Sylt – saari, jolta hiekkaa ei saa viedä pois

Sylt feature

Laadin jo aikaisemmin, innoissani, jutun Syltin saarelta tekemästämme hyljeretkestä, mutta palataan vielä hetkeksi itse saarellekin.
Saarelle, jota on kutsuttu Saksan Hamptoniksi tai Saksan Vineyardiksi – molemmat suosittuja lomanviettopaikkoja Yhdysvaltojen itärannikolla. Hamptons ei ole meille tuttu paitsi televisiosarjoista, mutta Martha’s Vineyardilla vietimme mekin muutaman kesäisen päivän joitakin vuosia sitten. Martha’s Vineyard tapaan Sylt on varakkaiden saksalaisten keskuudessa suosittu kesänviettopaikka.

Pitkä ja kapea saari on tunnettu rannoistaan, raikkaasta meri-ilmasta ja avarista näkymistään. 40 kilometriä pitkällä saarella riittää hienohiekkaisia rantoja ja jos saaren toinen reuna ei jotain päivänä innosta, niin toiselle reunalle saattaa olla matkaa alle kilometri. Syltin saaren kesäasukkaiden keskuudessa tavataan kuulemma sukupolvesta toiseen kehottaa lapsia kesän lopussa puhdistamaan kenkänsä huolella, jotta niihin ei jäisi hiekkaa. Hiekkaa, jota ei saisi viedä saarelta yhtään pois, sillä Sylt pienenee vuodesta toiseen.
Meri ja tuuli kuljettavat hiekkaa ja eroosio murentaa punaisia kallioita. Vanhemmat kartat saaresta kertovat suuremmasta Syltistä ja saarelaiset ovat oikeasti huolissaan saarensa häviämisestä. Suomessa viimeisetkin kurtturuusut etenkin meren rantojen läheisyydestä pitäisi hävittää myös kotipuutarhoista kesäkuun alkuun mennessä. Syltin saarella kurtturuusua kutsutaan Sylt Roseksi ja kuulemma sen juurten uskotaan yhdessä muiden saarten kasvien kanssa pitävän saaren paikallaan.

Me saavuimme Syltin saarelle laivalla, tai tarkkaan ottaen pelastusveneellä Listin kylään, sillä M/S Hamburgin kokoinen pienempikään risteilyalus ei tälle saarelle pysty rantautumaan. Useimmat taitavat kyllä taittaa matkan junalla tai autojunalla, sillä siinä missä saarelle ei ole autotietä, niin junasilta sille on ja junamatka Hampurista Tanskan kautta Westerlandiin, saaren pääkaupunkiin, kestää kolmisen tuntia. Juna kulkee kapeaa kannasta pitkin ja jo junan ikkunasta nähnee ensimmäiset Waddenseen, Unescon maailmanperintökohteen, vuorovesialueet. Yhteysaluksilla saarelle pääsee myös mm. Tanskasta, Römön saarelta ja tietysti lentäen useammastakin Saksan kaupungista.

Westerland

Sylt

Hiekkaa ja dyynejä

Me aloitimme saarikierroksemme saaren pohjoisosasta, pienestä Listin kylästä. Ensimmäiset näkemämme maisemat olivat hiekkaa ja hiekkadyynejä. Siellä täällä yksittäisiä pieniä olkikattoisia mökkejä. Olkikatot ovat nekin yksi Syltin saaren juttuja – myöhemmin pysähdellessämme isommissa kylissä, jopa Westerlandin kaupungissa, näimme myös paljon ”mökkejä” isompia olkikattoisia rakennuksia. Rakentamista on kuitenkin kuulemma nykyisin rajoitettu, joten saattaa hyvinkin olla, että pienen, jopa vaatimattoman, näköisen mökin alla on useita kellarikerroksia, jotta taloon mahtuisi kaikki loma-asumiseen tarvittava, uima-allasosastoista alkaen. Neliöhinnat ovat kuulemma Saksan korkeimpia.

Täällä saaren pohjoisosassa, Listin ja Kampenin välissä, sijaitsee Rotes Kliff, jonka alapuolella rannalla on saaren kilometrejä pitkä ranta ja – taas kuulemma, sillä illalla olimme jo laivassa matkalla seuraavaan kohteeseemme – saaren paras ihailla auringon laskua. Hiekkarantoja näimme kyllä siellä täällä, itse asiassa lähes kaikkialla, mihin päiväretkibussimme pysähtyi. Jokaisella vähänkin palveluja tarjoavalla rannalla on myös yleensä sinivalkoisia ”rantakoreja”, eli suojaisia rantatuoleja, joita näimme jo Helgolandin saarellakin. Rantatuolit ovat toki löytäneet tiensä myös Westerlandin kävelykatua ja Listin rannan aukiota reunustavien ravintoloiden terasseille.

SyltSylt Sylt Sylt

Keitum

Ensimmäinen pitempi pysähdyksemme oli Keitumissa, jossa pääsimme kiertelemään pienen keskustan katuja olkikattoisia rakennuksia katsellen. Matkailijoiden ja kesäasukkaiden rahoja mielellään keräävät taide- ja käsityöputiikitkin kiirehtivät avaamaan terassejaan huomatessaan laivan bussien saapuvan paikkakunnalle.
Me suuntasimme kuitenkin läheiselle rannalle ja onnistuimme löytämään yhden ”kapteenin talonkin”, jollaisia olin etukäteen nähnyt Keitumista kertovissa nettijutuissa, mutta ilmeisesti niitä on useampiakin, sillä tämä oli eri värinen kuin muistikuvissani oleva :-).
Keitumissa sijaitsee myös moderni luksuskylpylä, Severin’s Resort & Spa, jossa myös entisen liittokansleri Angela Merkelin kerrotaan viihtyneen.
Kauniiden ja rikkaiden ohella saari on 1800-luvulta alkaen houkutellut puoleensa myös kulttuuri-ihmisiä ja siinä missä kalastuskylät muuttuivat merenrantahuviloiksi, niin luonnon lisäksi saari houkutteli myös juhlilla ja kulttuurilla. Marlene Dietrichin ja Thomas Mannin, muun muassa, sanotaan viettäneen kesiään Syltillä.

Sylt Keitum Rantakori puutarhassa Sylt Olkikatto Keitum SyltSylt Sylt Sylt

Westerland

Keitumista kierroksemme jatkui Westerlandiin, jossa katseltuamme sattumalta juuri asemalla olevaa autojunaa, suuntasimme rantaan vievälle pääkadulle.
Kaupunki on lomakaupunki, joka ylpeilee 8 kilometriä pitkällä hiekkarannallaan ja 6 kilometriä pitkällä rantabulevardilla. Pääkatu Friedrichstrasse ei kuitenkaan ole niin pitkä, kunhan vie Westerlandin asemalta tuolle hiekkarannalle. Ihan nopeasti sitä ei kuitenkaan pääse etenemään, sillä yllättävä kaupunkitaide pakotti pysähtymään ensimmäisen kerran jo asema-aukiolla. Pääkadun varrella on myös lukuisia pieniä putiikkeja, jotka houkuttelivat katsomaan kesäisiä lomavaatteita tai merelliseen sisustukseen sopiva esineitä, mutta rajallinen aika (ja rajallinen laukkukapasiteetti) pitivät kuitenkin ostoshalut kurissa. Mutta jos Syltin saarella ja erityisesti Westerlandissa viipyy pitempään, niin kaupunki tarjoaa ilmeisen hyvän valikoiman niin kauppoja kuin ravintoloitakin.

Westerland Sylt Westerland Sylt Westerland SyltWesterland Sylt Westerland Sylt Rantakori Westerland Sylt

List ja Syltin majakat

Valmis bussiretki ei ehkä ole paras mahdollinen tapa kiertää saaren majakoita, mutta paluumatkalla onnistuimme kuitenkin kuvaamaan muutaman niistä ihan onnistuneesti!

Bussiretken päätepysäkkinä oli, tietysti, samainen Listin kylä, josta olimme kierroksemme aloittaneet, mutta toisin kuin aamulla, jolloin oli kiire rientää lähtevään bussiin, nyt saatoimme kierrellä hetken Listiäkin, mutta totesimme sen nopeasti matkailijoille tarkoitetuksi myymälä- ja ravintolakeskittymäksi ja vaihdoimme maisemaa, hylkeisiin.

Sylt majakoita
Syltin majakoita: Kampen ja Rotes Kliff
Sylt List majakka
Hyljeretkellä ottamamme kuva List Ost -majakasta
Syltin saari
Syltin karttaa – List ylhäällä, Westerland keskellä vasemmalla rannalla, Keitum oikealla rannalla

List Sylt List Sylt

Hyljeretki Pohjanmerellä Syltin saarelta

Hyljeretkeltä palattuamme siirrymme melkein juoksujalkaa naapurilaiturissa olevaan pelastusveneeseen, joka näytti juuri sopivasti olevan lähdössä ja siinä lähtöhässäkässä saattoi jäädä tossujen pohjat vähemmälle, joten on ihan mahdollista, että matkalaukkumme pohjalta löytyy vielä hiukan Syltin hiekkaa: meidän on siis palattava saarelle. Ehkä ensi kesänä?

hiekkaa

Tags from the story
,
Join the Conversation

25 Comments

  1. Hauskaa, miten erilaisilta nuo majakat keskenään näyttävät. Ovatko muuten vielä toiminnassa? Oikeastaan ylipäätään Sylt näyttää ja kuulostaa aika mukavalta matkakohteelta. Ja kun saarta kartasta katsoo, niin todella kapoiselta näyttää, joten on helppo uskoa sen pienenevän.

  2. Sylt on oikein tunnelmalliselta vaikuttava saari. Jotenkin Saksaa ei miellä merelliseksi maaksi, se kun on niin iso pläntti Manner-Euroopassa, vaikka tietenkin rannikkoa ja saaria on silläkin paljon. Varsinkaan rantalomailukohteeksi en ole Saksaa ajatellut.

    Hampurista olisikin yllättävän lyhyt matka tuonne junalla. Olen sinne menossa kesällä, mutta jäänee silti Sylt vierailematta.

    1. says: Pirkko

      Kiitos kommentistasi! Sylt taitaisikin olla parhaimmillaan vaikka viikon kesäisenä lomana. Mukavaa Hampurin reissua – tsekkaa blogistamme jutut siltä suunnalta muutaman vuoden takaa :-)

  3. Onpas mielenkiintoinen kohde – varsinkin tuon hiekka-yksityiskohdan kanssa :D Kieltämättä aika kapoiselta paikalta näyttää tuon kartan perusteella, joten en yhtään ihmettele, että pienenemisestä ollaan huolissaan…

    1. says: Pirkko

      Kiitos Eveliina! Tämä saari sentään taitaa ainakin keskiosiltaan pysyä paikallaan – pienimmät hiekkasaaret maailmassa taitavat jopa ”siirtyä” sen mukaan miten tuuli muotoilee dyynejä.

  4. Sylt on paikka, josta en ole aiemmin kuullutkaan. Hauskaa, että siellä kurtturuusut sallitaan, kun täällä on nyt kouhkattu koko kevät niiden hävittämisestä

    Nuo korituolit on kyllä mainio keksintö. Paitsi että niissä on kiva istuskella, niin ne ovat kaikkialla yhtä ihastuttavan söpöjä raitakuoseineen.

    1. says: Pirkko

      Kiitos Anna! Luin tuon kommentin noista kurtturuusuista yhdeltä nettisivulta juttua kirjoittaessani, mutta nyt piti vielä hakea asialle lisävahvistusta, enkä tosiaan onnistunut löytämään tietoa siitä, että Saksa pyrkisi niitä hävittämään. Wikipediakin mainitsee, että niitä pyritään hävittämään ”in North Europe”. No, meidän taloyhtiön pihalta ne lähtivät juurineen viime kesänä joka tapauksessa.

  5. says: Mari/Kodinvaihtaja

    Mieletön paikka – ja pääsee junalla tänne saarelle!!! Jotenkin aina hämmennyn miten vähän maailman paikoista tunnen ja miten eri maissa on saaristokohteita. Esim. Juuri tämä Formentera jossa nyt olen, on aito piskuinen saarikohde

    1. says: Pirkko

      Kiitos Mari! Saaret ovat lähes aina hienoja kokonaisuuksia, vaikka joskus niille pääseminen onkin pienen vaivan takana. Junayhteys tuo tuolle saarelle vielä lisää vaihtoehtoja lauttojen lisäksi.

  6. Olipas erikoinen saari. Tai tokihan näitä tällaisia paikkoja on muuallakin, jotka pikkuhiljaa katoavat eroosion myötä. Vaikuttaa tosi idylliseltä paikalta. Tykkään noista olkikattoisista taloista joista tulee mieleen Englannin maaseutu. Näyttää melko kesäiseltä siellä jo.

    1. says: Pirkko

      Kiitos Paula! Nuo olkikattoiset talot tuntuivat olevan ainakin yksi tuon saaren jutuista. Juu, kesäisen näköistä oli, mutta kyllä Pohjanmerellä vielä huhtikuun lopulla oli ellei nyt toppatakkikeli niin ainakin tuulitakkikeli :-)

  7. says: Stacy

    Tuollaisissa paikoissa olen viettänyt paljonkin aikaa. Tietysti toi Hankoniemi oli hiekkainen, mutta sitten olen käynyt Kuurin kynnäällä sekä Point Reyesissä. Mahtavia paikkoja lintujen suhteen kaikki. Myrskyllä ei olisi niin mahtava, kun hiekka lähtee lentoon. Kuurin kynnäälläkin oli ongelma hiekan sitomiseksi paikalleen.

    1. says: Pirkko

      Kiitos Stacy! Kuurin kynnäällä kävimme joskus Kaliningradin puolella noin rajalle asti – ei taida nyt taas pitkään aikaan onnistua.

  8. Minulle tuli myös mieleen englannin maaseutu noista viehättävistä taloista. Taas kerran mietin, että maailma avartuu aina kun lukee teidän blogia. On niin paljon kaikkia pieniä paikkoja, mistä ei ole koskaan kuullukaan, eikä niitä muissa blogeissa näy.

    Tuo hiekka-asia on kyllä huolestuttava monessa kohteessa. Saapa nähdä, kuinka moni saari katoaa ajan kanssa mereen. Luulis, että nykypäivänä aavikkojen hiekkaa vois hyödyntää rakennusteollisuuden tarpeisiin muokkaamalla sitä jotenkin.

    1. says: Pirkko

      Kiitos Cilla Maria! Me tapaammekin lukea ”Suomalaisten suosituimmat matkakohteet” -listoja useimmiten nurinperin, eli valitsemaan kohteita niiden ulkopuolelta – muutamia poikkeuksia lukuunottamatta, sillä pitäähän sitä nyt aina joskus käydä Lontoossa/Pariisissa/Berliinissä ja yleissivistyksen vuoksi vaikka Fuengirolassa, Phuketissa ja Balilla :-)

  9. Ai, että miten viehättävä saari! Kuvien kautta pääsi kivasti tunnelmaan ja voisin hyvin kuvitella sen jonkun kirjasarjan tapahtumapaikaksi. Mikäli tuollapäin tulee liikuttua, niin haluan ehdottomasti käydä tuolla.

    1. says: Pirkko

      Kiitos Martta! Tuosta ”jonkun kirjasarjan tapahtumapaikaksi” … varmaankin juuri saari suhteellisen pienine yhteisöineen olisikin juuri oiva ympäristö tarinalle jos toisellekin.

  10. says: Ne Tammelat

    Mielenkiintoinen saari tämäkin. Jotenkin jäänyt ihan huomiotta, vaikka lähellä ollaan pyöritty. Kiva, että kirjoittelet näistä, niin saa lisää vinkkejä taas seuraaville Tanskan ja vähän Saksankin reissuille.

    1. says: Pirkko

      Kiitos kommentistasi! Minulla taas puolestani on edelleen jollain listalla se Ærøskøbing Tanskassa teidän juttujenne jäljiltä. Tosin Tanska ei nyt taida ihan pikimmiten olla suuntana, mutta ehkä vielä joskus …

  11. says: Hannele

    Ihania kuvia ja idyllisiä paikkoja. Nuo olkikatot varsinkin ovat silmiähiveleviä. Taas merkitsin tämän myötä Google Mapsiin yhden paikan lisää, missä olisi kiva vierailla. Täytyy vaan sitten muistaa laittaa jalkaan kengät, joiden pohjissa ei ole uria, ettei saari pienene:)

  12. says: Katja

    Oli kiva lukea saaresta! Menemme reilun viikon päästä Flensburgiin, josta ei olisi kovin pitkä matka Syltille. Mietin, mahtaakohan Hampurista tuleva juna pysähtyä Flensburgissa. Olemme nimittäin liikkeellä omalla autolla ja siksi autojuna kuulostaisi hyvältä vaihtoehdolta.

    1. says: Pirkko

      Kiitos Katja! Taitaa olla parasta selvittää asia Deutsche Bahnin sivuilta. Sylt on kyllä vierailun arvoinen!

  13. says: Leena Kemppainen

    Moi
    Kysyin Syltin saaresta, kuinka julkinen liikenne oli järjestetty? Kulkiko kylien välillä bussiliikenne?

    1. says: Pirkko

      Valitettavasti liikuimme saarella vaan laivayhtiön järjestämällä retkellä, joten emme tulleet ottaneeksi selvää julkisesta liikenteestä. Uskoisin sitä kyllä olevan, sen verran vilkkaalta esimerkiksi rautatieaseman tienoo vaikutti.

Leave a comment
Leave a comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *