olemme Karibialla tehneet, mutta saattaa olla, että kynnys lähteä toiselle on kyllä näiden lentoretkien myötä kasvanut – parikin yötä kullakin saarella jättää kivasti kokonaisen päivän aamusta iltaan ja sen lisäksi vaikka ilta- ja aamupäivän ja hyvällä tuurilla vierailu osuu sellaiseksi päiväksi, että vähän pienemmillä saarilla ei ole juuri sinä päivänä yhtään risteilyalusta.

  • Hauska tarina värikkäiden talojen synnystä. Mä veikkaan, että kuvernööri oli bisnesmies ja keksi hyvän tekosyyn, miksi talot piti maalata. :)
    Noita Karibian kuvia kun katselee, tekisi itsekin mieli lämpimään.

    • Kiitos Sini! Minäkin pidän Karibian saarista, vaikka ne kaikki ovatkin monelta osin samanlaisia, ehkä Dominicaa lukuunottamatta. Mutta jotain mukavan hyväntuulista tuossa aurinkoisessa maisemassa ja usein värikkäissä taloissa aina on.

  • Kauniita ovat nuo värikkäät talot! Erittäin mielenkiintoinen tausta niillä myös, tuo oli itselleni ihan uutta tietoa, sillä en ole saareen vielä ehtinyt muutenkaan kohteena suuremmin perehtyä. Sitten toki enemmän, kun se tulee tulevaisuudessa ajankohtaiseksi. Siinä saakin sitten maalailla huolella, ettei talo lahoa alta, heh.. :) Kiinnostava tieto kyllä!

    • Kiitos kommentistasi! Mm. nuo faktat liittyen noihin taloihin ja niiden erilaisiin kunnostusprojekteihin ovat tietysti (?) peräisin saarikierroksemme hyvältä oppaalta. Kuten lähes aina, yritämme kohteessa kuin kohteessa, vähintään kävelykierroksen verran kierrellä oppaan kanssa – ainakin laiska omatoimimatkailija jää usein aika vähäiselle tiedolle.

  • Itse tykkäsin tuosta Renaicansse Curacaosta, sillä sen sijainti oli varsin täydellinen tutkia Willemstadia. Ja luonnollisesti sen uima-allas on yksi suosikeistani maailmassa, täydellinen paikka nauttia auringosta hiekkarannalla maaten ja uiden, varsinkin kuin ranta on uima-allasta :-D Siinä oli kiva muuten seurailla uusien risteilijöiden tuloa ja siitä sain sitten kipinän lähteä itsekin risteilylle.

    Itselle Curacaon saari jäi sillä tavalla pieneksi pettymykseksi, että autoillessa siellä ei nähnyt päätieltä oikeastaan yhtään mitään. Eli aina kun halusi nähdä jotain, piti lähteä pikkutielle kohti rantaa ja palata samaan paikkaan tapasin. No kävin siinä sitten yhdellä rannalla virkistäytymässä ja muutaman sekunnin päästä oli snorklatessa iso kilpikonna – sitä näkyä en unohda koskaan!

    Majoituimme myös viikon verran hieman kauempana keskustaa rantahotellissa, mutta huomasin nopeasti, että viihdyin enemmän Willemstadissa. Itselle parasta Curacaossa oli siis Willemstadin värikkäät talot ja hengaillu baareissa ja ravintoloissa ilta-aikaan, kun suurimmat turistivirrat olivat laivojen mukana kaikonneet. Ja onhan se aina upea näky seurata, kun sieltä “kaupungin” satamasta iso risteilijä lähtee ja Kuningatar Emman silta avataan sitä varten. Kiva kaupunki, voisin lähteä lomailemaan koska tahansa. Ja oin mennäkin, sillä nyt muut ABC-saaret jäi käymättä ja jatkoimme sieltä matkaa St. Maartenille.

    • Kiitos Rami! Molemmat Renaissancet, niin Curacao kuin Aruba olivat kyllä erinomaisia kokemuksia. Jos joskus päädyt Aruballe, niin ota ainakin yksi vuorokausi siellä, sillä heidän yksityissaarelleen ei muuten Aruballa pääse. Itse pidin tuosta opastetusta saarikierroksesta, sillä paitsi, että mielestäni näimme kyllä yhtä jos toista, niin kuulimme paljon saaren historiasta ja elämästä sillä.

Comments are closed.