Nokia – historiaa ja henkilöhistoriaa

Nokia feature

Turun kaupunginteatterin Nokia-näytelmä on nähtävissä enää 29. ja 30.11. kolmena näytöksenä, eli osta liput nyt – ja varaa tarvittaessa hotellihuone Turusta. Lippuja on edelleen hyvin saatavilla, sillä koronarajoitusten poistuttua niitä vapautui myyntiin reilusti.

Me yritimme nähdä tämän näytelmän jo lähes vuosi sitten, joulukuussa 2020, mutta näytännöt peruttiin koronan takia. Seuraava yritys oli helmikuulle, sama juttu. Vielä yksi yritys keväälle, huhtikuulle – ei onnistunut vieläkään. Mutta nyt, lokakuussa 2020, lopultakin!
Torstai-illan esitys oli myös osaltamme pienoinen virstanpylväs koronan osalta, sillä nyt Turun kaupunginteatterin iso näyttämö täytettiin jo kokonaan – maskit tosin olivat edelleen kaikilla käytössä. Kesäteatteriesityksen Suomenlinnassa (Sofian maailma) ja Helsingin kaupunginteatterin musikaaliin (Niin kuin taivaassa) kesällä ja aikaisemmin syksyllä katsoimme kummatkin vielä isoilla turvaväleillä. Nyt jäljellä oli enää yleisön ohjaus, eli salista poistuttiin väliajalle ja näytelmän päätyttyä riveittäin henkilökunnan ohjeiden mukaan – tosin teatterista poistuttaessa vaateaula ruuhkaantui kuitenkin pahasti.

Nokian tarina lienee pääosin tuttu useimmille suomalaisille. Monelle omakohtaisestikin, sillä monet suomalaiset ovat joissain vaiheessa elämäänsä työskennelleetkin kyseiselle yritykselle, minäkin, lähes kymmenen vuotta. Jossain vaiheessa esitystä yleisöltä kysyttiinkin, että moniko teistä on joskus työskennellyt Nokialle ja katsomossa nousi kymmeniä käsiä. Seuraavaan kysymykseen, että monellako teistä on jossain vaiheessa ollut Nokian puhelin, taisivat nousta käsi lähes kaikilta.

Ollilan, Kallasvuon ja Siilasmaan tarina

Sami Keski-Vähälän kirjoittama tarina on siis tuttu, mutta historian käännekohtien kertaaminen näytelmän keinoin oli silti kiehtovaa.
Näytelmässä ison kansainvälistyneen yrityksen tarina kerrottiin muutaman keskeisen ihmisen kautta. Näin Jorma Ollila päätyi Pohjanmaalta Lontoon kautta Nokian johtoon. Näin Risto Siilasmaa päätyi neuvottelemaan matkapuhelinyksikön myymisestä Motorolalle. Tällainen mies oli Olli-Pekka Kallasvuo.

Näytelmä aloittaa kaukaa, Nokian pitäjästä, Fredrik Idestamin perustamasta puuhiomosta ja sanasta Nokia, joka kuulemma tulee kantasanasta noki, jolla tarkoitettiin soopelia ja muita tummia turkiseläimiä, esimerkiksi näätää. Jos tarina Idestamista ja vikkelästä turkiseläimestä ei ihan kaikille ollut tuttu, niin monialayritys Nokia ja Kari Kairamo luultavasti jo olikin. Yhtiön rahoitusosastolla, kuten muutkin tulevan Dream Teamin jäsenet, työskentelevä Jorma Ollila pyörittää numeroita ja yrittää saada päätöksiä tuottamattomien yksiköiden myymisestä, turhaan. Mutta sitten näyttämöllä nähdään Kairamon itsemurha, josta itse asiassa varoitetaan näytelmää katsomaan tulevia, eli jos et halua nähdä tällaista, niin älä tule katsomoon.

Mutta Simo Vuorilehdon ehdotuksesta Jorma Ollila ottaa ohjat, ensin matkapuhelinyksikössä ja kohta koko yrityksessä. Matkapuhelinyksikön johtaminen Salossa on tärkeää, sillä Nokiassa on tärkeää omata kokemusta linjasta. Nopeasti etenevän uran käänteissä pysähdytään ajoittain hetkeksi, tunneiksi ehkä, keskustelmaan asiasta vaimon kanssa, mutta sitten mennään, unelmia toteuttamaan! Unelmaa kansainvälisestä yrityksestä.

Nokia Turun kaupunginteatteri
Monialayritys ja tuleva Dream Team (Kuva: Otto-Ville Väätäinen / Turun Kaupunginteatteri)
Nokia Turun kaupunginteatteri
Muistat varmaan vielä puhelimien vaihdettavat kuoret? (Kuva: Otto-Ville Väätäinen / Turun Kaupunginteatteri)
Nokia Turun kaupunginteatteri
Välillä Nokian kurssin seuraaminen oli yhtä riemua :-) (Kuva: Otto-Ville Väätäinen / Turun Kaupunginteatteri)
Nokia Turun kaupunginteatteri
Nokialaiset matkustivat ja matkustivat ja matkustivat … (Kuva: Otto-Ville Väätäinen / Turun Kaupunginteatteri)

Yhteistä historiaa vuodesta 2007 vuoteen 2017

Väliaikaan mennessä on edetty vuoteen 2007, maailman matkapuhelinmarkkinat on jo valloitettu, mutta logistiikka yskii. Puhelimet tai komponentit ovat väärissä paikoissa tai ovat vääriä. Poistumme hetkeksi syömään Nokia-leivoksia – ja osaltani muistelemaan omaa Nokia-historiaani.

