Villa Rulludd

Villa Rulludd

Kommentoidessani Bodom – Ämmässuo -näyttelyn “omia lähiöitämme” kirjoitin

“Kaitaa on usein Rantaraittia seurailevan pyöräretkemme päätepiste, etenkin nyt, kun Rantaraitti Kaitaallakin kulkee meren rantaa pitkin Kaitaan suurien huviloiden edestä. Kaitalahdenrannassa on pieni venesatama ja sen parkkipaikan laidassa pieni puinen penkki. Tapaamme istahtaa, vierekkäin, tälle penkille, ja pitää täällä rannan menoa katsellen juomatauon ennen paluumatkaa. Penkkiä kutsumme omaksemme, vaikkei se tietenkään sitä ole!”

Kaitaalla, hiukan ennen Kaitalahdenrantaa on yksi Rantaraitin kahviloista, Villa Rulludd. Kahvila oli aikaisimmin avoinna vain lyhyen aikaa kunkin kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina. Tänä kesänä kahvila on kuitenkin uuden kahvilanpitäjän myötä avoinna joka päivä (11-19) mahdollisia yksityistilaisuuksia lukuunottamatta, joten sinne on helppo piipahtaa suunnittelemattakin.

Testasimme kahvilan yhtenä kesäiltana ja totesimme, että kahvilana se on mukiinmenevä – tarjolla ei ole ihan ihmeellisiä herkkuja, mutta kuivakakkuja kuitenkin useampaa lajiketta ja tuoreita pullia. Mutta kahvilaan kannattaa silti tulla, aistimaan espoolaisen huvilaelämän historiaa ja nauttimaan kesäpäivästä kahvilan terassilla tai puutarhassa tai kivilaiturilla tai rantakallioilla.

Villa Rulludd Villa Rulludd Villa Rulludd Villa Rulludd Villa Rulludd Villa Rulludd

Villa Rulludd oli yli sadan vuoden ajan Kihlmanin suvun kesänviettopaikka ja sen on säilynyt hyvänä esimerkkinä koko Uudenmaan rannikon varhaisesta huvila-arkkitehtuurista. 1800-luvulla Helsingin säätyläiset ja porvarit muuttivat kesäksi Espoon maaseudun rauhaan.

Nykyisen kahvilan, siis vanhan huvilan, yläkerrassa on huvilamuseo, joka on edelleen auki vain jokaisen kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina (11-15), mutta museoon voi tutustua myös virtuaalisesti.

Villa Rulludd virtuaalisesti
Villa Rudduddin tarinoita Tarinasoittimessa on kaikenkaikkiaan 13 (tätä kirjoittaessani)

Kalliopuutarha ja näkötorni

Kahvilassa olimme käyneet aikaisemminkin, mutta kuluneella viikolla tutustuimme Hesarin jutun innoittamana myös läheisillä kallioilla sijainneen näkötornin raunioihin. Oikeastaan aika hassua, että olemme ohittaneet paikan kymmenien vuosien aikana satoja kertoja, mutta emme olleet tätä ennen tulleet koskaan tutustuneiksi näihin kallioihin, joille Kihlmanin 1900-luvun alussa perustivat kalliopuutarhan tilanteessa, jossa rannikon metsät varautumisena sotaan hakattiin niin pääkaupungin linnoitustöihin tarvittavan puun takia kuin mahdollisten maihinnousujen näkyvyyden takia.

HS näkötornijuttu
Linkki Hesarin juttuun Villa Rulluddin kalliopuutarhasta ja näkötornista

Kysyimme kahvilassa reittiä näkötornin jäännöksille, mutta henkilökunta ei tuntunut olevan ihan selvillä Villa Rulluddin historiasta ja alueen laajuudesta, mutta onneksi paikalla ollut toinen asiakas osasi neuvoa, että kalliopuutarha löytyy kahvilan parkkipaikan ja Espoo Eskimojen majan takaa sisämaasta siinä missä huvila, nykyinen kahvilarakennus sijaitsee ihan rannalla.

Jätimme pyörät parkkipaikan kulmalta tosiaan löytyneen polun varteen ja kiipesimme kallioille. Ensin yhdelle ja kohta toiselle ja vähitellen alkoi löytyä kivisiä portaita ja kasa kiviäkin, joka voisi olla näköalatornin jäännökset.  Jatkamme eteenpäin kallio kalliolta – alue on yllättävän laaja – ja löydämme myös vähemmän kivoja merkkejä tuoreemmasta historiasta kuten vaikka hylättyjä ja puoliksi poltettuja koulukirjoja kallionkolossa pidetyn leirin jäljiltä.

Paluumatkalla hiukan toista kautta kiertäen löydämme myös eläviä jäänteitä puutarhasta. Kultasade ei Espoossakaan taida kuulua varsinaisesti luontoon, eli eiköhän joku ole istuttanut tänne tämän iloisen keltaisesti kukkivan pienen vanhan puun. Tuoreempaa tuotantoa on kallioon maalattu graffiti, mutta vähemmän häiritsevä elementti se metsässä on kuin roskat.

Villa Rulludd
Valitse Villa Rulluddin parkkipaikalta lähtevän polun haarautuessa oikeanpuoleisin

Villa Rulludd

Kalliopuutarha Kaitaa
Kalliopuutarha Kaitaa Kalliopuutarha Kaitaa Kalliopuutarha Kaitaa Graffiti Kaitaa Kalliopuutarha Kaitaa

Artikkelin avainsanoja

10 kommenttia

    • Te jouduitte näkemään hieman vaivaa löytääksenne tuonne. Näillä blogin ohjeilla me muut löydämme perille helposti. Harmi, että kivikkopuutarhaa ei ole ylläpidetty, se olisi varmasti upea keidas nykypäivänä.

    • Kiitos Marika! No, me asumme niin lähellä, että vaikka sitä olisi etsinyt pariinkin kertaan, niin ei varsinaisesti olisi haitannut.

    • Kiitos Riitta! Rantaraitilla on kyllä ihan kivasti näitä ravintoloita ja kahviloita, uusia ja vanhoja.

  • Juuri mietin yksi päivä, että Espoo on kyllä sellainen Suomi-kohde, mihin en ole koskaan ajatellut matkustavani varta vasten, ja että ajatustapa on varmasti julma vääryys! Huvilaelämän historia kiinnostaa, ja tuo kahvila näyttää viehttävältä. Vanhemmissa paikoissa olisi tietty hyvä, jos henkilökuntaa olisi perehdytetty paikan historiaan edes hieman.

    • Kiitos kommentistasi! Suosittelen lämpimästi kesäretkeä Espoon rantaraitille. Metrolla vaikka Tapiolaan ja sieltä kaupunkipyörä alle ja suunta länteen.

  • Tuo olisi hyvä päiväretkikohde myös täältä Lauttasaaresta käsin! Lapsenkin kanssa voisi pyöräillä tuonne, kun matkaisi alkumatkan metron kyydillä 🙂

    • Kiitos Teija! Tuo pyörä osan matkaa metrolla laajentaa kyllä pyöräretkien reviiriä kivasti. Mekin olemme sitä muutaman kerran noin käyttäneet.

  • Kiitos mukavasta kirjoituksestasi ja vinkeistä, alueen ohi lenkkeilään ja pyöräillään viikottain, silti itse Rullavuorella ei olla käyty.

    • Kiitos Kati! Meilläkin meni vuosia ennen kuin Hesarin jutun innoittamana käytiin kallioilla katselemassa 🙂

Comments are closed.