M/S Hamburg keväisellä Pohjanmerellä

M/S Hamburg

Risteilyt eivät ole olleet suosikkitapamme matkustaa, mutta joskus ne ovat kätevä tapa saavuttaa samalla matkalla useita kohteita, erityisesti jos kohteet ovat saaria. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi risteilymme Karibialla, Intian valtamerellä ja Havaijilla. Tällä kertaa valitsimme paitsi erityisesti yhden saaren, Helgolandin, myös laivan. M/S Hamburg on pieni, vain 400 matkustajan risteilyalus, joka kiertää maailmaa usein ihan uusilla reiteillä. Joskus jo vuosia sitten katsoin vähän kateellisena sen reittiä Afrikan ympäri, mutta juuri silloin aikataulumme eivät olisi moiseen joustaneet. Sittemmin useampikin ystäväni Maailmanmatkaajista ovat tehneet laivalla lyhyempiä risteilyjä ja omakohtainen kokemus risteilystä M/S Hamburgilla kiinnosti. Vähän samaan tapaan kuin kauan sitten risteily Skotlannin ympäri lähes legendaarisen maineen keränneellä silloisen Kristina Cruises -varustamon Kristina Regina -laivalla, joka nykyisin on jo vetäytynyt eläkkeelle hostelliksi Aurajoen rantaan.

Risteilyjä M/S Hamburg -laivalla voi ostaa Suomesta Kristina -matkatoimistolta ja näin teimmekin, jo viime vuoden syyskuussa, kun huomasin matkan Kristinan esitteestä. Syksyllä 2021 ajattelin myös, että ensi keväänä matkailuun liittyvät koronarajoitukset ainakin Euroopassa ovat jo historiaa. Marraskuussa Kristina kuitenkin peruutti matkan, kuten Olympia -matkatoimisto peruutti varaamamme Sri Lankan matkan – kiertomatkaryhmiä ei vielä viime syksynä selvästikään saatu täyteen. Sovin kuitenkin Kristinan kanssa, että siirrämme risteilyn osalta varauksemme suoraan Plantoursille. Kristina palautti ennakkomaksumme ja Plantours lähetti meille uudet matkavahvistukset ja laskut. Lennot Hampuriin, siirtymisen risteilyn lähtösatamaan Kieliin ja Kielissä tarvittavan hotellin hoitaisimme itse.

M/S Hamburg
Koronatesti Kielin satamassa onnellisesti läpäisty ja matka voi alkaa!
MS Hamburg karttapallo
Maailmaa kiertävälla laivalla pitää toki olla kunnollinen karttapallo!
Pelastusharjoitus
Ensimmäisillä risteilyillämme pelastusharjoitukset toteutettiin vielä kannella ”oman” pelastusveneen kohdalla, mutta sittemmin on tyydytty kokoontumiseen kokoontumispaikoilla, kuten vaikka ravintolassa ”omalla” alueella.

Omatoimisesti saksaksi

Jo tässä vaiheessa kannattaa ehkä todeta, että Plantours on saksalainen matkatoimisto ja M/S Hamburg on saksalainen laiva. Tai no, laiva kuuluu italialaiselle varustamolle ja on rekisteröity Bahamalle, ja miehistö on puoliksi Ukrainasta ja puoliksi Aasiasta, mutta niin matkatoimiston kuin laivankin kielenä on saksa. Saksa, piste. Kysyin varausvaiheessa olisiko matkaehdoista ym. dokumenteista olemassa englanninkielisiä versioita, mutta ei kuulemma ollut. Onneksi saksankielisiin maileihin saattoi kuitenkin vastata englanniksi! Myös laivalla – ja laivalta järjestetyillä retkillä – kielenä oli vain saksa. Illallispöydässämme istui lisäksemme kolme saksalaista pariskuntaa, jotka kaikki totesivat, että ei, he eivät puhu englantia. Parilla retkellä kysyin oppaalta, että puhuvatko he englantia ja sain lähes aina vastauksen, että eivät!

Onneksi Google kääntää kirjoitetun tekstin ja onneksi ymmärsimme edes auttavasti saksaa sellaisella tasolla, että ymmärsimme esimerkiksi laivan kuulutuksista suuret linjat ja kellonajat. Joskus tarkistimme tärkeimpiä yksityiskohtia laivan infosta, jossa ystävälliset ukranalaiset puhuivat sentään murtaen ihan ymmärrettävää englantiakin. Jos kielitaitoani pitäisi arvioida Yleisen kielitutkinnon tasoilla, niin uskaltaisin väittää osaavani englantia tasolla 5-6, ruotsia 4-5, ranskaa ja espanjaa 2-3, mutta saksani jää kyllä tasolle 1-2, sillä olen opiskellut sitä vaan työväenopistossa muutamia vuosia, sillä koulussa lyhyt kieleni oli latina. Espanjaakin opiskelin sentään melko intensiivisesti iltalukiossa lähes lyhyen espanjan verran, kurssit jopa tenttien.
Laivalla asioiden ymmärtämistä auttoi myös aikaisempi risteilykokemus, joten tiesimme useimmissa tilanteissa mitä odottaa oli kyse sitten pelastusharjoituksista, rantautumisista, retkistä tai vaikka lähtöpäivän rutiineistä matkalaukkujen osalta.
Saksan kielen suhteen täysin ummikolle en ehkä suosittelisi omatoimista risteilyä M/S Hamburgilla.

Tosin kannattaa muistaa, että tämä Pohjanmeren risteily tapahtui kokonaan Saksassa. Ehkä esimerkiksi risteilyillä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa osa kommunikoinnista tapahtuu myös englanniksi?

M/S Hamburg päiväohjelmat
Viikon päiväohjelmat, saksaksi tietysti
M/S Hamburg päiväohjelmat
Tämän verran esimerkiksi olisi hyvä saada kielestä selvää. Kuulutuksia, saksaksi tietysti, saattoi kuunnella myös hytissä, television kanavalta 3.

saksan lippu

Pieni M/S Hamburg

M/S Hamburg on pieni laiva – ja hyvä niin. Pohjanmeren risteilyllä matkustajia oli kuulemma 327, eli laiva oli koronatilanteesta ja laivalle vaadittavasta koronatestistä huolimatta melko täynnä. Olimme valinneet hytin M/S Hamburg -laivan hyttiluokasta HK08, joka tarkoitti n. 15 neliön ulkohyttiä kannella 3 (hytti 324). Ainakin lyhyelle risteilylle hyttimme oli mielestämme ihan riittävän iso ja kaikin puolin toimiva. Suihkusta tuli kuumaa vettä, mutta ei suihkun ulkopuolelle ja ilmastointi toimi erinomaisesti. Laivaa onkin remontoitu ilmeisesti isomminkin koronakeväänä 2020. Kansi 3 oli sijaintinakin kiva, pääravintola, jossa nautimme mm. kaikki aamiaisemme, oli samassa kerroksessa, kuten myös laivan info. Buffet-ravintolaan 6. kerroksessa oli muutamat portaat matkaa, mutta pienellä laivalla matkat ovat lyhyitä ja portaiden kiipeäminen onkin tietysti tarpeen risteilyllä, jossa ruokailu on kuitenkin runsasta!

Pienelle erikoislaivalla erikoisristeilyjä ei myydä erikoistarjouksessa samaan tapaan kuin Karibian tai Välimeren risteilyjä, joten ihan halpaa Pohjanmeren saariin tutustuminen risteillen ei ole, mutta muutamalla isommallakin laivalla risteilleellä olin kyllä nyt – ja jatkossakin, jos vielä joskus risteilyllä päädymme – valmis maksamaan vähän enemmän pienestä laivasta, jossa ei ole 20 ravintolaa, vesipuistoa, pitkät etäisyydet joka paikkaan ja 5000 matkustajaa.
Uima-allas ja kuntosali tältäkin laivalta toki löytyy, joskin huhtikuinen Pohjanmeri ei tainnut vielä ketään houkutella altaaseen. Aurinkokannet toki keräsivät väkeä vilttien alle erityisesti meripäivänä.

M/S Hamburg hytti 324
Hytti numero 324 ja allaspyyhkeet sattumalta (tai sitten ei) Ukrainan väreissä

M/S Hamburg hytti 324 M/S Hamburg hytti 324

Buffet-ravintola
Buffet-ravintola 6. kannella
M/S Hamburg pääravintola
Pääravintola 3. kannella. 4. kannella oli pimeähkö tanssiravintolan tyyppinen lounge ja 5. kannella vielä viinibaari.

uima-allas Kuntosali

Matkan hinta

Risteilystä ”ylemmän” keskiluokan hytissä maksoimme 1 649 euroa per nuppi.

Koko ”perusmatkamme” kustannuserittely (kahdelta) näyttää tältä:

  • M/S Hamburg, hytti, palvelut ja ateriat, 3 298 euroa
  • Lennot Hampuriin, 30 000 Finnair-pistettä + 286 euroa
  • Lentoparkki 70 euroa
  • Bussi Hampurin lentokentältä Kieliin 42 euroa
  • Hotelliyö Kielissä 116 euroa
  • Metro- ja junamatka laivalta Hampurin päärautatieasemalle ja sieltä lentokentälle 11 euroa
  • Matkatavaroiden säilytys Hampurin rautatieasemalla 6 euroa

Vapaaehtoisia kustannuksia kertyi seuraavasti:

  • Päiväretki Syltin saarella 118 euroa
  • Hyljeretki Syltin saarelta 52 euroa
  • Päiväretki Bremeniin 78 euroa
  • Helgolandin museo 10 euroa
  • Laivalta ostettuja valokuvia meistä 48 euroa
  • Magneetteja ja pari muutakin meriharakka-aiheista matkamuistoa 30 euroa

Tarpeettomia kustannuksia:

  • Erehdyimme, taas kerran, ostamaan laivalla juomapaketit, alinta tasoa, mutta ne maksoivat silti kahdelta 130 euroa – emmekä luultavasti juoneet riittävästi edes tällä tasolla, eli olisi kannattanut vaan maksaa jokaiset tilatut juomat erikseen.
  • Kokeilimme laivan satelliittiyhteyteen perustuvaa internettiä ostamalla siihen tunnin verran aikaa 9 eurolla – ei olisi kannattanut, sillä sen nopeus riitti hädin tuskin sähköpostiin (ilman liitteitä). Onneksi tällä risteilyllä olimme pääosan matkaa niin lähellä Saksan tai Tanskan rannikkoa, että netti puhelimessa toimi useimmiten hyvin.

Kaikki yhteensä siis 4 173 euroa (eli 2086,50 per nuppi), juomapakettia, maissa nautittuja muutamia lounaita (Kiel, Hampuri) ja välipaloja lukuunottamatta, sillä ruokaahan en yleensä laske matkakustannukseksi. Tosin hotelliaamiaisten ja risteilyyn kuuluvien aterioiden osalta niiden erottaminen matkan hinnasta on turhan vaikeaa.
Tuon ”perusmatkan” osuus tuosta oli 1 911,50 per nuppi ja alunperin Kristinalta varaamamme matkan hinta oli, samassa hyttiluokassa, 2 695 euroa per nuppi, eli omatoimimatkamme ilman suomen kieltä tuli meille 783,50 euroa halvemmaksi per nuppi.

M/S Hamburg olutta
Kun viimeinenkin toivo Amrumiin rantautumisesta oli menetetty, laivalla alkoi ilmaisen oluen ja makkaran tarjoilu matkustajien lohduttamiseksi – ei kyllä oikein lohduttanut, ainakaan jos et ole varsinaisesti kummankaan ystävä!
M/S Hamburg internet
Laivan internet-hinnasto

Reittimuutokset vähän harmittivat

Laivalta saamiamme palautelomakkeita emme ole vielä täyttäneet, sillä nekin ovat tietysti saksaksi, joten osa kysymyksistä saattaa vaatia vähän Google Translate -askartelua, mutta pääosin olimme kyllä kokemukseen tyytyväisiä. Tuo totaalinen saksankielisyys, myös suullisesti, tuli vähän yllätyksenä, mutta siitäkin selvittiin ja olihan sekin oikeastaan ihan hyvä kokemus siitä, että minkälaista elämä on melko vähäisen kielitaidon varassa.

Reittimuutokset vähän harmittivat, erityisesti se, ettemme päässeet Amrumissa rantaan ja näinkin lyhyelle risteilylle tuli yksi meripäivä. Selitys siitä, että tuuli liikaa ja/tai aallot kävivät rantaan liian suurina ei ihan meitä vakuuttanut, sillä 8-9 m/s ei taida olla kovinkaan epätyypillistä Pohjanmerellä ja pelastusveneet lienevät melko merikelpoisia. Ehkä aallot sitten osuivat juuri laituriin tavalla, joka olisi tehnyt matkustajien siirtymisen veneestä laiturille turhan haastavaksi. Vuorolautat kulkivat Amrumillekin koko päivän, mutta niillä taisi olla paremmat laiturit.
Borkumin jäämisestä pois reitiltä ilmoitettiin heti matkan alussa, joten siihen oli helpompi sopeutua ja sen tilalle tullut Bremenkin oli meille ihan kelvollinen vaihtoehto. Borkumin osalta ”meriselitys” oli, että viranomaiset eivät ole (enää? vielä tänä vuonna?) hyväksyneet saaren laituria matkustajakäyttöön.

Amrum

Amrum
Näitä näkymiä Amrumin saarelle ja Kniepsandin hiekkarannalle, joka on kuulemma yksi Euroopan pisimpiä, näimme vain etäältä
pelastusvene
Helgolandissa ja Syltissä rantautumiset tapahtuivat pelastusveneillä

Ruokaa ja sirkushuveja

Ruoka laivalla oli ainakin meille, ei-nyt-niin-kulinaristeille hyvää ja sitä oli ehdottomasti riittävästi. Aamiaiset tarjoiltiin pääravintolassa osittain buffetista, osittain (lämpimät vaihtoehdot) pöytää. Yläkerran buffet-ravintolaan emme viitsineet kiivetä yhtenäkään aamuna. Lounaat, sen ainoan, jonka laivalla nautimme meripäivänä, ja osan illallisista nautimme buffet-ravintolassa, jonka menu toisaalta toisti pääravintolan menua, toisaalta sisälsi lähes aina myös esimerkiksi pizzaa ja pastaa. Pääravintolassa söimme kahdesti rajaten valinnat 7 ruokalajin sijaan neljään (useimmista näistäkin oli vielä vaihtoehtoja, joista valita). Tarjoillut annokset olivat jokseenkin sopivan kokoisia siihen, että niitä samalla aterialla pystyi syömään useammankin. Buffet-ravintolassa oli myös iltapäivisin, niihin aikoihin kun laivaan palailtiin, tarjolla ”Kaffee, Tee und Kuchen”, sekin jokseenkin samanlaisella valikoimalla joka päivä. Kevyttä itsekuria harjoittamalla selvisin risteilystä ilman lisäkiloja!
Pukeutumiskoodi M/S Hamburgilla oli vapaa – toisen päivän illallista mainostettiin galaillallisena, asuehdotuksena ”festlich”, ja se olikin sitten ainoa ilta, jolloin pukeuduin leninkiin. Parina iltana ehdotettiin punaista tai sinistä väriä, ja jotkut näyttivät näitäkin ehdotuksia noudattaneen, mutta meillä sopivia värejä löytyi vai yhden Lassen punaisen pikeepaidan verran. Toogailtaa, johon olisi pitänyt pukeutua lakanaan, ei onneksi ollut!

Viikko risteilyelämää palautti mieleen myös kaikki aikaisemmat risteilykokemuksemme ja totesimme, oikeastaan taas kerran, että ei tämä varsinaisesti ole suosikkitapamme matkustaa. Siirtymiset laivaan ja laivasta, etenkin jos ne joudutaan toteuttamaan pelastusveneillä, vievät aikaa pois kohteelta ja etenkin isompien laivojen osalta ruuhkat näkyvät kohteissakin. M/S Hamburg oli onneksi pieni laiva, mutta pieniä olivat tällä kertaa kohteetkin. Laivojen viihdetarjontaa emme ole koskaan oikein arvostaneet, tällä kertaa vielä vähemmän, kun se tarjoiltiin saksankielisten vitsien höystämänä.

M/S Hamburg
Kapteenin tarjoamilla drinkeillä ennen galaillallista :-)
MS Hamburg illallinen
Vuohenjuustoterriiniä – vähän erilainen tapa tarjota suosikkijuustoani
M/S Hamburg ruoka
Pääsiäinenhän oli aika lähellä, joten yhtenä iltana tarjolla oli lammasta
MS Hamburg illallinen
Menut olivat sentään saatavilla myös englanninkielisinä!

MS Hamburg illallinen

 

M/S Hamburg Kaffee Kuchen
Kaffee, Tee und Kuchen (annos kahdelle, usko tai älä)
Laiva-aamiainen
Aamiainen yhden lautasen taktiikalla
Laiva-aamiainen
… plus munakas

Viimeinen risteilymme – tai sitten ei …

Vannomatta tietysti paras, jos vaikka juurikin M/S Hamburgin ohjelmassa sattuu joskus tulevana vuosina olemaan joku ihan ehdottoman hieno reittipätkä, niin ehkä risteilyäkin voisi vielä harkita, mutta ainakaan vuosien 2022-2023 ohjelmassa ei moisia houkutuksia näy kun pohjoisetkin kohteet kuten Huippuvuoret ja pieni osa Grönlantia on jo tullut tsekattua.

Mutta ilman, että risteilyn reitti tarjoiaisi useampiakin uusia kohteita, laivaelämä ei – nyt kun siitä taas on tuoreet muistot – kaikesta helppoudestaan huolimatta houkuttele. Harvemmin illalla poistumme hotellihuoneestamme kaupunkilomillakaan, mutta ajatus siitä, että se ei ole mahdollista, on aavistuksen verran ahdistavaa. Meripäivä tarkoittaisi kokonaista vuorokautta sisällä hotellissa – siis ei kiitos! Ateriointi laivalla on helppoa, poislukien pienoinen haaste ruuan määrän pitämisessä kohtuullisena, mutta tavallaan pidänkin siitä, että aamiaista lukuunottamatta jokaisen aterian ja välipalan kohdalla voin niin halutessani valita eri tavalla ja nauttia ne erilaisissa. Suurimmat laivat ehkä tältä osin tarjoaisivat enemmän vaihtoehtoja, mutta lähes missä tahansa kaupungissa vaihtoehtoja on enemmän ja ne ovat aina hienoisia yllätyksiä!

hamburg 202223
(Osa reittikarttaa, klikkaa kuvaa, jos haluat selata varustamon esitettä)
sviitti
Pitemmälle reissulle ja lämpimämmille vesille varaisimme sitten tietysti sviitin :-)

Palaan, tietysti, risteilyyn – tai ainakin sen kohteisiin, Kieliin, Helgolandiin, Syltille ja Bremeniin – vielä tulevissa jutuissa. Tosin osa saattaa päätyä juttujonoon useammaksikin viikoksi, sillä jo ensi viikon lopulla lähdemme taas matkalle, pidennetyksi viikonlopuksi Maltan saarelle.

Tags from the story
, ,
Join the Conversation

16 Comments

  1. says: Elsa

    Hei ja tervehdys Saksasta!
    Olipa mielenkiintoista kuulla kokemuksenne ko laivasta. Heillä on jokunen reitti joka meitä kiinnostaisi.

    Että kukaan ei osannut englantia tai halunnut puhua sitä. Outoa on tuo nykyaikana. Olenkin joskus miettinyt tuota kieliasiaa. Oliko asiakaskunta enemmän vanhempaa?

    Minulle on tullut se käsitys, että saksalaisiksi luettavien varustamoiden juomat ovat varsin edullisia verrattuna esim amerikkalaisiin. Meillä ei ole koskaan ollut juomapakettia.

    Pienemmissä laivoissa on puolensa. Pääsevät halutessaan pienempiin satamiin, lähemmäksi kaupunkia. Toisalta heiluvat sitten myrskyssä enemmän.

    Tuosta pelastusveneellä siirtymisestä. Isommat aallot keinuttavat venetta ja se tekee veneeseen nousun ja poistumisen jopa vaaralliseksi. Siksi varmaan tuo yhden saaren skippaaminen.

    1. says: Pirkko

      Kiitos Elsa! Laivan henkilökunnasta monet kyllä puhuivat englantia, kun heiltä jotain englanniksi kysyi. Poikkeuksena esimerkiksi muutama retkiopas!
      Asiakaskunnan keskiarvo lienee pariskunta ja keski-ikä n. 60 vuotta, vähän yli tai ali. Lapsia ei ainakaan tällä risteilyllä ollut yhtään.
      Cokis maksoi 2,20 lasi ja esimerkiksi prosecco 4,20 lasi, joten ihan inhimillisiä hintoja, tosiaan. 13 euron peruspaketti per henki muuttui kannattavaksi vasta kuudennen lasin kohdalla, emmekä kyllä kaikkinä päivinä päässeet siihen.

  2. Minullekaan risteilyt eivät ei ole lähtökohtaisesti mielenkiintoisin tapa matkustaa. Tuntuu, että reittiä joudutaan muuttamaan varsin usein, ja huonolla tuurilla ko. pysähdys saattaa olla kaikkein kiinnostavin pysähdys. Lisäksi minusta tuntuu, että pysähdykset ovat omaan mieleen liian lyhyitä. Poikkeuksiakin on, kuten juuri Huippuvuoret, jonne risteily todennäköisesti on näppärin tapa matkustaa tutustumaan alueeseen.

    1. says: Pirkko

      Kiitos Mikko! Meillä taitaa takana olla nyt 7 risteilyä ja olisiko kaksi väliin jäänyttä kohdetta, Bahrain aikoinaan, kun siellä puhkesi levottomuuksia juuri kun olimme jo matkalla sinne, ja nyt tällä risteilyllä nuo kaksikin saarta, eli ½ kohdetta per risteily :-) Huippuvuorilla jotkut ystävämme ovat olleet risteilyllä, mutta toki sinne lentämälläkin pääsee.

  3. Itsellä max. 1. tason saksa, opittu peruskurssilla ja Rammsteinin kappaleista. Jää tuo laiva siis välistä.

    Riian tv-torniin kaverin kanssa tutustuessa opas kysyi, että vedetäänkö kierros saksaksi vai englanniksi. Vastattiin, että englanniksi kiitos. Johon opas vastasi, että hän ei kylläkään osaa englantia, joten vetää saksaksi. Jotakin silti ymmärrettiin. Saksaa siis olisi pitänyt opiskella…

    1. says: Pirkko

      Kiitos kommentistasi! Meidän saksamme vaikutti tämän vajaan viikon eläinkokeen perusteella olevan tasolla, että ymmärsimme suunnilleen mistä nyt puhutaan, yleensä jopa pääpointin, mutta yksityiskohtia jäi useimmiten uupumaan. Parin muun eurooppalaisen kielen osaaminen taisi auttaa jonkin verran.

  4. Kiinnostavaa lukea vähän tuntemattomammasta laivasta ja varustamosta. Pienet laivat viehättävät, niissä on sitä vanhaa matkailun tuntua. Isommista hotellikompleksi-huvipuisto-laivoista en niin innostu. Juurikin mainitulla Kristina Reginan Afrikan risteilyllä viihdyin aikoinaan niin hyvin, että varasin heti kotiin palattuani uuden risteilyn parin kuukauden päähän.
    Olen lukenut koulussa saksan toisena vieraana kielenä, mutten ole koskaan tarvinut sitä, joten se on pahasti ruosteessa. Tuo reissu voisikin olla hyvä kielikylpy. Joskaan saksalaisia vitsejä ei ymmärrä, vaikka kielitaitoa olisikin.
    Kulinaristina epäilen myös saksalaisia ruokia, mutta tuskin siellä nälkään tarvisi kuolla, vaikkei taso olisikaan yhtä kova kuin suosikkivarustamollamme, italialaisella Costalla.
    Täytyypä pitää tämä mielessä!

    1. says: Pirkko

      Kiitos Tanja! Minusta, jos oikein laskin seitsemän risteilyn kokemuksella, ruuan suhteen laivalla kuin laivalla pahin ongelma on ylensyönnin välttäminen, eli kyllä se ruoka täälläkin ihan riittävän hyvää oli :-) Tosiaan, lapsettomana pariskuntana, mitä isompana laivaa myydään ja mitä enemmän mainostetaan vesipuistoja tai muita laivalla olevia viihdykkeitä, sitä kauempaa pyrimme sen kiertämään – tai no jos reitti olisi juuri meille nappiin, niin ehkä sitten, mutta harvemmin niinkään, sillä jättilaivat kiertävät lähinnä vakioituja perusturistikohdereittejäkin.

  5. Täällä myös yksi, joka ei liiemmin lämpeä risteilyille! Tosin nyt olen kyllä huolestuttavan usein tutkaillut risteilyjä juurikin Huippuvuorille (, mutta syytän tästä koronaa).

    Kiva kuulla (tai no, tässä tapauksessa kiva ja kiva), että saksalle olisi kerrankin käyttöä :D Opiskelin sitä ala-asteelta yliopistoon asti ja tykkäsin kovasti, mutta silti on monta kertaa ollut olo, että on vähän turhake kieli :D

    1. says: Pirkko

      Kiitos Eveliina! Huippuvuoria pääsee kyllä katsomaan lentäenkin ja pieniä päiväristeilyjä voi ostaa paikan päältä. Tosin jos haluaa päästä saarilla vaikka ihan pohjoisimpiin osiin, niin silloin risteily taitaa olla paras vaihtoehto.

  6. Minulla on risteilyt vielä testaamatta (siis muut kuin Tallinnan ja Tukholman väliä seilaavat). Mieheni ei ole niistä innostunut ja sen vuoksi ovat jääneet välistä, mutta haluaisin joskus päästä jollekin isommalle laivalle. Täysin saksankielinen risteily ei olisi ehkä ykkösvaihtoehto, vaikka kyllä siellä varmasti pärjäisi. Olen aikoinaan opiskellut saksaa monta vuotta, mutta kun sitä ei ole juuri tarvinnut kuin mökkinaapureiden kanssa (ja heidänkin kanssa suomella pärjää), saksan kielitaito on aika ruosteessa.

    1. says: Pirkko

      Kiitos Merja! Sinähän olisit siis luultavasti kuin kala vedessä tai saksalainen turisti saksankielisessä ympäristössä M/S Hamburgilla. Risteilyistä ilmeisesti pidetään tai inhotaan, eli ääripään ihmisiä on aika paljon. Me olemme, jos nyt oikein laskin, päätyneet risteilylle 7 kertaa, vaikka emme niitä erityisesti rakastakaan, mutta jotkut reitit ovat vaan olleet erityisesti saarten osalta niin hyviä, että haittapuoletkin ovat siedettävissä.

  7. says: Stacy

    Saksankielinen humoristi on vitsi jo itsessään. En juurikaan tykkää risteilyistä. Yleensä kannellakin on sellaista pientä värinää, mikä estää kaukoputken käytön. Pohjanmeren ulapalla harvemmin edes on mitään kiinnostavaa nähtävää. Sen sijaan Wattimeri on kiinnostava. Silloin pitäisi päästä lähelle saarten rantoja.
    Minulla saksa on harvinaisen ruosteessa ja käytän mielummin venäjää tai englantia. Venäjällä ei ystäviä saa.

    1. says: Pirkko

      Kiitos Stacy! Tuolla Vattimeren rannalla tosiaan näytti olevan retkiseurueita, ilmeisesti kumisaappaat jalassa, kahlaamassa rannoilla kahlaajien seurassa vuoroveden myötä meren hetkeksi peruutettua vähän kauemmas.

  8. Saksassa on kyllä paljon matkailuun liittyviä juttuja, että ilman saksan alkeita on suoraan sanoen kusessa. Aina puhutaan, kuinka Ranskassa täytyy osata ranskaa, mutta kyllä Saksassa on tietyissä jutuissa samaa vikaa. Itsellä yksi futismatsi oli kokonaisuudessaan melkoinen show, kun itse en saksaa hallitse. Loppu hyvin, kaikki hyvin ja jopa pummilla matkustamisesta selvisi ilman sakkoja, kun ei riittänyt taito ostaa lippua junaan :-D

    PS. Mitä itse aiheeseen tulee, niin mielenkiintoista oli lukea vähän harvinaisempi reissukokemus Euroopasta.

    1. says: Pirkko

      Kiitos Rami! Ehkä me sitten kuitenkin osaamme saksaa ”alkeiden verran”, sillä perusviestin saimme kyllä useimmiten selville, kuten esimerkiksi kuulutukset Amrumin rannassa, että nyt ei vielä päästäkään rantaan isojen aaltojen takia ja sitten vähän ajan päästä, että nyt olemme yrittäneet uudelleen, mutta ei tämä nyt tänään onnistu – ja kannella on sen takia tarjolla ilmaiseksi olutta ja makkaraa :-) Tärkeimmät siis!

      Itse ihmettelen oikeasti jatkuvasti sitä, että kun vaikka matkailuaiheisissa Facebook-ryhmissä etsitään ruuhkaisimmista turistikohteista ei-ruuhkaisia ”nurkkia”, että mikseivät ihmiset sitten alunperin etsiydy jonnekin muualle kuin vaikka Kreikkaan tai Italiaan tai Espanjan aurinkorannikolle :-)

Leave a comment
Leave a comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.