Juuri tuolloin, 2007, työskenneltyäni jo sitä ennen yritykselle konsultin roolissa taloushallinnon osalta globaalin toimitusketjun rakentamisessa, siirryin Nokialle, taloushallinnon kehitystehtäviin. Ensimmäisinä tehtävinä nokialaisena osallistuin mm. Romanian tehtaan prosessien käynnistämiseen. Vähän myöhemmin pääpaino oli prosessien yhtenäistämisessä maailmanlaajuisesti. Välillä työskentelin linjassa, minäkin, eli siirryin osto- ja maksuliikenteen kehitystehtävistä maksuliikennetiimin vetäjäksi. Muutaman vuoden ajan lähes koko Nokian maksuliikenne kulki tämän noin kymmenen hengen tiimin kautta päivittäin. Joskus oli haasteellista saada ihmisiä töihin joulu- tai juhannusaattoina, mutta onneksi kansainvälisessä tiimistä lähes puolet tuli muista maista kuin Suomesta, joten juhannusaatto ei ollut heille erityisen merkittävä tapahtuma! Mutta muutokset olivat jo nurkan takana.

Nokia leivos
Nokia Payment team
Monikansallinen aksuliikennetiimimme kesäretkellä Suomenlinnassa vuonna 2011

Jobs, Elop, Palmer

Väliajan jälkeen näyttämölle vyörytetään Nokian historian suuria käännekohtia. Steve Jobs esittelee iPhonen. Nokian matkapuhelimien myynti sakkaa. Symbian-käyttöjärjestelmä on kasvanut möhkäleeksi, josta ei enää saada kunnolla toimivaa. Meegostakaan ei siihen ole. Jorma Ollila siirtyy syrjään ja talousmies Olli-Pekka Kallasvuo yrittää pelastaa tilanteen, mutta lopulta pienet muutokset eivät riitä. Toimitusjohtaja vaihtuu vielä kerran, Stephen Elop ilmestyy näyttämölle, ja pitää Burning Platform -puheensa. Tämä on muuten sellainen pala historiaa, jonka muistan omakohtaisestikin. Keilaniemessä Nokian pääkonttorin ruokalassa ihmettelin kolleegoitteni kanssa, että eikö näissä tällaisissa menneisyyden kaatavissa puheissa yleensä ole myös osio, jossa kerrotaan, että miten jatketaan. Tällä kertaa ei ollut.

Mutta ehkä jo silloin kulisseissa tapahtui. Siilasmaa neuvottelee matkapuhelinyksikön myymisestä Microsoftille. Kun kauppa lopulta julkistetaan alkaa organisaation jako kahteen osaan, ketkä jäävät verkkoyksikköön ja keskushallintoon, ketkä tulevat kaupan toteutuessa siirtymään Microsoftille. Näyttämöllä neuvotteluja kuvataan heittämällä ilmaan ne 50 000 sivua sopimustekstiä, käytännössä monet yksiköt, etenkin taloushallinnossa, jakautuvat kahtia ja ihmisten tiet eroavat. Tietojärjestelmätkin ovat osa myytävää kokonaisuutta ja jäljelle jäävälle osalle, verkkoyksikköä lukuunottamatta, rakennetaan pikavauhtia uudet järjestelmät. Omalta osaltani olin haikaillut puolen vuoden sapattivapaata, mutta se siirtyy kaupan toteutumisen jälkeiseen ajankohtaan. Kauppa toteutui lopulta huhtikuussa 2014 – ja syksyllä 2014 saatoin lopulta keskittyä matkustamiseen 7 kuukauden ajan.
Stephen Elopin Burning Platform -puhe sai paljon julkista näkyvyyttä. Microsoft-kauppa ei enää lopullisesti toteutuessaan ollut ehkä kovinkaan ison uutisen arvoinen, mutta henkilökohtaisesti minulle on kyllä. Työskentelin tuolloin keskushallinnossa rahoitusosastolla ja mieleeni on jäänyt vahva mielikuva iltapäivästä, jolloin Microsoftin 5,61 miljardia euroa vyöryivät Nokian pankkitileille ja niiltä edelleen sijoituksiin. Iltapäivän tapahtumissa oli vähintäänkin historian havinaa.

