Kaukokaipuu -matkablogi haastoi joukon matkabloggaajia kertomaan ensimmäisestä ulkomaan matkastaan.
Monni Himari tosin sivuuttaa ihan ensimmäiset matkansa Ruotsiin ja aloittaa perheen Italiaan suuntautuneesta pakettimatkasta, mutta taidan silti yrittää aloittaa ihan niistä ensimmäisistä. Vaikka ne suuntautuivatkin Ruotsiin ja vaikka muistot niistä ovatkin pahasti haalistuneita.
Muistutuksena vaan kaikille nyt alle 8-10 -vuotiaiden lasten kanssa matkustaville, että ihan lähtemättömiä muistoja näistä matkoista ei lapsillenne taida sittenkään jäädä. Valokuvien tukemia valemuistoja toki helpommin kuin 60-luvulta, jolloin valokuviakaan ei aina otettu.
Pakettimatkat eivät koskaan olleet meidän perheemme juttu, joten ensimmäiset ulkomaan matkani olen tehnyt laivalla ja reittilennoilla. Ensimmäiselle pakettimatkalle, Ateenaan, lähdin vasta yhdessä Lassen kanssa 1976, ja sillekin Tukholmasta, eli matkasimme laivalla sinne ja sieltä takaisin. Suomesta kun ei tuolloin päässyt Ateenaan, vain Kreikan saarille, ja me halusimme juuri Ateenaan.
Käytän monikkoa, ensimmäiset ulkomaan matkani, sillä vielä muutama kuukausi sitten tapasin sujuvasti tavannut kertoa, että kävin ensimmäisen kerran Ruotsissa päiväristeilyllä Eckeröstä Grisslehamniin. Vietimme tuolloin, äitini ja sisarukseni, kesää täysihoitolassa Eckerössä, sillä vanhempani olivat juuri ostaneet tontin Paraisilta ja tuona kesänä tontilla oli sen verran vilkasta rakennustoimintaa meneillään, ettei kolmea alle kymmenvuotiasta taidettu kaivata ihan koko kesäksi rakennusmiesten jalkoihin.
Kööpenhaminan kautta Göteborgiin
Mutta, palataan hetkeksi siihen tämän hetkisen käsitykseni mukaan ihkaensimmäiseen Tanskan ja Ruotsin matkaani.
Isäni opiskeli sodan jälkeen vuosina 1945-47 Göteborgissa Chalmersin teknillisessä korkeakoulussa ja työskenteli vielä myöhemminkin ajoittain kaupungissa. Myös äitini asui ja työskenteli Göteborgissa vuosina 1946-48.
Näinä vuosina vanhempani solmivat kaupungissa kestäviäkin ystävyyssuhteita ja niinpä he palasivat sinne ajoittain. Vappuna 1961 mukana matkassa olin isäni isänäidilleni lähettämän postikortin ja isäni päiväkirjan mukaan myös minä, 4-vuotiaana. Ei mitään mielikuvia tästä matkasta! Mutta ehkä se oli ensimmäinen ulkomaan matkani.
Ote isäni päiväkirjasta vuodelta 1961:
2.5.1961: 10:45 lentokoneella Tukholmaan Pirkon ja Jössen (äitini) kanssa.
12:00 jatkoimme Kööpenhaminaan, jossa kävimme katsomassa eläintarhaa. 19:40 lentokoneella Göteborgiin.
Eckeröstä Grisslehamniin
Kesältä 1966 minulta on jo omiakin muistoja, niin Eckeröstä kuin laivamatkasta Ruotsiin. Muistot Ruotsin puolelta vietetystä ajasta ovat kuitenkin päässeet pahasti haalistumaan.
Eckerön rannoille olen myöhemmin Ahvenanmaalle niin autolla kuin veneellä tekemillämme matkoilla palannut pariinkin otteeseen. Selvitin jopa jossain vaiheessa, että silloinen Sandvikens pensionat, jossa asuimme, on edelleen toiminnassa, nyt nimellä Hotell Elvira. Ehkä vielä jonain päivänä palaan sinne, vaikka vaan yhdeksi yöksi. Sandviken oli kyllä kuvaava nimi, sillä ranta täysihoitolan edustalla oli/on matalaa hiekkarantaa pitkälle ulapalle. Isänikin kävi Eckerössä siellä ollessamme ja muistan retken Signilskärin lintusaarelle – ehkä sinnekin olisi mahdollista päästä vielä joskus käymään?
Päiväretken Eckeröstä Grisslehamniin yli Ahvenanmeren teimme Alandia-nimisellä aluksella, joka ainakin menomatkalla keinui niin, että ainakin me kaikki lapset olimme merisairaita! Ahvenanmerellä taitaa olla vain kaksi vaihtoehtoa, joko siellä myrskyää tai sitten on ihan tyyntä – näin ainakin purjehdusvuosinamme. Grisslehamnissa matkasimme, todennäköisesti, päiväksi Norrtäljeen, mutta matkan tästä osuudesta minulla ei ole oikein mitään muistikuvia.
Eckeröstä taisi päästä päiväristeilylle Grisslehamniin ainakin vielä muutamana vuosi sittenkin jopa ilmaiseksi, ideana lienee, että laivalla tehdään sen verran ostoksia, että laivayhtiö jää joka tapauksessa plussan puolella. Eckerö – Grisslehamn -linja on myös vanha postisoutulinja – tämä 45 kilometrin matkaa on dokumentoidusta soudettu ensimmäisen kerran jo vuonna 1376, mutta luultavasti jo sitä ennenkin.
(Hotelli Elviran kuva hotellivaraussivustolta)
Rotterdamin kautta Lissaboniin
Jos kummastakaan näistä ulkomaan matkasta ei jäänyt kovin selkeitä muistikuvia, niin seuraavalta matkalta keväältä 1973 muistikuvani ovat jo kirkkaampia. Silloinkin matkustin isäni kanssa: pääsin mukaan hänen Rotterdamiin ja Lissaboniin suuntautuneelle työmatkalle. Rotterdamissa isällä oli joitakin tapaamisia, joiden aikana odottelin häntä hotellihuoneessa ja tilasin huonepalvelusta ainakin jäätelöä!
Ote isäni päiväkirjasta vuodelta 1973:
24.4.1973: 13:10 Pirkon kanssa lentokoneella Kööpenhaminan kautta Amsterdamiin, josta heti autolla Rotterdamiin. …
25.4.1973: Iltapäivällä Pirkon kanssa Aviadomessa (Schipholissa). 17:10 lentokoneella Brysseliin, josta 19:30 Lissaboniin.
View this post on Instagram
Rotterdamista jatkoimme Lissaboniin, tai tarkkaan ottaen Cascaisiin, jossa isälläni oli talo hänen työskennellessään Portugalissa. Aamuisin matkasimme yhdessä junalla Lissaboniin, josta isäni jatkoi matkaa laivalla Lisnaven telakalle minun jäädessäni tutkimaan kaupunkia.
Saavuimme Lissaboniin keskiviikkoiltana ja palasin takaisin seuraavana tiistaina – pakkohan sitä oli palata, lukiolaisen, kouluun. Isäni jäi Portugaliin.
Ote isäni päiväkirjasta vuodelta 1973 (viikonlopun osalta):
28.4.1973: Autoajelulla Pirkon kanssa reitillä Sesimbra – Setubal – Palmela. Kävelyllä Lissabonin keskustassa.
29.4.1973: Pirkon kanssa tutustumassa Lissabonin nähtävyyksiin: Belemin torni, Löytöretkeilijöiden muistomerkki, Merenkulkumuseo, Planetario ja akvaario Vasco da Gama. Lounaalla Ritzissä. Iltapäivällä ajelulla Guincho – Cabo da Roca – Colores – Sintra.
Portugalissa ehdin käymään perheen esikoisena kahdesti ennen Portugalin vallankumousta. Äitini, ja nuoremmat sisareni, eivät käyneet Lissabonissa kertaakaan: äidilleni riitti, että isä kävi säännöllisin väliajoin kotona ja nuoremmat sisarukseni olivat liian nuoria matkustamaan yksin eikä minuakaan ilmeisesti katsottu vielä riittävän vastuulliseksi huolehtimaan itseni lisäksi heistäkin.
Vuoden 1973 jälkeen palasin Lissaboniin vasta keväällä 2015. Tuolloin mukana matkassa olivat myös sisarentyttäreni ja kävimme Cascaisissa käydessämme katsomassa myös isäni aikoinaan vuokraamaa taloa, joka ei kyllä olisi pelkällä vanhalla osoitteella löytynyt, sillä katu oli vuosien saatossa numeroitu uudelleen. Onneksi olimme liikkeellä Tours by Locals -oppaan kanssa, joka oli selvittänyt uuden osoitteen pyynnöstämme jo etukäteen!
Vasemmalla talo Cascaissa 1973, oikealla sama talo 2015
Elämäsi ensimmäinen ulkomaanmatka?
Nyt on sinun vuorosi! Osallistu Elämäni ensimmäinen ulkomaanmatka -blogihaasteeseen ja kerro, mitä sinä muistat reissultasi. Seuraa alla olevia ohjeita, ja linkkaa halutessasi kertomuksesi KAUKOKAIPUUn jutun kommentteihin.
- Kirjoita artikkeli ensimmäisestä ulkomaanmatkastasi.
- Voit halutessasi linkittää jutustasi KAUKOKAIPUUn alkuperäiseen postaukseen.
- Jos haluat, haasta mukaan myös muita bloggaajia.
- Haasteeseen voi tarttua kuka tahansa myös ilman haastetta!
Minusta olisi mukava lukea muiden jo hiukan varttuneempien matkabloggaajien ensimmäisistä matkoista.
Miten olisi: Appa matkustaa, Kohteena maailma, Mummo matkabloggaa, Please Be Seated for Takeoff ja SNmatkakuvaaja?
Jutun otsikkokuva Eckeröstä kesältä 1966, kuvassa siskoni ja veljeni.
Kiitos haasteesta Pirkko! Minulle käy samoin kuin jollekin muulle, että 1. ulkomaanmatkastani tulisi niin lyhyt keftonys, ettei kannata edes harkita. Sen tein perheemme kanssa junalla Haaparantaan joskus yli 60 v sitten eikä kuvia ole muistikuvia lukuunottamatta. Siksi joudun hyppäämään oli 20 v eteenpäin vuoteen 1983. Siitä reissusta löytyy paperikuvia, joten menee skannailuksi. Yritän hoitaa homman, kun ehdin kerkiämään.
Kiitos kommentistasi Asko! Valokuvat eivät lienee pakollisia – ja voihan juttua tarvittaessa hiukan kuvittaa netistä löytyvillä vapaasti käytettävillä kuvillakin – mutta jonkinlaiset muistikuvat lienee sittenkin tarpeen :-) Itselläni tämän (matka)historiani tutkimista ovat merkittävästi tukeneet isäni päiväkirjat yli 60 vuoden ajalta, tosin niistäkin asioista löytääkseen pitää olla joku ajatus tapahtumasta ja edes vuodesta, sillä en ole vielä ainakaan lukenut niitä alusta loppuun.
Sinä vastasitkin tähän haasteeseen nopeasti. Me vielä vähän mietimme, että mistä matkasta kirjoittaisimme. Ehkäpä meidän osalta voisi olla ensimmäinen yhteinen matka, kun kuitenkin pariskuntana blogia pidämme.
Kiitos Mikko! Sattui olemaan kivasti linjassa tämä haaste vuoden alussa aloittamani elämäkertakurssin kanssa. Totta tuokin, että tähän olisi voinut sopia myös ensimmäinen yhteinen ulkomaan matkamme, joka meidän tapauksessa Ahvenanmaata ja Tukholmaa lukuunottamatta olisi ollut Ateena 1976, josta itse asiassa olenkin kirjoittanut jo aikaisemmin.
Usko tai älä, mulla on ollut jo puolisen vuotta julkaisulistalla aiheena kirjoittaa ekan reissun muiston pätkiä.
Olikohan meillä joskus puhe näistä muisteloista jossain?
Ilman muuta siis osallistun!
Tosin ihan hetkeen ei ole vielä tulossa, kun on monta juttua edellä, mutta ei sillä varmaan niin väliä ole koska teen.
Mulla oli ajatuksena kertoa joistakin vanhoista reissuista sitten kun pääsen Suomeen penkomaan kuva-arkistojani, mutta se tuskin toteutuu ainakaan ennen syksyä. Tähän ekaan saattaisi kyllä löytyä jotakin vanhemmiltani.
Kiitos Tanja! Mukavaa, jos lähdet mukaan haasteeseen, vaikka sitten vähän myöhemminkin.
ENSIMMÄINEN ULKOMAANMATKANI
oli automatka perheen kanssa Pohjanlahden ympäri kesällä 1960. Silloin Ruotsin puolella ajettiin vielä vasenta puolta. Paluu Suomeen tapahtui ekalla Vikingillä, joka liikennöi Kapellskäristä Korppooseen. En itse kuvannut tällä matkalla, isäni ja vanhempi systerini kyllä, muttei itseltäni löytynyt näitä kuvia. Tein matkasta muistiinpanoja pieneen vihkoon, mutta sekin on valitettavasti kadonnut. Löysin kuitenkin muutamia matkalta ostamiani kortteja, tässä Tukholmaa ratikka-aikaan. (Förlag Nordisk Konst Stockholm / Handkolorerat.) Ei tästä matskusta oikein postausta synny.
https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/OBJEKTIIVISSA+MAAILMA/RUOTSI/Tukholman+kortti+1960.jpg
Kiitos Sakari! Näin vähän uumoilinkin, että kun mennään – sanotaanko nyt yli 30-kymppisiin – niin ensimmäisistä matkoista ei ole jäänyt jäljelle valokuvia. Ja vanhimpien matkojen osalta tietysti muistikuvatkin ovat jo hyvin haalistuneita. Turkulaisena kävin Tukholmassa laivaristeilyillä jo teininä, mutta silloin ne useimmiten olivat ei-poistuta-laivasta -risteilyjä, joten ensimmäiset oikeat muistikuvat Tukholmasta ovat vasta jostain 70-luvun loppupuolelta.
Olipa mielenkiintoinen ja kattava postaus. Todella ihanaa, että olit löytänyt vanhoja valokuviakin. Vaikka en matkabloggaaja olekaan, niin voisin kyllä lähteä silti tähän haasteeseen :)
Kiitos kommentistasi! Tuo kaikkien valokuvien saattaminen skannaamalla (tai diojen osalta osittain myös skannauttamalla) on osoittautunut projektiksi, jota en ole hetkeäkään katunut.
eka ulkomaanmatkani oli häämatkamme Pariisiin ja Lontooseen vuonna 2014
Kiitos Anna! Pariisi kuullostaakin ihan häämatkakohteelta ?
Kiitokset haasteesta ja kivasta postauksesta muutenkin! Ensimmäisestä ulkomaanmatkastani ei ole paljon kerrottavaa, mutta sitäkin mielenkiintoisempi yksityiskohta siitä löytyy. Eli sen perusteella varmaan sitten pitäisi osallistua tähän jollakin tavalla, jonkinlaisella virityksellä :-) Katsotaan mitä tuleman pitää :-D
Kiitos Rami! Useampikin on kyllä kommentoinut, että siitä ensimmäisestä matkasta ei ole pahemmin (omia) muistoja jäänyt, valokuvia vielä vähemmän, ja siksi itsekin päädyin listaamaan tähän jopa kolme ensimmäistä, sillä vasta niiden myötä pääsin oikeasti muistamiseen asti ja jokunen kuvakin löytyi.
No niin, kaksi kuukautta sitten lupasin ja nyt sain toteutettua!
Totta puhuen halusin säästää kirjoittamisen pääsiäiseen, koska ensimmäinen reissukin on tehty pääsiäisenä.
Mietin olenko matkustanut ennen tuota viisivuotiaana tekemääni Kreikan matkaa esim. Ruotsiin, mutta ilmeisesti olen kiertänyt silloin vain kotimaata.
Vanhempani kyllä tekivät joitakin reissuja Tukholmaan ja Leningradiin, mutta niillä en ollut mukana.
Tässä nyt sitten ne muutamat mieleen jääneet välähdykset Kosin saarelta.
Oli kyllä hauska muistella ja on ollut mukava lukea muiden ensimmäisistä matkoista, kiitos haasteesta!
https://pleasebeseatedfortakeoff.com/pelottavia-mustekaloja-pesusienia-ja-veijalaisen-kaverina-kosilla/