Ensimmäiset kevätkukat ovat vasta nousseet hangen alta Etelä-Suomessakin, joten päädyin etsimään ”pääsiäiskukkia” vielä Sri Lankan matkamme varrelta, kasvitieteellisestä puutarhasta, maustepuutarhasta ja ehkä teelehdetkin voisi kelpuuttaa joukkoon.
Lopuksi myös muutama sana Sri Lankan kiirastulesta – maan tilanne kun on viimeisen kuukauden jälkeen, sieltä palattuamme, mennyt toistaiseksi lähinnä huonompaan suuntaan.
Peredeniya
Kandystä lähtiessämme vierailimme vielä Kuninkaallisessa kasvitieteellisessä puutarhassa (Royal Botanic Gardens), Peradeniyassa. Puutarha sijaitsee vain muutaman kilometrin päässä Kandyn kaupungista ja on suosittu vierailukohde, jossa käy vuosittain yli miljoona paikallista ja normaalitilanteessa vajaa puoli miljoonaa ulkomaista kävijää vuosittain.
Mahaweli-jokeen rajoittuva puutarha on iso emmekä muutamassa tunnissa suinkaan nähneet kaikkea, mutta kiersimme kuitenkin alueella olevan pienen järven ja katsastimme sen ympäristössä olevat palmu- ja banaanipuualueet. Suuntasimme myös isolle Great Circle -nimellä tunnetulle aukiolle, jossa viimeistään sai mielikuvan alueen suuruudesta. Emme kuitenkaan jatkaneet pitemmälle metsäalueille vaan palasimme katsomaan tien varrella näkemiämme kukkaistutuksia, jopa ruusutarhaa. Kierroksemme kruunasi vierailu alueen isossa orkideatalossa, joka onkin puutarhan ylpeys.
Maustepuutarha
Sirigiyan ja Kandyn välisellä tieosuudella pysähdyimme myös pieneen maustekasvipuutarhaan. Puutarha oli melko vaatimaton, kutakin esiteltävää maustekasvia oli vain muutama yksilö, mutta puutarhaa esitellyt kaveri teki kyllä ihan hyvää työtä esitellessään jokaisen lajin. Toki mukana esittelyissä oli myös jokaisen kasvin kohdalla maininta, että mihin vaivaan sitä voi käyttää ja näitä öljyjä ja voiteita oli sitten lopuksi mahdollisuus ostaa ei-niin-edulliseen hintaan. Lopuksi saimme myös pienen esityksen garam masala -mausteen aineisoista ja ruuan valmistamisesta – ihan viihdyttävää!
Jotkut matkabloggaajakolleegani ovat ”varoittaneetkin” näistä maustepuutarhoista, joita taitaa teiden varsilla siellä täällä olla, että ne ovat rahastusta, eli näiden myymälöissä tuotteet ovat kaikkea muuta kuin edullisia. Ajattelimme kuitenkin niin, että joku tauko tälläkin välillä oli paikallaan ja kohdallemme osunut esittelijä oli ihan viihdyttävä, joten ostimme kierroksen lopuksi vähän ceylonin kanelia vaikka tiesimmekin, että sitä normaalista ruokakaupasta saisi paljon edullisemmin.
Vähän samaan tapaan kun olen hymähtänyt neuvoille ostaa jääkaappimagneetti jostain markkinoilta edullisesti sen sijaan, että maksan moisesta ylihintaa ostaessani sen joltain nähtävyydeltä, kuten vaikka Sigiriyalta, mutta haluan magneettiini liittyvän myös tarinan, en vain hintaa!
Kierros teetehtaassa
Vähän samantapainen taukopaikka kuin maustekasvipuutarha oli tietysti pistäytyminen teetehtaassa. Perusprosessi teelehtien poimimisesta, niiden nuudutukseen (esikuivatus), rullaamiseen, hapettamiseen, kuivaukseen, lajitteluun ja pakkaukseen on sittenkin aika yksinkertainen ja turistiryhmät kuljetetaan pisteeltä toiselle toinen toistensa perään. Vierailun teetehtaassakin voi päättää joko teekupillisen ääressä tai teekaupassa (tai molemmissa).
