Majakka- ja kansallispuistomatkamme majakkaretkien toteutuminen on, kuten aina, pääosin säiden armoilla. Ensimmäinen tämän kesäinen majakkamme, Tauvon majakka, sijaitsee kuitenkin mantereella, joten sinne uskoimme pääsevämme jokseenkin varmasti.
Tauvon retkeä varten majoituimme Törmälän Tilalle Siikajoella ja asetuttuamme taloksi iltapäivällä lähdimme illalla majakkaretkelle.
Tauvon majakan perustiedot
Tauvon majakka sijaitsee Haikarannokan niemessä Perämeren rannalla Siikajoen kunnan Tauvon kylässä. Teräsristikkorakenteinen majakka, rakennettu 1938, oli alun perin luokiteltu johtoloistoksi, mutta kun valolaite muutettiin asetyleenikaasukäyttöisestä sähkökäyttöiseksi vuonna 1978, Tauvon loistona tunnetusta merimerkistä tuli Tauvon majakka. Se rakennettiin turvaamaan liikennettä Nahkiaisen majakkalaivan ja Marjaniemen välille. Haikarannokan niemi on erittäin matala, joten lyhtykoju on asennettu yli 30 metrin korkeudelle.
Navigaattori löysikin majakan ongelmitta – tosin käännyttyämme majakalle vievälle tielle automatka katkesi opaskylttiin, jossa kerrottiin, että jos etenet tästä, niin joudut peruuttamaan takaisin, sillä kohta vastassa on portti ja sen kohdalla ei ole kääntöpaikkaa. Kiitos opaskyltistä! Peruuttaminen pienellä metsätiellä ei olisi ollut ihan kivaa.
Matkaa tuolta kyltiltä Haikarannokan niemelle, jossa majakka sijaitsee, näytti olevan noin kilometrin verran, joten etsimme autolle paikan lähimmän tienristeyksen kupeesta ja lähdimme kävellen eteenpäin. Kävely kesäisessä illassa oli ihan mukava vaihtoehto sekin, tai olisi ollut, jos hyttysiä ei olisi ollut ihan niin paljon. Laventeliöljy auttoi vain rajallisesti, mutta toisaalta se ei haise kovin pahalle.
Jonkin ajan päästä tien käännyttyä vielä hiukan vasemmalle näimmekin jo ensimmäisen pilkahduksen majakasta. Metsän keskellä oli hiukan vaikea löytää hyviä kuvauspaikkoja, mutta ainakin näimme majakan ja kyllä siitä pari kelvollista kuvaakin saimme.
Majakalta eteenpäin tie näytti vievän yksityisasumuksen pihaan, mutta hipsimme kuitenkin eteenpäin piha-alueen reunan ohi vesijättömaan tapaiselle rannalle nähdäksemme majakan vielä meren suunnaltakin: tuolla se kohoaa puiden yli, ainakin vähän.
Alun perin olimme hiukan miettineet, että voisikohan majakalle kävellä rantaa pitkin Tauvon uimarannalta, mutta matka vaikutti sitä kautta vähän pitemmältä ja nyt rannalla ollessamme totesimme, että tuskin eteneminen sitä kautta olisi edes onnistunut. Rannalta palasimme takaisin autolle vielä menomatkaakin ripeämmin, melkein hyttysiä karkuun juosten!
Halusimme kuitenkin nähdä myös Tauvon uimarannan, joten jatkoimme lyhyen matkan sinne autolla. Pieni uimaranta, pieni satama ja kesäkahvila, vaikuttivat hyvinkin idyllisiltä ja hiukan harmittelimme, ettemme olleet tulleet ottaneeksi uimapukuja mukaan. Tauvon majakka näkyi täältäkin, tosin melko kaukaa siis, mutta metsän laidassa, juuri ja juuri puiden latvojen yläpuolella.
Törmälän tila
Majoittumisen Törmälän tilalla olimme valinneet sen sijainnin mukaan – matkaa Tauvon majakalle ja uimarannalle tästä maatilamajoituksesta oli alle 20 kilometriä. Pieni huoneistomme käsitti makuuhuoneen ja olohuone/keittiön kahdessa tasossa ja aamupalan, joka olikin yksi matkamme parhaita isommat hotellit poislukien. Ainakin, jos arvostaa tuoretta, ei-teollista leipää, kuten me. Kivaa, rauhallista pihapiiriä ja jokitörmää lukuunottamatta Törmälässä ei ole oikein ”mitään”, mutta rauhallisuuskin on ihan kivaa. Lähin (ja ainoa) Siikajoen ravintola tällä kulmalla on Raahentienoon Golfin klubiravintola, mutta se on ihan hyvä vaihtoehto. Läheisestä Salestakin löytyy tietysti jotain syötävää. Ja matkalla pienen kylän keskustaan voi pysähtyä vaikka Lassentiellä!
Hyttyset ovat kyllä ärsyttäviä, niitä on tänä vuonna ollut ihan tolkuttomasti. Me olemme nyt luopuneet toistaiseksi kokonaan lähialueen luontoretkistä hhttysten vuoksi. Ehkä niitä nyt alkaa tosin olemaan aavistuksen vähemmän kuin alkukesästä. Tuo majapaikkanne muuten kiinnostaa kivalta, on aina mukavaa yöpyä persoonallisissa paikoissa.
Kiitos Mikko! Koska monet retkemme tällä reissulla olivat merellisiä, niin hyttysistä ei ollut ihan kamalasti ongelmaa – paitsi juuri tällä iltakävelyllä!
Onpa persoonallisen näköinen majakka ja symppis majoitus :) Täällä yksi majakkafani – niissä on jotain hurjan kiehtovaa ja salaperäistä!
Kiitos Eveliina! Jotain ”syitähän” sitä tälle edelleen jatkuvalle kotimaan matkailulle pitää olla – meillä majakat ja kansallispuistot :-)
Tämä muistuttaa minua siitä, että pitäisi käydä taas joskus Tauvossa. Majakka on vaatimattoman näköinen, eikä ole ihme, jos se on minulta unohtunut tai jotain. Tarkalleen ottaen se on aika kaukana lintuasemasta, missä siis olen Tauvossa vieraillut. Se onkin iso kylä, tuo Tauvo. Hyvä majapaikka, täytyy pistää muistiin.
Suomessa on kaksi Siivosentietä. Toinen on Porissa ja toinen on Viialassa. Se on yhdentekevää, koska ”Siivonen” on joka tapauksessa sotilasnimi vailla sen kummoisempia juuria.
Tauvossa on Ulkonokka, joka on antanut nimensä kirjalle ”Ulkonokalta tuulee”.
Kiitos Stacy! Tauvo on tosiaan aika erilainen majakka, niin ulkonäöltään kuin siinä mielessä, että se tosiaan sijaitsee mantereella.
Hiukkasen oli seikkailunmakuinen maajakkaretki! Onneksi kukaan ei häätänyt teitä pois. Hyttysiin olen törmännyt todella vähän. Edes Helvetinjärven kansallispuisto reitillä ei niitä näkynyt. Harmillista, että olivat majoittuneet tuonne Perämeren metsikköön?
Kiitos Sari! Suomalaisina luotimme jokamiehenoikeuteen – eikä reitillä kyllä oikeastaan ihan loppua lukuunottamatta joudu lähellekään kenenkään piha-aluetta, mutta ymmärrän, että pienellä tiellä ovat halunneet rajoittaa turistien autoliikennettä.