Tammikuussa aloitin uudelleen, joskin hiukan eri muodossa kuin aikoinaan, Kuukauden kuva -sarjamme.
Edellinen kierros päättyi vuonna 2017, joten nyt ovat vuorossa vuodet 2018-2020.
Tässä siis helmikuun kuvia näiltä muutamalta edelliseltä vuodelta:
Vuoden 2021 helmikuu on edelleen matkojen osalta koronahiljainen. Ensi viikolla saimme kuitenkin sovittua blogin puitteissa yhden yön tutustumisretken Snappertunan Calliolaan: tiedossa siis saaristomaisemia, hiihtämistä ja ehkä lumikenkäilyäkin!
Teatterimatka Turkuun siirtyi kolmannen kerran, ensin joulukuun alusta tammikuulle, sitten helmikuulle ja nyt liput on siirretty huhtikuulle, mutta aika näyttää.
Jutun otsikkokuva on helmikuulta 2020 Espoosta. Kolmen vuoden tauon jälkeen meren jäät kantavat taas tänä talvena hiihtäjän.
En muistanutkaan, että olette käyneet Mauritaniassa! Afrikka on kiinnostava maanosa, vielä jokin aika sitten minua kiinnosti siellä lähinnä safarit, mutta koko ajan se on alkanut kiinnostamaan laajemminkin.
Kiitos kommentistasi Mikko! Länsi-Afrikka on aika erilainen maailma kuin ”safarien Afrikka”, eli kannattaa toki yrittää tutustua tuohonkin Afrikan kolkkaan.
Kuukauden kuva! Kiva idea. Ja muistankin kun kerroit Cesky Krumlovista. Se oli silloin mielestäni kiehtova postaus ja palasin nyt postaukseesi uudelleen.
Tässä kommenttini 2018 postaukseesi: ”Ihana museo! Menneen maailman tunnelmaa. Hienoa, että tällainen on säästynyt toisen maailmansodan ajoilta. Ja vielä tähän on lisättävä, ihanat nuo ikkunat. Cesky Krumlov! Paikan nimi tallennettu. Kiitos hienosta vinkistä.”
Vaan nyt on erilainen vuosi!
Kiitos Tuula! Näinä vuosina matkailun osalta on vähän pakko tukeutua muistoihin – mutta ehkä niitä vielä jonain päivänä alkaa kertyä lisääkin.
Minustakin ihan huippuidea! Aika hauskaa katsoa, missä on minäkin vuonna saman kuun aikana käynyt. Tuo Calliola on minullakin ohjelmassa, mutta vasta maaliskuun alussa, kun hiihtolomat on saatu lusittua. Itse en pidä hiitolomaa, mutta seuralaiseni pitävät.
Kiitos Teija! Toivotaan, että teillekin vielä riittää talvea Calliolassa, sillä niin rannan tuntumassa hiihtäminen kuin lumikenkäily lumisessa metsässä olivat kyllä kivoja kokemuksia tuolla.
Onpas kivan näköinen paikka tuo Cesky Krumlov! Ja heräsi kiinnostus myös tuota lentokenttäpostausta kohtaan. Menenpäs lukemaan sen samoin tein :)
Kiitos kommentistasi! Cesky Krumlov on kyllä kuin karkki pienten kaupunkien joukossa. Ei ole sekään kaupunki turhaan saanut Unescon maailmanperintöstatuskohteen arvoa.
Pikkukaupungit on monesti jopa viihtyisämpiä kuin suuret ja tunnetut turistikohteet. Ehkä niissä ei kaikkia samoja palveluja tai varsinaista tekemistä aina ole, mutta kuljeskeluun ja tavallisen arkielämän tarkkailuun ne sopii hyvin.
Kiitos Cilla! Tosin, aikaan ennen koronaa, tuo Cesky Krumlov, oli niin suosittu, että kaupunki oli parhaimmillaan vaan aamuisin ja iltaisin. Aamupäivällä saapuivat päiväretkeläiset Prahasta ja valloittivat kaupungin alkuiltaan asti. Surullista kuultavaa oli myös paikallisoppaamme kertomana se miten hekin olivat muuttaneet kaupungin ulkopuolelle, sillä kaupungin asunnot olivat valuneet yksi kerrallaan sijoittajille Airbnb-asunnoiksi, eli kaupunki oli museoitumassa turistikohteeksi. Ehkä tältä osin korona on palauttanut ”tavallisen arkielämän” tännekin.