Asuntoja katselemassa Meilahdessa ja Munkkiniemessä

Good Guide feature

Osallistuimme Good Guide Helsinki -oppaiden opastetulle sunnuntaikävelylle Meilahdesta Munkkiniemeen. Opastettuja kävelykierroksia on monia muitakin, myös muina viikonpäivinä kuin sunnuntaisin. Me päädyimme kokeilemaan tätä sillä läntinen Helsinki on lähiseutuamme, ainakin pyörällä tavoitettavissa, mutta epäilimme, että tietomme näistä alueista ovat pyöräreittejä lukuunottamatta aika vähäiset.

Kävelykierros alkoi Seurasaaren sillan kupeesta. Kierroksille ei tarvitse ilmoittautua, sillä mukaan mahtuu isompikin joukko. Kierroksen hinta, 10 euroa per nuppi, maksetaan suoraan oppaille. Ulkoilmassa voi koronaturvallisesti ottaa oman tilansa ja halutessaan käyttää maskia. Oppailla on äänentoistolaitteet, joten tarinat kuulee vähän kauempaakin.

Good Guide -retki Meilahti ja Munkkiniemi

Meilahden kartano

Aloitimme Meilahden kartanosta. Kartano ja sen läheisyydessä sijaitseva Meilahden taidemuseon talo, joka on ollut homeongelmien takia tyhjillään jo vuodesta 2012, olisivat myytävänä. Valitettavasti myyntiehtoihin kuuluu, että alue jää ainakin osittain julkiseksi tilaksi ja esimerkiksi rantatie jää vapaaseen käyttöön. Lisäksi ainakin kartanon remontin osalta museovirastollakin saattaa olla sanansa sanottavana, joten jäämme vielä miettimään …

Aikoinaan venäläisomistuksessa ollut kartano on kuulemma nähnyt hulppeita juhlia, ehkä hulppeimpia koskaan Helsingissä järjestettyjä. Venetsialaisia juhlittaessa puistoalueet oli peitetty valkoisilla lakanoilla, etteivät iltapukujen helmat likaantuisi, ja puiston puustoa oli täydennetty tekopalmuilla ja puihin kiinnitetyillä banaanitertuilla ja niitä syövillä apinoilla!

Meilahden kartano Meilahden kartano

Kadun toisella puolella olevassa rakennuksessa on aikoinaan toiminut kartanon keittiö, joten sen nykyinen elämä kahvilana onkin oiva jatkumo tämän rakennuksen historiassa.

Meilahden kartano Meilahti ja Munkkiniemi

Villa Nybacka

Meilahden huvila-alue oli aikoinaan helsinkiläisten kesänviettopaikka, mutta myöhemmin mm. tieyhteyksien paranemisen myötä huviloita muutettiin talviasuttavaksi ja alueelle rakennettiin uusia taloja. Aluetta ”järjesteltäessä” osa rakennuksista myös muutti tontilta toiselle.

Villa Nybackan historia on ehkä yksi alueen mielenkiintoisimpia. Huvila valmistui vuonna 1885 nykyisen Mäntyniemen tontille ensin kesähuvilaksi, joka vuonna 1928 muutettiin talviasuttavaksi (vesijohdot ja keskuslämmitys).  1970-luvulla rakennus ja tontti päätyi kaupungin haltuun ja vuonna 1982 valtiolle. Tontti päätyi nykyisen presidentin asunnon käyttöön, mutta huvilakin säilyi – se muutti hirsi hirreltä nykyiselle paikalleen vuosina 1985-87. Myöhemmin myös sauna ja pienempi asuinrakennus siirrettiin nekin Heikinniementielle. Isossa huvilassa ja pienemmässä talossa on useampia asuntoja ja niitä hallitaan asunto-osakeyhtiönä. Asuntojen sijainti on toki upea, mutta ehkä asunto vanhassa huvilassa ei sittenkään ole ihan meidän juttumme.

Villa Nybacka Meilahti

Villa Nybacka Meilahti
Kävelykierroksella saimme ”huvilan isännältä” luvan kierrellä hiukan pihamaallakin

Meilahti ja Munkkiniemi Meilahti ja Munkkiniemi

Jos käytettävissäsi on Helsingin Sanomien lukuoikeus, niin voit halutessasi lukea koko huvilan historian ”muuttoineen” kaikkineen tästä.

Munkkiniemen kartano

Munkkiniemen kartanolle saapuessamme oppaat kaivavat jostain esiin Leif Wagerin paatoksellisen ruikutuksen Sua vain yli kaiken mä rakastan (Romanssi). Vuonna 1943 valmistunut elokuva Katariina ja Munkkiniemen kreivi oli kyseisen vuoden suosituin elokuva, vaikka kriitikot sen teilasivatkin. Regina Linnanheimoa pidettiin jo ”iähtäneeltä”, mutta nuoren Leif Wagerin kehitysmahdollisuuksiin uskottiin. Nimestään huolimatta elokuvalla ei kuitenkaan ole oikein mitään tekoa tämän kartanon kanssa, sillä Munkkiniemen kreiviä ei ole ollut olemassa ja elokuvan kartanoakin esittää Herttoniemen kartano.

Nykyaikaan ja reaalimaailmaan palataksemme, niin tämä aikoinaan Ramsayn suvulle kuulunut vaaleanpunainen kartano oli jo tuhoutumassa, kun Eteläsuomalainen osakunta hankki sen omistukseensa 1963. Osakunnan keräämät varat eivät kuitenkaan riittäneet kartanon kunnostamiseen ja se myytiin pian Kone Oy:lle, joka entisöi sen saatuaan kaupassa myös oikeuden rakentaa pääkonttorinsa Munkkiniemeen. Nyttemmin sekin on jo historiaa Koneen muutettua Keilaniemeen.

Munkkiniemen kartano Munkkiniemen kartano Munkkiniemen kreivi

Munkkiniemen torni

Kartanon välittömässä läheisyydessä Solnantiellä sijaitsee kahdeksankulmainen torni, joka aikoinaan rakennettiin kartanon viljasiiloksi. Mahdollisesti tornia, kuten Sinebrychoffin puiston tornia ja vaikka Espoossa Vill Rulluddin tornia on ehkä käytetty myös tähystys- tai vartiointitornina. 1930-luvulla Engelin suunnittelema torni muutettiin asumiskäyttöön ja siinä ovat sen jälkeen asuneet mm. lasitaiteilija Timo Sarpaneva perheineen 1970-luvulla ja HIM-yhtyeen Ville Valo vuodesta 2006. Vuodesta 2015 torni on ollut taas myytävänä ja näyttäisi olevan edelleen. Myynti-ilmoituksessa (linkki poistettu ilmoituksen poistuttua netistä) on kivasti kuvia tornin kaikista kerroksista. Tornissa taitaa kuitenkin olla enemmän portaita kuin nykyisessä talossamme, joten ehkä jätämme tämänkin väliin.

Munkkiniemen torni Meilahti ja Munkkiniemi

Munkkiniemen torni
Munkkiniemen tornin ylin kerros ja terassi (Kuva: Oikotie)

Munkkiniemen sankarihauta

Samoilla kulmilla on myös Munkkiniemen sankarihauta ja Wäinö Aaltosen patsas Maaemo suojelee poikaansa.

Hautausmaalla lepää 33 sankarivainajaa vuosina 1939–1944 kaatunutta sankarivainajaa. Lisäksi siellä on paikka sotilaalle, joka on siunattu mereen. Sodan aikana Munkkiniemi oli osa Huopalahden itsenäistä kuntaa ja siksi täällä on oma sankarihautansa.

