Sri Lankan 5 Unescon maailmanperintökohdetta

Sri Lankan Unescon maailmanperintökohteet

Kaupallinen yhteistyö: Aktiv-Resor

Matkustimme Sri Lankaan vasta nyt useammastakin syystä, mutta yksi niistä oli, että sen liittäminen osaksi jotain muuta Aasiaan suuntautunutta matkaamme ei tuntunut hyvältä idealta, sillä maassa oli niin monta kohdetta, jotka olisi kiva nähdä ja kokea. Jo pelkästään Unescon maailmanperintökohteita on kokonaista 8 kappaletta, eikä näihin kuulu edes esimerkiksi junamatka Kandystä Ellaan, monet kansallispuistot Horton Plainsia ja Sinharajaa lukuunottamatta tai vaikka Negombon kalamarkkinat.

Rakensimme kiertomatkamme paitsi Aktiv-Resorin valmiin ehdotuksen pohjalta myös Sri Lankan Unescon maailmanperintökohdelistaa tutkaillen. Etäisyydeltään muuhun reittiimme nähden kaukaisimmat, eli Polonnaruwan ja Anuradhapuran jätimme pois, samoin kuin Sinharajan metsän. Senioreina ja matkailun vielä sisältäessä jonkinlaisen koronariskinkin, halusimme rajata matkamme pituudeksi n. 10 päivää.

Nämä viisi Sri Lankan Unescon maailmanperintökohdetta onnistuimme kuitenkin kokemaan:

Dambullan luolatemppelit

Bhutanissa käydessämme matkaamme kuului paitsi nousu Tiikerinpesälle myös useampikin ”harjoitusvaellus” ennen matkan haastavinta pääkohdetta.
Dambullan luolatemppelit käyvät hyvin harjoitukseksi ennen nousua Sigiriyalle. Meille 364 portaan nousu tuli kuitenkin ihan yllätyksenä, sillä vaikka olinkin etukäteen tutustunut kohteeseen sen verran, että tiesin siellä olevan 5 luolatemppeliä, niin tuo pieni yksityiskohta oli minulta jäänyt huomaamatta. Luolathan kuullostavat joltain jonne laskeudutaan, ei paikalta, jonne noustaan, mutta näille tosiaan noustaan!
Yllätysmomentti ei nyt muuten haitannut, mutta ehkä olisimme ottaneet mukaan vähän enemmän vettä ja pienet tropiikkiin suuntautuvilla reissuilla käyttämämme hikipyyhkeet, jotka toki olivat matkassa, mutta eivät sitten mukana juuri Dambullassa.
Lisää Dambullasta, kuten muistakin kohteista, vähän myöhemmin, mutta tästä pääset hetimmiteen paikan tunnelmaan:

Sigiriya (Leijonakallio)

Sigiriyaan saimme tuntumaa heti asettuessamme Aliya Resort & Spa -hotelliin, jonka aulasta aukeaa näköala paitsi isolle uima-altaalle myös Sigiriyan kalliolinnoitukselle sen takana. Vietimmekin ison osan loppuiltapäivästä altaalla tätä näkymää ihaillen.
Seuraavana aamuna lähdimme sitten tutkimaan tuota Leijonakalliota tarkemmin. Aamulla tietysti, jottei olisi liian kuuma. Perillä Sigiriyassa kuljettaja/oppaamme korvautui varsinaisella Sigiriya -oppaalla, sitkeäntuntuisella vähän vanhemmalla miehellä, joka opasti meidät oikeaa reittiä ylös ja takaisin alas. Kysyin häneltä jossain vaiheessa, että miten monta kertaa päivässä hän nousee ylös kalliolle. Kuulemma vaan kerran – ilmeisesti opastus on hinnoiteltu riittävän hyvin siten, että yksi opastus päivässä riittää toimeentuloon.
Tässä tunnelmia Sigiriyasta tarkempaa juttua odotellessa:

Sigiriyan 1200 porrasta hirvittivät minua ajatuksena vähän etukäteen, mutta kyllä niiden parinkin muun matkablogin jutut nousun haastavuudesta olivat ehkä vähän liioiteltuja :-). Tai sitten meillä oli vaan sikäli tuuria, että aamu oli pilvinen ja tässä maailman tilanteessa ruuhkia ei juuri ollut. Ja tietysti, vähintään viikottaiset kuntosalikäynnit ja vesijumpat aina koronarajoitusten salliessa auttoivat luonnollisesti asiaa!
Mutta joka tapauksessa, suihkun jälkeen olimme tuonakin päivänä jo valmiita iltapäiväretkellekin, eli safarille Minneriyan luonnonpuistoon norsuja katsomaan:

Kandyn Pyhän hampaan temppeli

Ruuhkaiseen Kandyyn saavuimme keskipäivällä ja kuljettajamme kiertäessä Pyhän hampaan temppeliä ympäröiviä katuja parkkipaikan toivossa autostamme puhkesi rengas! Ilmeisesti jossain kuopassa rakennus- tai katutöiden jäljiltä oli joku rauta ikävästi pystyssä. Sri Lankalle ihmeelliseen tapaan alle 100 metrin päässä siitä hetkestä kun rengas oli ehtinyt tyhjentyä kadun vieressä istui erilaisia korjaustöitä tarjoava monitoimimies työkaluineen ja kunhan saimme auton jotenkin parkkiin hänen työpisteensä eteen hän olikin jo irrottamassa puhjennutta rengasta. Meille läheinen hotelli tarjosi suojaa keskipäivän kuumuudelta ja jääteetä ja koko episodi oli ohi melkein liian nopeasti! Loppujen lopuksi kuljettajamme jätti meidät temppelille ja vei auton järven toiselle puolelle parkkiin. Temppelin edessä hetken odotellessamme kauhistelimme hiukan jonoja, mutta sitten huomasimme, että eivät ne jonot temppeliin olleet vaan koronarokotuksiin, joita oli tarjolla samalla aukiolla. Toki temppelissäkin oli väkeä, mutta jonottamaan emme varsinaisesti joutuneet yhtään.
Tässä muutama kuva tuoreeltaan tunnelmista Kandyssä, jossa paitsi temppeli myös Mountbatten Bungalow teki meihin lähes lähtemättömän vaikutuksen:

Horton Plainsin kansallispuisto

Horton Plains oli ainoa ”luonto-sarjan” Unescon maailmanperintökohde, jossa vierailimme Sri Lankassa. Lähdimme matkaan hotelliltamme aikaisin aamulla, jo ennen kuutta, ehtiäksemme kävellä noin 8 kilometrin mittaisen World’s End Loopin ennen kuin päivä alkaa kovin paljon lämmetä. Tälläkään lähtöajalla emme ehtineet perille auringonnousuun, mutta toisaalta puisto oli pilvessä vielä kävelymme ensimmäisten kilometrienkin ajan. Vaellusreitin varrella on pari näköalapaikkaa, World’s End ja Little World’s End ja niiden lisäksi pari vesiputousta ja sen voi kiertää aloittaen joko näköalapaikoista tai vesiputouksilta. Me valitsimme aloituksen vesiputouksilta ajatellen, että ehkä näkymät kirkastuvat ennen kuin ehdimme World’s Endiin ja juuri niin kävikin! Kierros oli hienoisen vaativa, polun vaikeusasteen vaihdellessa Easy – Difficult – More Difficult, mutta selvisimme niin matkasta kuin lukuisista epämääräisistä kivien muodostamista portaista. Haastavampi tämä n. kolmen tunnin kierros oli kuin Sigiriyalle nousu!

Horton Plainsin World’S End Loopin kiertämisen jälkeen aamuinen kiipeäminen Mini Adam’s Peakille (tai Little Adam’s Peakille tai Small Adam’s Peakille, kaikkia nimiä näytettiin käytettävän) Ellassa oli pikkujuttu. Mini Adam’s Peakille nousua on kuulemma noin 300 porrasta ja matkan 98 Acres Resort -hotelliltamme sinne taitoimme noin puolessa tunnissa.

Gallen linnoitus ja vanha kaupunki

Ellasta matkamme jatkuikin jo Weligaman rannalle, jonne asetuimme matkamme viimeisiksi päiviksi. Rannan osalta meille riitti kuitenkin muutama puolikas päivä, eli heti seuraavana päivänä Weligamaan saavuttuamme otimme suunnaksi matkamme viidennen ja viimeisen Unescon maailmanperintökohteen eli Gallen. Matkaa Weligamasta Galleen on vain runsaat 20 kilometriä ja toisin kuin saaren keskiosissa rantaa seuraileva tiellä ei juuri mutkia tai nousuja tai laskuja ole. Gallessa katsastimme ensin kauniin valkoisen majakan ja kiertelimme sen jälkeen aikamme portugalilaisten aikoinaan perustaman linnoituksen valleilla meren rannalla. Lopuksi siirryimme muurien sisäpuolelle tutustumaan Gallen vanhaan kaupunkiin. Gallessa myös hollantilaisten läsnäolo portugalilaisten ja brittien valtakausien välissä näkyi mm. hotellien ja ravintoloiden nimissä – ja matkamuistomyyjien vanhojen hollantilaisten kolikoiden kokoelmana:

Junalla Ellaan ja Negombon kalatorilla

Niin, ja matkustimme me sillä junallakin. Emme tosin Kandystä Ellaan vaan vain Nanu Oyasta Ellaan, mutta kyllä neljässäkin tunnissa junamatkailusta Sri Lankassa saa ihan kivasti käsityksen. Ellassa kävimme vielä junamatkailuun liittyen katsomassa Nine Arches -sillan erikseen. Me otimme Ellan asemalta tuktukin näköalapaikalle, mutta kuulemma rataa pitkin olisi voinut kävelläkin sinne (2,5 km asemalta sillalle). Meille riitti kuitenkin sillan näkeminen, emme erityisesti osanneet arvostaa kiskoilla kävelyä, vaikka monet näyttivät sitäkin tekevän ja tuktuk-kuljettajamme olisi kyllä opastanut meidät näköalapaikalta alas raiteillekin, mutta emme nyt vaan innostuneet.

Niin, ja siitä huolimatta, että aikamme Negombossa supistui lähtöiltana Helsinki-Vantaata riepotellun lumimyrskyn takia 8 tunnilla, niin poikkesimme me kuitenkin niillä kalamarkkinoilla edes Negombossa:

Lisää kohdejuttuja julkaisemme blogissa lähiviikkoina, eli jos Sri Lanka kiinnostaa, niin liity seuraamme vaikka Facebook -sivujamme seuraamalla.

Matkareittimme

Janin ehdotuksesta (katso kommentit) päivitin juttua 6.3.2022 lisäämällä tähän karttakuvan. Jani kyseli myös etäisyyksistä, lue niiden osalta vastaukseni hänen kommenttiinsa.

Sri Lanka matkareitti
Sri Lanka matkareitti: Colombon lentokenttä – Negombo- Sigiriya – Kandy – Nuwara Eliya – Ella – Weligama – Colombon lentokenttä. Galleen teimme päiväretken Weligamasta, matkaa edestakaisin n. 50 km.

Jutun otsikkokuvassa on Weligaman rannalla näkemämme Ukrainan sotaa vastustava mielenosoitus – ihan näin paljon väkeä Sri Lankan rannoilla ei ainakaan vielä normaalisti ole!

Join the Conversation

26 Comments

  1. says: Reissu-Jani

    Kattavasti kohteita 10 päivän aikana. Saisiko näistä kohteista tehtyä tuleviin juttuihin kartan, josta näkisi missä kohtaa maata nämä ovat ja mikä on välimatka aikana näiden välillä eli kuinka paljon päivittäin meni siirtymisiin. Sinällään tämä paketti kuulostaa ihan mielenkiintoiselta joskus itsekin toteuttaa. Onkohan muuten ne monsuunit mihin aikaa vuodesta tuolla päin? Intiassahan ne ovat yleensä kesäkuusta syyskuun loppuun – toki alueesta riippuen.

    1. says: Pirkko

      Kiitos Jani! Ja kiitos tuosta ehdotuksesta kartan osalta – lisäsinkin sen nyt jutun loppuun. Etäisyyksien osalta Sri Lanka on vähän kuin monet vaellusreitit, välimatkat on parempi määritellä tunneissa kuin kilometreissä, sillä monet tiet ovat pieniä ja kiharaisia ja kulkevat koko ajan asutuksen keskellä, eli keskinopeudet voivat olla todella matalia. Esimerkkeinä: Negombosta Sigiriyaan n. 150 km, yli 3 tuntia, Sigiriyasta Kandyyn n. 100 km, lähes 3 tuntia, mutta sitten taas Ellasta – Weligamaan osittain moottoritietä n. 180 km runsaat 3 tuntia ja Weligamasta lentokentälle n. 170 km 2½ tuntia pääosin moottoritietä. Jos, alkuvuodesta 2022, jollain välillä piti tankata, niin siihen voi myös mennä pitempäänkin, sillä jonot huoltoasemilla olivat paikoitellen hyvin pitkiä. Kuiva kausi Sri Lankassa on teoriassa joulukuusta huhtikuuhun ja sitä se helmi-maaliskuussa oli, yhtenä yönä taisi sataa, muuten emme sadetta kokeneet.

  2. Kuten Jani kirjoittikin, tämä 10 päivän kokonaisuus vaikuttaa hyvältä. Ehditte näkemään paljon. Nousiko jokin/jotkin kohteista suosikeiksenne?

    Meillä nyt Meksikon reissulla puhkesi vuokra-autosta rengas monttuun ajamisen seurauksena. Ei siinä mitään, mutta vuokra-autosta puuttui oikeat välineet renkaan vaihtoon. Onneksi ohi ajaneesta pakettiautosta saimme lainaksi oikean työkalun ja renkaan vaihdettua.

    1. says: Pirkko

      Kiitos Marika! Ehkei näin nopeasti matkan päättymisen jälkeen voi ihan yhtä paikkaa nostaa, mutta yleensä nuo ylängöllä olleet kohteet, joissa lämpötila oli luokkaa 20-24 astetta ja maasto oli vihreää ja kumpuilevaa. Jos palaisimme maahan, niin suuntaisimme varmaan silloinkin tuonne ylängölle ja ehkä pariin luonnonpuistoon lisää.

  3. says: Hannele/ Hipaisuja Maapallolla

    Kiitos! Paljon ehditte nähdä ja kokea! Itselleni on tulossa ensi kuussa parin viikon reissu Sri Lankaan ja oken kovasti tutkinut blogeja paikasta.
    Tuosta junamatkasta ollaan montaa mieltä, mutta itse olen päätynyt siihen, että kuljen myös tuon saman, hieman lyhyemmän välin. Kysymys: mistä liput kannattaa mielestänne liput ostaa etukäteen, jotta saisi varatun istuinpaikan toisessa luokassa? Oliko teillä siellä superahdasta (ilmeisesti matkatavaroinenne) ?

    1. says: Pirkko

      Kiitos Hannele! Junaliput pitänee tosiaan yrittää varata netistä hyvissä ajoin – tai sitten ostaa tiskin alta, kuten tapauksessamme paikallinen oppaamme teki, eli omasi kontaktit tähän. Meillä oli opas/kuljettaja käytössä koko matkamme ajan ja näin ollen matkatavaramme matkasivat tuonkin välin autossa, mutta kyllä ainakin toisen luokan vaunussa niillekin olisi ollut tilaa. Ensimmäisen luokan vaunu on muuten sikäli toisen luokan vaunua huonompi vaihtoehto, että niissä on ilmastointi ja sen takia ikkunat kiinni – toisen luokan vaunuissa ikkunan sai auki.

    2. says: Pirkko

      Kiitos Elina – meiltä tällaisia neuvoja saakin nyt vähän huonosti, kun reissasimme niin täyden palvelun paketilla :-)

  4. says: Mari/Kodinvaihtaja

    Tarkoituksena suunnata Sri Lankaan vuoden päästä – mielenkiinnolla siis seuraan näitä. Olen muuten huomioinut monasti sen, että blogeissa liiotellaan vaellusten yms. rasittavuutta. Ovatko bloggaajat täysin rapakuntoisia??????. Vai onko kyseessä se, että kun ei ole tottunut sen tyyppiseen liikuntaan, niin rasittuu enemmän ja myös koska jännittänyt asiaa. Muistan yhdessä vaelluksella, että törmäsimme toisiin suomalaisiin ja ilmeisesti olimme lukeneet saman blogijutun ja olimme varanneet ihan liikaa ruokaa yms ko. vaellukselle. Hyvä tietenkin näin päin.

    1. says: Pirkko

      Kiitos Mari! Voihan siinä olla sekin, että jos joku vähän rasittavampi kohde osuu aikataulussa hetimmiten pitkän lennon jälkeen ja aikaerokin vielä saattaa väsyttää, niin kohde tuntuu vaativammalta kuin se sitten oikeasti olisikaan. Mutta tosiaan, jos kohteita, joista me, 60+ ikäisinä, selvisimme kohtuudella, kuvaa ylettömän rasittaviksi, niin sitten voi jo epäillä bloggaajan kuntoa :-)

    2. Miksi bloggaaja ei saisi olla rapakunnossa? Tai miksi oletetaan, että jos on bloggaaja – olisi hän automaattisesti hyväkuntoinen? Jokainen kirjoittaa lähtökohtaisesti omista kokemuksistaan ja toisille jonkun paikan kiipeäminen voi oikeasti tuntua raskaalta, se on yksilöllistä ja samoin se minkä verran tarvitsee energiaa. Itse en esimerkiksi ole lainkaan tottunut nousemaan pitkiä nousuja, joten ne tuntuvat ja joskus tuntuvat myös puolisolle, vaikka hän on huomattavasti paremmassa kunnossa kuin minä.

    3. says: Pirkko

      Kiitos Elina, kuten jo totesinkin, niin saa, mielestäni, olla vaikka rapakuntoinen, vaikka kyllähän se rajoittaa.
      Mainitsinkin jo tuon Tiikerinpesän Bhutanissa ja kun olimme sinne menossa, niin kyllä yksi ystäväni, jonka polvet ja/tai kunto eivät olisi nousua kestäneet aikoinaan heidän sillä suunnalla käydessään, harmitteli asiaa ja sitä, että hänen kokemuksensa toteutui vaan puolison kertomuksen kautta.

  5. Ihan kivasti 10 päivän aikana ehtisitte näkemään kaikkea. Ja melkoisen hyvä kunto saa olla ja polvissa kestävyyttä, kun talsii rappusissa. Pitää pitää siis kuntoa yllä, jos mielii samaan reissuun ja kyllä vaan sitä on suunniteltu. Me nimittäin jo suunnittelimme 10 päivän reissua myös. Pohdin kyllä onko liian lyhyt kaikkeen mitä haluamme nähdä. No reissu on vielä edessä, koska lähdimmekin risteilemään Persianlahdelle.

    1. says: Pirkko

      Kiitos Sari! Tiedä nyt siitä hyvästä kunnosta, kyllä näihin vielä normaali kunto, mitä sillä nyt sitten tarkoitetaankin, riittänee. Mutta tosiaan, rappusia tuolla riittää, eli kannattaa ainakin silloin tällöin nousta monessa paikassa ulkona olevia kuntoportaita, jos ei sitten kotona tai kotikulmilla satu olemaan portaita. Meitä lähimmät kuntoportaat ovat ns. Westendin alpeilla, 100 porrasta, eli vaikka Sigiriyaa ajatellen ei niitä tarvitsisi kävellä ylös ja alas kuin 12 kertaa :-)

  6. 10 päivää kaikkiin reissun kohteisiin vaikuttaa kovalta suoritukselta! Olemme olleet Sri Lankassa kahtena talvena ennen koronaa, molemmilla kerroilla kaksi viikkoa ja noin kahdeksan eri majoitusta/matka. Viimeksi päätimme, että vähempi reissaaminen riittää ehkä…

    Minulle myös Dambullan portaat tuli yllätyksenä, kun oltiin edellisenä päivänä kiivetty Sigiriyaan.

    Täällä ihmeteltiin, ovatko bloggaajat rapakuntoisia. Kysyn vaan, että eikö huonokuntoiset saa matkustaa ja blogata?? Olen työkyvyttömyyseläkkeellä uupumuksen takia mutta haluan silti reissata. Jätän väliin vaellukset ja vuorille kiipeämiset, mutta kyllä rasitusta silti tulee, kun kävellään ja kiivetäänkin paljon. Sri Lankassa olen palautunut todella nopeasti rasituksista, aivan toisin kuin täällä koto-Suomessa.

    Varmaan se, että on auto ja kuljettaja koko matkan ajan mukana, helpottaa aika lailla. Me olemme kulkeneet matkat yleensä junissa, busseissa ja tuktukeissa. Matka Ellasta Tangalleen oli kyllä mentävä taksilla, kovaa vauhtia vuoristoisella ja mutkaisella tiellä kulkeva bussi kuulosti liian hurjalta.

    Minulla on miltei koko toinen Sri Lankan matka kirjoittamatta, koska palatessamme kotiin iski korona ja aika kamala masennus. Lisäksi minulla on ollut surkea blogialusta. Jos Sri Lanka kuitenkin jota kuta kiinnostaa, niin aika monta juttua sieltä on osoitteessa https://kodintuntu.blogspot.com/

    Tulee olemaan mukava seurata teidän matkaanne!

    1. says: Pirkko

      Kiitos kommentistasi Elina!
      Meitä, bloggaavia tai ei-bloggaavia, matkailijoita, on tietysti, kuten ihmisiä yleensä, moneen lähtöön ja mielestäni jokaiselle, joka omasta mielestään pystyy ja haluaa maailmalla liikkua, se tietysti sallittakoon. Tietysti sitten on kohteita, jotka vaativat ainakin jonkinlaista jaksamista ja jotenkin kunnossa olevat juurikin vaikka polvet. Itsekään en koe olevani jo 60+ ikäisenä mitenkään huippukuntoinen, mutta pärjäsin kuitenkin näissä kohteissa ihan hyvin. Pahempaa oli kiivetä Bhutanissa Tiikerinpesälle, mutta sen jälkeen sainkin kotona kuulla, että rauta-arvoni olivatkin silloin olleet aika huonot, mikä ilmeni sitten tietysti jaksamisessa.
      Oma auto ja kuljettaja sopivat minusta hyvin Sri Lankan kiertämiseen – eipähän tarvinnut raahata matkatavaroita missään vaiheessa oikein yhtään, kun joko kuljettaja tai hotellihenkilökunta huolehtivat niistä. Osaltaan päätökseemme tältä osin vaikutti myös korona-aika – täydet junat tai bussit eivät houkutelleet. Ainoan junamatkan teimme välillä Nanu Oya – Ella ja se olikin sitten ainoa tilanne, jossa varmuuden vuoksi suojauduimme FFP2-maskeilla, muuten helteessä tyydyimme kevyempiin maskeihin.

    1. says: Pirkko

      Kiitos! Vaikka maabongareiksi lukeudummekin, niin erityisesti Sri Lanka tuntui kohteelta, jossa on syytä nähdä muutakin kuin yksi kaupunki. Osittain siksi maa jäikin meillä näinkin myöhäiseen vaiheeseen, sillä sen liittäminen johonkin toiseen matkaan tuntui haastavalta, sillä maa itsessään tuntui vaativan ainakin tämän 10 päivää. Pidimme kyllä maasta, mutta toistaiseksi meillä on vielä tarjolla maailmassa useita kymmeniä kiinnostavia uusiakin maita, joten todennäköisesti emme sittenkään palaa Sri Lankalle toistamiseen.

  7. says: INDIVUE

    Noista junaposeerauksista sen verran, että kyllä hirvitti Intiassa katsoa, kun tyyppi roikkui ulos liikkuvan junan oviaukosta yhden käden varassa ja toisella kädellä kuvasi itsestään selfietä. Se näytti olevan muodikasta siellä.

    Mutta vaikka skootterin kyydissä selfie itseltä onnistuukin, niin kyllä minäkin sinun laillasi odottaisin junan kanssa asemalle.

    Jään mielenkiinnolla odottamaan muita kertomuksiasi Sri Lankasta.

    1. says: Pirkko

      Kiitos kommentistasi! Tuossa junassa Sri Lankassa pääosa noista junassaroikkumiskuvista sentään, siltä osin kun niitä satuin näkemään, toteutettiin asemilla junan ollessa pysähdyksissä ja siten, että yksi roikkui ja joku toinen otti kuvan.

  8. Siis wau, miten paljon olette ennättäneet nähdä ja kokea! Ihastuin noihin kohteisiin tämän esittelyn ja kuvien myötä, joten täytyypä alkaa herättelemään ajatuksia myös Sri Lankasta joskus tulevaisuudessa…

    1. says: Pirkko

      Kiitos Sanna! Meillähän matkustustyyli on sellainen, että panostetaan kohteeseen täysillä ja pidetään siis lähinnä välillä ½ päivän mittaisia toipumispäiviä, ei oikeastaan edes varsinaisia lepopäiviä. Kotona ehtii sitten taas oleilla kotisohvalla ja kelata kaikkea kokemaansa :-) Sri Lanka on kyllä näkemisen ja kokemisen arvoinen, ehdottomasti!

  9. Sri Lanka olisi kyllä niin monelta osin hieno kohde nähdä, mutta tässä heti lista syitä, miksi itsekin haluaisin käydä siellä. Näyttää kyllä ihan tosi hienolta. Kyllä näitä teidän Sri Lankan juttuja lukiessa alan jo melkein katsella lentoja sinne suunnalle.

    1. says: Pirkko

      Kiitos Teija! Jos Aasian suunnalle mielii, niin Sri Lanka taitaa olla lähes ainoita kohteita siellä, johon ei tarvita enää (maaliskuun alusta) minkäänlaisia testejä, jos omaa täyden rokotussarjan. Eli siitä vaan lentoja varaamaan :-)

  10. Todella mielenkiintoisia kohteita, joista itselle ensimmäiseksi nousivat esiin Sigiriya sekä Horton Plains. Täytyykin kaivaa vielä sinun kustannusjuttusi esiin, tämä teidän Sri Lankan reissu tuntuu koko ajan entistä kiinnostavammalta :-)

Leave a comment
Leave a comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *