Vaikka kävin ensimmäisen kerran Alankomaissa jo 1970-luvulla, niin turisteina olen/olemme viettäneet aikaa Alankomaissa vain vähän.
1980- ja 1990-luvulla osallistuin silloin tällöin symposiumiin, kursseille ja kokouksiin Amsterdamissa, Utrechtissa ja Nijmegenissä. Useammankin kerran liitimme näihin työmatkoihin myös vähän lomaa, eli Lassekin lensi vähintään viikonlopuksi tai jopa pitemmäksi ajaksi Amsterdamiin tai Utrechtiin.
1984 DECUS Europe Symposium
Syyskuun lopulla osallistuin viikon mittaiseen DECUS Europe Symposiumiin RAI Kongressikeskuksessa – kuten noin 1700 muutakin osallistujaa, joista suomalaisiakin oli noin 50.
80-luvulla, kun työnantajan kustannuksella matkustettiin, tavattiin asua hulppeasti: hotellina oli loistelias Grand Hotel Krasnapolsky Dam-aukion kupeessa.
Symposium tarjosi satoja rinnakkaisia luentoja, eli jokaiselle jotakin, ja lisäksi laajan Digitalin tietokoneiden näyttelyn.
Itsekin puhuin tilaisuudessa aiheesta ”Managing a pool of VAXes without having them in a cluster”. Etukäteen vähän jännitti esiintyminen sadoille ihmisille englanninkielellä, mutta ihan hyvin se meni ja oikeastaan kun auditorion valot himmennettiin, niin eihän sitä enää osannut ajatella, että kuulijoita onkin nyt satoja, ei kymmeniä.
Virallisen ohjelman ohella useimpina iltoina oli tarjolla jonkun sponsorin cocktail-tilaisuuksia, ainakin Digitalin, käyttäjäyhdistyksen, KLM:n.
Ihan perusturistijuttujakin ehdimme tekemään: kaupunkikierroksen timanttihiomoineen kaikkineen ja käymään mm. Rijksmuseumissa.
1988 Utrecht, Amsterdam
Elokuun lopulla osallistuin töiden puolesta kokonaista kaksi viikkoa kursseille Utrechtissa, Niewgeweinissä. Ensimmäisen viikon iltoina kävin lenkillä kanavien rannoilla – tai shoppailemassa. Perjantai-iltana Lassekin tuli Utrechtiin viikonlopuksi ja seuraavaksi viikoksikin.
Viikonloppuna teimme lauantaina retken Rotterdamiin ja kävimme mm. Euromastissa ja katsomassa kuutiotaloja.
Sunnuntaina vuorossa olivat Haag, Scheveningenin rannat ja Madurodamin pienoiskaupunki.
Seuraavalla viikolla Lasse leikki Utrechtissa päivisin turistia: kuulemma tosi tylsä kaupunki ja iltaisin kävimme usein lenkillä.
Kurssi päättyi keskiviikkona ja muutimme Amsterdamiin, Grand Hotel Krasnapolskyyn, tietysti.
Amsterdamissa kävimme mm. Van Gogh -museossa – ja shoppailimme. 80-luvun lopullakin valikoimat olivat vielä sen verran erilaisia Keski-Euroopassa kuin Suomessa, että se tavallaan kannatti.
Iltaisin kävimme syömässä mm. indonesialaisissa ja kiinalaisissa ravintoloissa, joita niitäkään ei vielä silloin Suomessa pahemmin ollut. Indonesialaisen ravintolan osalta olen kirjoittanut sen aikaiseen päiväkirjaamme, että söimme 20 ruokalajin menuun!
1992 Nijmegen, Amsterdam
Syyskuussa saavuin Amsterdamiin Genevestä, jossa olin viettänyt pari päivää Sig Sigma -kurssilla.
Amsterdamista jatkoin vielä samana iltana Nijmegeniin, jossa osallistuin kokoukseen laatujärjestelmien tiimoilta.
Kokous asettui torstaille ja perjantaille ja torstai-iltana Lassekin tuli Nijmegeniin, jossa hän ehti jopa tutustumaan hiukan kaupunkiin toisen kokouspäiväni aikana. Kokouksen päätyttyä siirryimme Amsterdamiin, jonne jäimme vielä viikonlopuksi. Asuimme Sint Nicolaas -hotellissa aseman lähellä, jonka silloisen työpaikkani matkatoimisto oli meille persoonallisena hotellina suositellut ja sitä se olikin.
Lauantaina kiertelimme keskustassa ja muistan, että väkeä oli liikkeellä niin paljon, että eteneminen Kalverstraatilla oli jo puoliltapäivin haastavaa!
Synttäri-illalliseni nautimme Oriënt-ravintolassa Van Baerlestraatilla lauantai-iltana. Sunnuntai-aamuna ehdimme tehdä kaupungissa pienen lenkin ennen aamiaista ja paluumatkaa.
1994 Amsterdam, Utrecht
Huhtikuussa osallistuin yhden päivän kurssille Utrechtin lähellä Nieuwegeinissä.
Matkustin kuitenkin Amsterdamiin jo edellisenä päivänä, kiertelin iltapäivän kaupoissa, de Bijenkorfilla ja Kalverstraatilla ja jatkoin vasta illalla matkaa Utrechtiin ja sieltä edelleen raitiovaunulla Nieuwegeiniin. Muistan tuosta illasta sen, että harmittelin tuota ratikkamatkaa, sillä Nieuwegeinista ei löytynyt millään taksia hotellille. Lopulta päädyin pyytämään yhtä pizzeriaa tilaamaan minulle moisen Hotel Mercureen.
Seuraavana päivänä opiskelin uutta tarjousjärjestelmää ja yleisemmin Opportunity Trackingiä kolmeen asti, jonka jälkeen aloitin paluumatkan raitiovaunulla Utrechtiin ja edelleen junalla Amsterdamiin ja Schipholiin ja sieltä iltalennolla kotiin.
Tuosta raitiovaunumatkasta on jäänyt mieleeni samaisella kurssilla ollut kolleegani Pohjois-Irlannista, joka ryntäsi ovelle kun joku nousi ylös taittuvalta istuimelta, joka noustessaan piti kovan äänen: tuohon aikaan Pohjois-Irlannissa piti koko ajan olla varuillaan pommi-iskujen varalta ja tuo kolleegani reagoi siksi jokaiseen poikkeavaan ääneen voimakkaasti.
Aika paljon aikoinaan matkustettiin muutaman tunnin tilaisuuden tähden!
2018 Keukenhof ja Amsterdam
Kun työpaikan vaihdon myötä työmatkani eivät enää suuntautuneet Alankomaihin, niin Amsterdam päätyikin odottamaan kertausta yli vuosikymmenen. Keväällä 2018 vietimme kuitenkiin kaupungissa useamman päivän.
Tällä kertaa kävimme mm. Keukenhofissa, tutustuimme Amsterdamiin pyöräillen ja osuipa matkamme ajalle vahingossa Kuninkaan päiväkin, joten pääsimme kokemaan senkin.
Schiphol
Ihan oma lukunsa Alankomaiden osalta olisi vielä kaikki ne kerrat, joina olemme vaihtaneet konetta Schipholin lentokentällä. En paljoa liioittele, jos väittäisin, että olemme poikenneet kentällä useimpina vuosina sanotaan nyt vaikka vuoden 2000 jälkeen, mutta ehkäpä jätän nyt kuitenkin vanhat päiväkirjat ja matkadokumentit tältä osin tutkimatta!
Hollannista Alankomaihin
Tarkkaan ottaen tämä on jo toinen yhteenvetoni Alankomaista. Ensimmäisen, suppeamman, yhteenvedon tein kevättalvella 2011, kun tavoittelin tilannetta, että blogissamme olisi ainakin yksi juttu jokaisesta vierailemastamme maasta.
Silloin otsikoin jutun nimellä Hollanti, sillä nimiä Hollanti ja Alankomaathan käytettiin aikaisemmin rinnan sulassa sovussa. Vuonna 2020 Alankomaissa tuli kuitenkin voimaan uusi käytäntö, jonka myötä maan virallisena nimenä käytetään vastedes ainoastaan Alankomaita, joten olkoon tämänkin jutun otsikkona nyt jo Alankomaat.
Lopuksi – vielä kerran Alankomaat?
Kaikki blogimme jutut Alankomaista pääset lukemaan myös tästä. ”Listallamme” ei tällä hetkellä ole uusia ideoita Alankomaiden osalta, ei edes Amsterdamin.
Muut kuin ”lippulappu” kuvat ovat netistä, kaupunkien matkailusivustoilta tai hotellien sivustoilta.
Utrechtiin kannattaa tulla uudestaan! Tämä ei ole enää tylsä kaupunki, niin kuin ehkä vielä 80-luvulla :) Tai no, nyt saattaa vielä olla niin kauan kuin lockdown kestää… Normaalitilassa täällä on paljon kaikkea kaunista ja ihanaa ja tekemistä.
Kiitos Satu! Ehkä tuohon tylsyyden mielikuvaan vaikutti myös se, että siippani tosiaan päätyi oleskelemaan kaupungissa päivät yksin minun ollessani töissä. Mutta pidetään mielessä, ehkä tämä matkailu hyvinkin lähivuosina menee sellaiseksi, että lähimatkailu Euroopassa tulee olemaan se juttu.
Enpä ole ikinä käynyt Alankomaissa. Eikä se oikein matkakohteena kiinnostakaan, ehkä joskus auton kanssa liikkeellä ollessa tulee poikettua.
Ei muuten ollut tullut vastaan Indonesialaista ravintolaa Suomessa tai oikeastaan muuallakaan. Nopean googlatuksen perusteella selviää kuitenkin, että niitä taitaa Suomessakin olla useita. Tykkään noista ns, etnisistä ravintoloista, tuollaisessakin olisi kiva käydä
Kiitos Mikko! Luultavasti nykyisin löytyy indonesialaista rijstafeliä kymmenine lisukkeineen Suomestakin, mutta parikymmentä vuotta sitten matkailu Euroopassakin oli sikäli erilaista, että niin kauppojen kuin ravintoloiden valikoimat poikkesivat kotimaisista (ja kauppojen osaltahan tilanne oli myös se, että nettikauppaa maasta toiseen ei tietenkään ollut).
Sinulla ja teillä on melkoisen laaja kokemus kyllä tästä(kin) maasta!
Me ajelimme Alankomaiden läpi kesällä 2018 ja pysähdyimme pohjoisosassa sijaitsevaan Groningeniin, joka oli vähän kuin pieni Amsterdam (jossa olin aiemmin käynyt ystäväni kanssa). Autoretki sinne voisi olla kiva uudelleen, katsoin jo silloin kartalta, että rannikolla olisi kaikkea kiinnostavaa, mutta tuon reissun osalta aikataulumme oli liian tiukka suurempaan seikkailuun. Ne Tammelat/Katri
Kiitos kommentista! Olen näitä maayhteenvetoja tekemässä maista, joissa olemme käyneet vähintään kolme kertaa, osassa tosiaan vielä useampiakin kertoja. Eli osaltamme maabongaus ei ole tarkoittanut sitä, että koukataan vuodessa satoja lentokenttiä ja kerrotaan sitten, että olemme ”käyneet” niin ja niin monessa maassa :-)
Meinasin sanoa, että johdat yhdellä, mutta ollaankin tasoissa. En muistanut yhtä reissua Hollantiin ollenkaan :-D No joo, Amsterdam on tullut itselle kyllä tutuksi ja varsinkin sen museotarjonta on huikea. Toki itseä kiehtoo myös erityisesti kaupungin rento baarikulttuuri kanaalien rannalla sekä ennen kaikkea arkkitehtuuri.
Muuten Hollanti on jäänyt itselle turhan vieraaksi, joskin olen sinne raapustanut muutaman roadtrip vaihtoehdon, mitä kohteita haluan ehdottomasti nähdä lisää. Rotterdam teki vaikutuksen, vaikka olenkin käynyt siellä vain pikapyrähdyksen.
Kiitos Rami! Eipä tämä nyt oikeastaan kilpailu ole :-) – asetin vaan itselleni blogin suhteen rajan, että vähintään kolme eri reissua samaan maahan ”ansaitsee” yhteenvedon. Aika monta tällaistakin maata löytyi, n. 20 niistä 140:stä, joissa olen käynyt, ja niiden lisäksi vielä maita, joissa on käyty 2 kertaa, eli kyllä maabongarikin joskus palaakin joihinkin maihin …