Matkamme aikana kävimme ”vain” yhdessä teetehtaassa, mutta teepensaita ja teen poimijoita näimme lähes joka paikassa, enimmäkseen aamupäivisin, sillä se on ilmeisesti paras aika niiden poimimiseen. Poimiminen on käsityötä, sillä pensaista poimitaan 5-10 päivän välein uusia lehtiä pensaiden latvoista ja konetta, joka pystyisi valitsemaan juuri ne oikeat lehdet ei ole vielä keksitty.
Sri Lankan taloudellinen tilanne
Helmikuussa Sri Lankan matkaa varatessamme emme vielä juurikaan kiinnittäneet huomiota maan taloudelliseen tilanteeseen. Toisaalta se ei ollut helmikuun lopullakaan vielä niin huono, että se olisi kovin paljoa näkynyt turistille.
Sähkökatkoja oli jo silloin, mutta ne kestivät vain pari tuntia kerrallaan ja yhtä lukuunottamatta kaikissa hotelleissa, joissa asuimme, oli omat generaattorit, jotka näissä tilanteissa kytkeytyivät päälle. Tämä on tyypillistä isommille ja/tai paremmille hotelleille.
Pariin otteeseen näimme pitkiäkin jonoja huoltoasemilla, mutta kuljettajamme hoiti tankkaamiset siten, ettemme tiedä miten pitkään hän joutui sen takia jonottamaan. Automme kulki bensiinillä – dieselin osalta tilanne oli kuulemma lähes mahdoton. Paluulentomme lähti aamuyöstä, joten matkasimme Weligamasta lentokentällä noin keskellä yötä ja tuolloin kuljettajamme tankkasi kerran matkalla, mutta jono oli silloin vain muutaman auton mittainen.
Paluumme jälkeen jatkoin kuitenkin Official Hello Again Sri Lanka Tourism 2021/22 -Facebook -ryhmän seuraamista. Sähkökatkojen pituudet ovat ilmeisesti kasvaneet jopa 10-12 tuntiin, sairaaloiden toiminta on vaikeutunut, koska lääkkeitä ei ole ja maassa on myös ollut mielenosoituksia ja niille vastatoimina ulkonaliikkumiskieltoja. Valuuttakin on matkamme jälkeen jo kertaalleen devalvoitu.
Sri Lanka on ylittänyt uutiskynnyksen Suomenkin lehdistössä mm. otsikoilla:
- Elintärkeät lääkkeet ovat loppumaisillaan talouskriisin koettelemasta Sri Lankasta, lääkärit varoittavat vakavasta tilanteesta (11.4.2022)
- Sri Lanka ilmoitti jättävänsä ulkomaanvelat maksamatta (12.4.2022)
Tuossa Facebook-ryhmässä ihmiset vuorotellen suosittelevat kanssamatkailijoille matkan lykkäämistä tai maahan matkustamista, sillä valuuttaahan maa ihan erityisesti tarvitsisi. Mukavuudenhaluiset ja lapsiperheet saattavat peruuttaa/siirtää matkaa juurikin sähkökatkojen takia – nehän tarkoittavat myös, ettei ole ilmastointia ja Sri Lankassa, etenkin rannikolla, voi olla tukalan lämmintä ilman sitä. Seikkailuhenkisemmät eivät uutisista hetkahda.
Terrorismi, huonoja päätöksiä ja pandemia
Mistä sitten on kyse?
Inflaatio on lähes 20% – ihmisillä ei ole enää varaa ruokaan.
Maa on riippuvainen polttoaineen, elintarvikkeiden ja lääkkeiden tuonnista, mutta maalla ei ole valuuttaa.
Itsenäistymisen (1948) jälkeen Sri Lankalla viljeltiin paljon vientiin meneviä kasveja kuten tee, kahvi, kumi ja mausteet. Iso osa bruttokansantuotteesta tuli näiden myynnistä ja rahat käytettiin välttämättömien elintarvikkeiden tuontiin. Sittemmin maa aloitti myös vaatteiden viennin ja valuuttatulot matkailusta ja ulkomaille muuttaneiden srilankalaisten kotimaahansa lähettävät rahat toivat maahan lisää valuuttaa.
Menot olivat kuitenkin suuremmat kuin tulot ja viimeisen yli 50 vuoden aikana maa on saanut useita lainoja Kansainväliseltä valuuttarahastolta (IMF). Lainoihin on aina sisältynyt ehtoja budjettivajeen pienentämisestä mm. asukkaille myönnettävien ruokatukien osalta ja devalvointien kautta. Maa pyrki kuitenkin vastoin näitä ehtoja elvyttämään laskusuhdanteessa olevaa taloutta käyttämällä enemmän rahaa ja lainamäärä vaan kasvoi ja kasvoi.
Jotenkin kuitenkin selvittiin vuodesta toiseen.
Kunnes tuli vuosi 2019. Colombon kirkoissa ja luksushotelleissa räjähti useampia pommeja huhtikuussa 2019. Turistimäärät lähtivät jyrkkään, jopa 80% laskuun.
Lisäksi presidentti Gotabaya Rajapaksan uusi hallitus leikkasi veroja tilanteeseen nähden järjettömästi, mm. arvonlisävero puolitettiin ja yritysverokantaan laskettiin 28 prosentista 24 prosenttiin. Bruttokansantuote lähti vahvaan laskuun.
Maaliskuussa 2020 iski korona. Hallitus yritti säästää valuuttaa ja kielsi lannoitteiden tuonnin kokonaan – Sri Lanka julistettiin kokonaan luonnonmukaiseksi taloudeksi.
Maataloustuotantokin lähti jyrkkään laskuun. (Lannoitteiden tuontikielto peruttiin sittemmin.)
Pienentynyt maataloustuonti vaati lisää elintarviketuontia samalla kuin pienentyneet vientituotteiden sadot pienensivät vientituloja – maan maksutase heikkeni entisestään. Valuuttaa polttoaineen tai lääkkeiden tai ruuan ostamiseen ulkomailta ei vain enää ollut.
Tällä hetkellä Sri Lanka toivoo IMF:n pelastavan sen taas kerran. Lainaan liittynee taas ehtoja, mutta saa nähdä miten niiden toteutus onnistuu. Srilankalaisille se joka tapauksessa tarkoittanee entistä niukempia aikoja.
Sitä odotellessa srilankalaisten elämä on vähintäänkin haastavaa ja maahan mielivän turistin kannattaa omalta kohdaltaan pohtia, että miten pitkälle hänen seikkailuhenkisyytensä riittää.
Oma seikkailukyky kyllä vielä riittää, mutta saapa nähdä kuinka paljon sitä sitten jälkikäteen harmittaa, vai onko tyytyväinen, että tuli lähdettyä… :) Tällaista innokasta teenjuojaa tuollainen teetehdasvierailu kiinnostaa ihan itseisarvollisesti ja, ja aikomuksena on tuoda maasta runsaasti teetä mukanani Suomeen.
Kiitos Mikko! Osaltamme olemme kyllä tosi tyytyväisiä, että lähdimme, sillä kuten joskus taisin mainitakin, niin tämä taisi olla kolmas yritys tuohon maahan, mutta nyt sekin on nähty! Toista kertaa ei taida tulla – ei siksi, etteikö tuolla vieläkin olisi kivoja uusiakin kohteita, vaan ihan vaan siksi, että maailmassa on niin paljon muutakin vielä.
Olimme myös alkuvuonna kuusi viikkoa Sri Lankalla leijalautailemassa ja reissaamassa ympäriinsä. Samat teemat tulivat esiin useasti meilläkin, kokkauskaasu oli monesti pohjoisessa aivan loppu ja mainitsemisiasi sähkökatkoja oli lähes joka ilta. Kaikki paikalliset joihin tutustuin olivat myös aivan kyllästyneitä hallitukseen… Menisin kyllä uudelleenkin.
Kiitos kommentistasi! Jotenkin maan historia vaikuttaa siltä, että tulopuoli romuttui englantilaisten lähtiessä, mutta menopuoli ei. Ja vaikka Suomessa/Euroopassa näinä vuosina on vakuutettu, että valtiot voivat ottaa lainaa vaikka kuinka paljon, niin Sri Lanka taitaa olla elävä esimerkki siitä, että ei se loputtomiin noin toimi.
Moikka!
Olen parhaillaan Sri Lankassa ja kiertänyt jo paljon autolla. Bensajonot on valtavat ja aina ei bensaa kerta kaikkiaan ole. Tai on, mutta silloin ostetaan pimeiltä markkinoilta. Oma kuljettajani kuuli eilen poliisilta, että jos ottaa asiakkaan mukaan bensa-asemalle, pääsee jonon ohi. Hän ei ollut kuitenkaan kehdannut minua herättää tai vaivata enää illalla ja kysyä, että lähtisinkö. Niinpä hän oli jonottanut neljä tuntia. Tässä voi sitten miettiä, että josko menisi itse mukaan, saisi kuskille kunnon yöunet ja itselleen seuraavalle päivälle virkeän ajajan.
Sähkökatkoja ei enää tällä hetkellä ole kuin muutaman tunnin päivässä ja itse asiassa nyt on jo neljäs päivä ilman sähkökatkoja. Niistä kyllä ilmoitetaan etukäteen, joten jos omaa edes hitusen sopeutumiskykyä, en usko tulevan ongelmia.
Vesivoimala alkaa myös toimia, sillä nyt on saatu tarpeeksi sadetta.
Kovasti tänne turisteja tarvittaisiin, joten uskallan kyllä rohkaista reissuun.
Kiitos Hannele! Vähällä mekin pääsimme, sillä kuljettaja onnistui, jotenkin, tankkaamaan auton siitä erikseen numeroa tekemättä ja viidessä valitsemassamme majoituksessa kuudesta oli kait sitten generaattori, sillä sähkökatkoja ei ollut yhtään. Välillä uutisoitiin paljon asioiden menemisestä huonompaan suuntaan, joten kiva kuulla, jos asiat eivät niin huonosti sitten kautta saaren kuitenkaan olekaan.
Onpa Sinulla aloituskuvassa komeasti Ukrainan lipun värit!
En tiennyt, että Sri Lankassa on noin pahoja talousongelmia. Eilen niistä oli ihan uutinenkin, ehkä juuri tämän postauksen ansiosta osasin sitten kiinnittää siihen huomiota. Meidän suomalaisessa demokratiassamme on paljon ongelmia, valuvikojakin, mutta matkustellessa huomaa, että ne taitavat sittenkin olla aika pieniä verrattuna monen muun maan tilanteeseen. Matkailu totisesti avartaa.
Kiitos Daniel! Tuki Ukrainalle NATO-maa Norjassa oli kyllä näkyvää jokaiselle kaduntallaajalle. Sri Lankan osalta jäin miettimään, että ehkä tuo yli varojen eläminen ei tosiaan loputtomiin voi sittenkään toimia, mutta jotta se saataisiin hallintaan, niin tietysti maalla pitäisi olla kyvykäs hallinto.
Hei Pirkko, kiva kuulla raporttia matkailukohteen taloudesta. Ja muutenkin mukavaa, että muutkin matkabloggaajat ovat kiinnostuneita näistä asioista.
Turismi on monelle maalle todella tärkeää, ja sitten kun tapahtuu jotain, mikä melkein kokonaan lopettaa matkailun, niin onhan se kova shokki.
Hyvä kysymys onkin, onko vastuullista tällöin ko. maahan matkustaa. Onko parempi viedä sinne paikallisten kovasti kaipaamaa valuttaa vai tuleeko samalla tuhlanneeksi enemmän paikallisten kannalta tärkeitä resursseja? Vaikeita kysymyksiä.
Vaikeata on maissa, joissa ollaan turismista riippuvaisia. Esim. Gambiasta jäi opas kaveriksi, jolla ei nyt töitä ole pahemmin pariin vuoteen ollut. Eli sanoisin, että koska matkailu on tärkeä tulonlähde, sanoisin sen vuoksi matkailun olevan moniin kohteisiin tärkeä ja jopa omalla tavallaan vastuullinen teko.
Kiitos kommentistasi! Kun vastaan tulee tällaisia juttuja tyyliin, että maa on julistettu maksukyvyttömäksi, niin kiinnostaahan se, että mitä polkua pitkin tähän on päädytty. Tuon suunnan tapahtumia kun ei kuitenkaan tule seurattua samalla taajuudella kuin Euroopan tapahtumia – juuri nythän kaikki täällä kyllä tietävät miksi Venäjä kohta päätyy sekin maksukyvyttömäksi … Sri Lankan osalta veikkaan kyllä, että jokainen euro/dollari, joka maahan tulee, on plussan puolelle. Ehkä kuitenkaan nyt ei ole paras aika yrittää matkailijana tinkiä kaikesta tyyliin, että kyllä minä ”osaan” täällä matkustaa viidellä dollarilla päivä, jos vaikka joku paikallinen kutsuisi kotiinsa ja majoittaisi ilmaiseksi :-)
Harmillinen tilanne Sri Lankassa ja varmasti tämä pandemia oli niin sanotusti viimeinen naula arkkuun. Matkailun äkillinen päättyminen on aiheuttanut kyllä niin monenlaisia ongelmia, ettei itse olisi edes kaikki osannut ajatellakkaan.
Minulle tuli mieleen tuosta mausteiden ostosta vähän kalliimmalla sieltä puutarhalta, että aina ei pitäisikään ajatella vain että mistä saamme halvimmalla. Tässäkin se korkeampi hinta toimi tavallaan tippinä sillä saitte asiantuntevan oppaan palveluita. Me olemme joskus ostaneet jotain ihan vaan tukeaksemme paikallisen yritystä. Ja ihan totta tuokin, että on kiva saada asioille mukaan joku tarina.
Kiitos Paula! Näin mekin ajattelimme, että tämä oli vähän sellainen vapaaehtoinen pääsymaksu.
Olin jo hieman suunnittelut matkaa Sri Lankaan täksi vuodeksi, mutta tilanteen kärjistymisen takia suunnitelmat ovat nyt jäässä. Eipä silti että turistit siitä niin vielä kärsivät mutta tilanne voi hyvinkin eskaloitua pahemmaksi mm. niiden ulkonaliikkumiskieltojen osalta. Ennen pandemiaan olin jo menossa Sri Lankaan alkuvuodesta 2020, koska tällöin hinnat olivat todella edulliset. Sitten iski iso-K.
Sansibarillakin olisi ollut mahdollista tuollaisiin maustematkoihin, mutta jätettiin väliin kun niistä oli hieman huonoja arvioita ja päätettiin vaan syödä hyvin maustettu ruokaa ravintoloissa.
Kiitos Jani! Tosiaan hyvissä tai edes kelvollisissa hotelleissa sähkökatkot eivät juuri vaikuta ja turisteja kuljettavat autotkin saavat ilmeisesti polttoainetta vähän ohi jonon, eli ei tuo nyt varmaan nytkään ole mahdoton kohteeksi.
Ohhoh, en tiennyt, että tilanne Sri Lankassa on ihan noin paha :o Mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä postaus siis, kiitos siitä! :)
Itse en noista mainitsemistasi asioista vielä hätkähtäisi, vaan saattaisin ihan hyvin lähteä reissuun! Eri asia sitten, mikä on mieliala kotiin palatessa :D
Kiitos Eveliina! Tilanne on maassa tosiaan haasteellinen, mutta turistina kärsimme siitä vain noin yhtenä iltana, kun yhdessä pienessä hotellissa ei ollut generaattoria. Niin ja joo, Coco Cola Lightia ei oikein saanut mistään, ja sekin kuulemma johtui valuuttapulasta, tosi vakava puute :-)
Surullinen tuo Sri Lankan tilanne, varsinkin kun se ei ole aiemminkaan ollut mitenkään erinomainen. Itse olen ollut seuraamassa siellä työni puolesta erilaisia avustusprojekteja ja aika pitkältä se tie parempaan vaikuttaa.
Mitä tulee noihin maustetiloihin, niin olen samaa mieltä, ettei se hinta aina ole ykköskriteeri. Olen myös pysähtynyt Sri Lankassa pidemmällä automatkalla tällaiselle ja ostanut hintavia ayurveda-tuotteita. Kokemus oli kuitenkin mukava ja eri kasvien rohtokäyttöä esiteltiin varsin laajasti, tehtiin pieniä hoitoja malliksi ym. Paljon enemmän siitä sai irti kuin hakemalla mausteita torilta. Mielestäni sitä voi verrata vähän samaan kuin hakea naamarasva marketista tai käydä kosmetologilla. Samalla luonnollisesti tukee paikallista elinkeinoa ja turismi-infran rakentamista.
Kiitos Tanja! Joskus olen noiden kohteiden osalta itsekseni ideoinnut pääsymaksuakin, joka vaikka sitten hyvitettäisiin tuotteita ostettaessa. Tuossa kohteessa se ehkä olisi toiminutkin, sillä koko alue taisi olla yhden toimijan – jossain värikkäillä käsityötoreilla vaikka Afrikassa kuvio on haastavampi, kun myyjiä on monia, mutta ne kaikki yhdessä muodostavat ainakin kuvauksellisesti kiinnostavan kokonaisuuden, vaikkei tuotteita varsinaisesti ”tarvitsisikaan” ja silloinkin maksaisin mielelläni pääsymaksun ostamisen sijaan, jos se olisi mahdollista.