Nokia Turun kaupunginteatteri
Siilasmaa (Olli Rahkonen) ja Ollila (Taneli Mäkelä) pohtivat tilannetta (Kuva: Otto-Ville Väätäinen / Turun Kaupunginteatteri)
Nokia Turun Kaupunginteatteri
Mika Kujala muuttui Kallasvuosta Elopiksi hienosti nahkatakilla – pisteet pukusuunnittelija Tuomas Lampiselle (Kuva: Otto-Ville Väätäinen / Turun Kaupunginteatteri)
Nokia Turun kaupunginteatteri
Microsoft -kaupan valmistelua (Kuva: Otto-Ville Väätäinen / Turun Kaupunginteatteri)
Nokia Siilasmaa Elop Palmer
Elop, Siilasmaa ja Palmer kertovat kaupasta henkilöstölle Keilaniemessä syksyllä 2013
Nokia 150
Syksyllä 2015 uudenlainen Nokia juhli yrityksen 150-vuotista historiaa urheilutapahtuman merkeissä

Uusi Nokia

Tähän näytelmä lopettaakin Nokian tarinan seuraamisen. Rajeev Suri ei enää nouse näyttämölle Turussa. Verkkoyhtiö Nokia ei myöskään enää ollut kuluttajabrändi, joten tarinan suurta yleisöä ehkä kiinnostanut osa päättyi tuohon iltapäivään. Myllerrys Nokiassa ei kuitenkaan päättynyt, seuraavana vuonna julkistettiin Alcatel-Lucent -kauppa, jonka yksityiskohtia sitten neuvoteltiin ja valmisteltiin keväästä 2015 syksyyn 2016. Jos matkapuhelinyksikön myynnissä Nokiasta, myös järjestelmämielessä, irroitettiin osia, niin Alcatel-Lucent -kaupan yhteydessä heidän järjestelmiään yhdistettiin eri tasoilla konsernin kokonaisuuteen. 15,6 miljardin kauppahinnalla Nokian Alcatel-Lucent -kauppa oli Suomen historian suurin yrityskauppa.

Kymmenen vuotta Nokialla ja mukana Siemens-, Microsoft- ja Alcatel-Lucent -kauppojen toteuttamisessa tietojärjestelmien ja/tai rahoitusyksikön osalta – olihan se, aikamoista myllerrystä. Edelliset kymmenen vuotta, vuodesta 1998, jolloin Nokia ohitti Motorolan maailman suurimpana matkapuhelinyhtiönä, vuoteen 2007, olisivat varmasti nekin olleet mielenkiintoisia, mutta toisenlaisia.

Turku

(Kävimme katsomassa näytelmän pressilipuilla.)

Saattaisit olla kiinnostunut myös näistä:

Tags from the story
Join the Conversation

4 Comments

  1. Nokia on todella kiinnostava aihe. Historia on tosiaan pääpiirteittäin itselleni varsin tuttu, mutta se oikeastaan nyt lisää omaa kiinnostustani. Varmaan suurin osa käsistä olisi muuten noussut myös, jos olisi kysytty, että “oletko, tai onko sinun lähisukulaisista tai -piiristä joku työskennellyt Nokialle”. Itsekin saisin tuolloin nostaa käteni, setäni nimittäin työskenteli siellä toistakymmentä vuotta.

    1. says: Pirkko

      Kiitos Mikko! Tuo taitaa olla niin totta, että jos kymmenien tuhansien Nokialla työskennelleiden lisäksi otetaan mukaan heidän lähipiirinsä, niin mukana on jo vähintään puoli Suomea!

  2. Enpä tiennyt tuosta näytelmästä, kävisin mielelläni katsomassa, jos olisin Suomessa. Tämä oli todella kiinnostavasti kerrottu tarina, kun yhdistät siihen oman historiasi!
    On sinulla ollut kyllä mielenkiintoinen työ noine Romanian tehtaan käynnistämisiin – Oltiin muuten menossa sinne työkeikalle juuri kun korona iski.

    Nokian historia on suurimmalle osalle suomalaisia toki tuttu, mutta ehkäpä juuri se kiinnostaa. Merkitys Suomen taloudelle oli valtava ja varmastikin me kaikki tosiaan tunnemme ainakin jonkun Nokialla työskennelleen. Itseltänikin löytyy lähipiiristä Nokian inssejä, jotka ovat sittemmin vaihtaneet alaa kokonaan. Ja tulihan sitä käytyä siellä tosi usein työkeikoillakin aikoinaan, kun Tampereella asuin.

    1. says: Pirkko

      Kiitos Tanja! Olen työskennellyt kansainvälisissä yrityksissä melkein koko työurani ajan, mutta erona Nokia-vuosissa oli se, että työskentelin pääkonttorissa, jolloin omalla suppealla osa-alueellani olin asemassa, jossa pystyin jossain määrin sanelemaan säännöt. Amerikkalaisessa ja saksalaisessa yrityksessä Suomen tytäryhtiössä työskennellessäni toimintaohjeet tulivat ylhäältä. Vallan kahvassa oleminen, vaikka ihan pienessäkin mittakaavassa, oli kyllä sekin tavallaan välillä kutkuttavaa, mutta tietysti kuten aina, vallan myötä on sitten myös vastuu.

Leave a comment
Leave a comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.