Munkkiniemen sankarihauta Maaemo

Kalastajatorppa

Pysähdyimme hetkeksi myös Kalastajatorpalle. Nousukaudella 80-luvulla ja sen jälkeenkin etenkin pyöreä sali tuli  minullekin tutuksi monen kokouksen ja konferenssin myötä, mutta on Kalastajatorppa ja pyöreä sali nähnyt paljon muutakin. Sodan aikana tiloissa toimi ensin sairaala ja myöhemmin ilmavalvonta. 1952 Armi Kuusela kruunattiin Suomen Neidoksi Kalastajatorpan iltajuhlassa, vaikka itse valinta olikin tehty jo aikaisemmin.

Kalastajatorpan hotellissa tai sen yhteydessä olevassa valtion vierastalossa ovat yöpyneet monet idän ja lännen valtiomiehet, nykyisistä myös Vladimir Putin ja Donald Trump. Mitäs jos muuttaisikin hotelliin, huone vanhalta puolelta merinäköalalla? Jotkut hotellithan ovat näin korona-aikaan tehneet edullisia tarjouksia pitempiaikaisesta asumisesta …

Kalastajatorppa Meilahti ja Munkkiniemi
Kalastajatorpan uudempi, vuonna 1975 valmistunut osa. Vanhempi valmistui 1969.

Kalastajatorppa

Eliel Saarisen rivitalot

Eliel Saarinen laati suunnitelman koko Munkkiniemi-Haaga -alueesta, mutta sellaisena se ei koskaan toteutunut. Osoitteeseen Hollantilaisentie 12-20 rakennettiin kuitenkin vuosina 1919-20 Saarisen suunnittelema rivitalo, jossa on neljä keskenään erilaista hyvinkin erilaista taloa. Taloilla oli kuitenkin jonkin verran yhteisiä tiloja, leivinuuni 12:n kellarissa, pesutupa 14:n kellarissa ja pannuhuone ja talonmiehen asunto 16:n kellarissa ja alakerrassa. Kustannukset jaettiin tasan, mutta riitaahan niistä lopulta tuli: asunto 18-20 oli muita isompi ja pihan suihkulähdekin kulutti paljon vettä ja joku asukkaista vietti pitkiä aikoja ulkomailla, joten yhteistalous purkautui vain 12 vuoden jälkeen.
Vuodesta 1956 alkaen talot ovat muodostaneet neljän huoneiston ja yksiön asunto-osakeyhtiön – asuntoja tästä yhtiöistä taitaa kuitenkin tulla myyntiin kovin harvoin?

Hollantilaisentie Munkkiniemi Hollantilaisentie Meilahti ja Munkkiniemi

Munkkiniemen kadetti

Emme innostuneet Meilahden kartanosta, Villa Nykoppissa ei ollut vapaita asuntoja eikä Munkkiniemen tornikaan ollut asuntona ihan tarpeisiimme sopiva. Eliel Saarisen suunnittelmissa rivitaloissa oli kuulemma ainakin niiden alkuajoilla jossain määrin riitoja yhteisten kulujen jakamisesta, joten ehkä pysymme poissa niistäkin.

Mutta miten olisi Munkkiniemen kadetti? Eliel Saarisen suunnittelema rakennus valmistui alkuvuodesta 1919 Munkkiniemen pensionaatiksi. Muutamassa vuodessa pensionaatti joutui kuitenkin sulkemaan ovensa mm. hankkimansa hiukan kyseenalaisen maineen takia. Sittemmin rakennuksen tiloissa on toiminut mm. Kadettikoulu, Ilmavoimien esikunta, Valtion koulutuskeskus ja Tullihallitus.

2019 aloitettiin rakennuksen saneeraus takaisin asuntokäyttöön ja uudet asukkaat päässevät muuttamaan Munkkiniemen Kadetin 45 asuntoon loppuvuodesta 2021. Muutama asunto näyttäisi olevan vielä vapaana, mutta ne ovat kahdelle hengen perheelle ehkä vähän liian isoja.

Munkkiniemen Kadetti Meilahti ja Munkkiniemi
Remontinaikainen Munkkiniemen Kadetti marraskuussa 2020
Meilahti ja Munkkiniemi
Munkkiniemen Kadetti – kuva myyntiesitteestä

Rantapolku

Rantapolun varrellakin voisi olla varteenotettavia asuntoja. Ainakin sisäänkäynnit ovat näyttäviä!

Nuottapolun ja Rantapolun kulmassa pysähdymme ihailemaan saksalaista vanhainkotia, mutta kannattaa tutkailla myös Rantapolun viimeistä taloa numerossa 22. Vuosina 1966-2014 vuonna 1952 valmistunut talo toimi Kanadan suurlähettilään virka-asuntona. Sen jälkeen se myytiin eteenpäin, myyjänä kuningatar Elisabeth. Talon rakennutti Suomalaista Mallihuonetta johtanut varatuomari Piironen, jonka aikana talossa järjestettiin muotinäytöksiäkin. Juuri tältä erää tämäkään talo ei kuitenkaan taida olla myytävänä :-)

Rantapolun kanssa risteää myös pieni Tiilirinne-niminen katu, joka lienee Stadin kapein kaksisuuntainen katu.
Kissanpiiskaajankuja Kristiinankaupungissa taitaa viedä ykkössijan.

Rantapolku Munkkiniemi Rantapolku Munkkiniemi Rantapolku Meilahti ja Munkkiniemi

Pokrovan kirkko

Munkkiniemessä, osoitteessa Tiilimäki 25, sijaitsee asutuksen keskellä myös pieni ortodoksinen kirkko. Kirkon rakenteneen ja sitä ylläpitävään seurakuntaan kuuluu noin 350 jäsentä. Seurakunta on Moskovan patriarkaatin alainen, siinä missä pääosa Suomen ortodoksiseurakunnista on Konstantinopolin patriarkaatin alaisia.

Pokrovahan muuten tarkoittaa Jumaläidin Neitsyt Marian suojeluksen juhlapäivää ja saman niminen pieni kirkko on Kirkkonummellakin. Sillä ei kuitenkaan ole tämän kanssa muuta tekemistä, kuin samaisesta juhlapäivästä valittu nimi.

Pokrovan yhteisö Kirkkonummella

Samalla kadulla on myös Eila Hiltusen ateljeekoti, jonka taiteilijan kuoleman jälkeen osti Pekka Haavisto, joka myi sen eteenpäin remontin jälkeen. Talon nykyisestä omistajasta en tiedä – ei taida kuitenkaan juuri nyt olla myytävänä :-)

Talon edustalla on Hiltusen teos Auringonkukkapelto vuodelta 1975.
Hiltusen Palmulehto-teosta kävimme ihan varta vasten katsomassa muutama vuosi Teheranissa. Pari vuotta sitten kävimme – myöskin opastetulla kaupunkikävelyllä – Hietaniemen hautausmaan taiteilijakukkulalla ja näimme sielläkin yhden Eila Hiltusen työn ja taiteilijan haudan.

Pokrova Munkkiniemi

Pokrova Munkkiniemi sisäkuvia
Sunnuntain jumalanpalvelusten aikaan kirkkoon pääsee kurkistamaan sisällekin

Eila Hiltunen Meilahti ja Munkkiniemi Eila Hiltunen Munkkiniemi

Minne seuraavaksi?

Tätä kirjoitettaessa lähipäivien lista opastetuista kävelyistä näyttää tältä:

Good Guide
Kuvassa esimerkkejä – ajantasaisen listan näet tästä

Kiva idea nämä kaupunkikierrokset ihan kotikulmilla! Oppailta loppuivat turistien opastukset risteilylaivaliikenteen päätyttyä, mutta niin loppuivat suomalaisiltakin matkat ulkomaille, joten nyt suomalaiset oppaat ja suomalaiset asiakkaat kohtaavat toisensa suomalaisessa maisemassa!

Tags from the story
Join the Conversation

12 Comments

  1. says: Melissa

    Helsinki on niin upea kaupunki, täältä löytyy vaikka ja mitä kun lähtee kävellen tai pyörällä liikkeelle. Helsinki ei ole vain betoniviidakko, vaan paljon muutakin. Upeita kuvia :)

    1. says: Pirkko

      Kiitos Melissa! Helsingissä on myös paljon historiaa melkein jokaisessa korttelissa. Mekin olimme kyllä niin kävelleet kuin pyöräilleet näilläkin kulmilla aikaisemminkin, mutta silti kierros oppaan kanssa tarjosi monta uutta tarinaa näistä kaupunginosista.

  2. Jos tuollaisia kierroksia järjestettäisiin täälläkin päin, osallistuisin kyllä mielelleni. Oiva tapa tutustua kotikaupunkinsa kiinnostaviin nähtävyyksiin ja/tai historiaan. Turussa muutamalle on tullut osallistuttuakin. Tämä Meilahden ja Munkkinimen kierros muuten palautti mieleen sen että Suomessa on varmasti ihan valtava määrä erilaisia huviloja, joista monella varmaan myös varsin kiinnostava historia!

    1. says: Pirkko

      Kiitos Mikko! Mietinkin tuota Meilahtea, sillä sen huvila-alueelle taitaa olla tarjolla toinenkin kävelykierros, että voisi olla hauska osallistua vielä sillekin.

  3. says: Ne Tammelat

    Mielenkiintoinen kävelykierros teillä, tuossahan olisi business idea kiinteistövälittäjille, tarjota kävelykierroksia alueille, joissa asuntoja myytävänä.

    Nuo vanhat puiset huvilat ovat kyllä upeita. Toivottavasti niitä jaksetaan kunnostaa ja säilyttää. Ville Valon erikoinen ex-asunto on myös joskus tullut paikannettua. Hauska sattuma, että kerroit tuosta Rantapolun koirien vartioimasta rakennuksesta, sen asukkaat ovatkin meille tuttuja.

    1. says: Pirkko

      Kiitos kommentista! Tuolla seudulla niin monella asunnolla on mielenkiintoinen historia – ja monella myös ”mielenkiintoinen” hinta :-)

  4. says: Sari

    Kannattaa tutustua ns. Kotikaupunkipolkuihin. Niitä löytyy erityisesti Helsingissä, mutta on tehty muuallekin. Kun muutin muutama vuosi sitten Lauttasaareen, tutustuin alueeseen näiden Kotikaupunkipolkujen avulla. Se oli aika hauskaa. Netistä ihan löytyy sivustokin kotikaupunkipolut.fi

    1. says: Pirkko

      Kiitos Sari! Tuolta näyttikin löytyvän yhtä jos toista ihan kotikulmiltammekin! Tosin vaatii sitten paneutumista lukemisen muodossa siinä missä tällä kierroksella osaavat oppaat kertoivat kohteista.

  5. Nuo kävelykierrokset on kivoja. Itse olen käynyt Kalliossa, Krunikassa ja Helsingin työläiskortteleissa tuollaisella kierroksella.

    Nyt Oulussa olen kierrellyt asuntoja ihan ostokulmalla. Hirveän hankalaa. Tai ei olisi, jos olisi määrättömästi rahaa :D

  6. says: Sari

    Joo, tosiaan nuo kotikaupunkipolut eivät ole samalla lailla ”käyttäjäystävällisiä”, mutta kun Laruun muutin, niin ei täällä ollut tuollaisia opastettuja kierroksia tarjolla. Nehän on aina kivoimpia. Mutta hauskaa, että tuollaisia on tehty.

  7. says: DML

    Tuollanen olisikin kiva kierros itselleni. Rakastan asuntoja ja taloja – varsinkin vanhoja, mutta myös modernit ratkaisut kiinnostavat. Kiitos vinkistä! :)

    1. says: Pirkko

      Kiitos kommentistasi! Moderneja vaihtoehtoja tuolla suunnalla on harvemmin tarjolla, mutta puistomaisina alueina tietysti tosi kivoja, niin kierrellä kuin varmasti asuakin.

Leave a comment
Leave a comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *