Asturian pienet rannikkokaupungit

Pressimatka: Espanjan matkatoimisto ja Turismo Asturias

Espanjassa, Asturian maakunnassa, Atlantin rannikkoa reunustaa pienten toinen toistaan kauniimpien kylien ja kaupunkien helminauha. Me vierailimme kolmessa kaupungissa Asturian itärannikolla ja kolmessa länsirannikolla kahden päivän aikana luonnonpuistoretkiemme yhteydessä, mutta toki näistä voi poimia vaan yhden tai pari – tai jos pitää ajamisesta käydä vaikka kaikissa samana päivänä. Ehkä valitset ensimmäisen yöpymispaikan lännestä Luarcasta ja viimeisen idästä Llanesista tai päinvastoin?

Muitakin kivoja pieniä kaupunkeja Asturiassa varmasti on, mutta ehkä näiden kuuden myötä saat ainakin tuntumaa valikoimaan ja saatathan löytää oman suosikkisi jo näistäkin! Kaupungit on tässä esitelty lännestä itään, eli Luarcasta Llanesiin.

Luarca

Luarcan pienet valkoiset talot reunustavat kaupungin suojaisaa satamaa. Toisin kuin joissain muissa rannikon pienissä kaupungeissa täällä satama lukuisine laivoineen on osa kaupungin elämää myös tänään. Kaupunkia halkoo myös pieni joki, jonka ylittävät lukuisat pienet sillat.
Rannan – ja jokirannan – lukuisissa tavernoissa virtaa asturialainen siideri, mutta sen rinnalla on toki tarjolla myös paikallisesti pyydettyä kalaa.

Korkealla kaupungin yllä on majakka, pieni Atalyan kappeli ja  merellinen hautausmaa. Luarcan ehkä kuuluisin asukas, Nobel-palkittu Severo Ochoa on haudattu hänkin tänne, oppaamme mielestä yhdelle maailman kauneimmista – no tai ainakin Espanjan kauneimmista – hautausmaista.
Severo Ochoa sai lääketieteen Nobelin vuonna 1959 RNA:n ja DNA:n syntyä koskevasta tutkimuksesta.

Cudillero

Cudillerossa ajan ja paikan taju saattaa hetkeksi alas kylään laskeuduttaessa hämärtyä. Olimmeko nyt siis Espanjassa ja Asturiassa, vai ehkä Italiassa, Cinque Terren alueella tai Amalfin rannikolla? Jotain niin samanlaista on kylässä, jossa pienet värikkäät talot kiipeävät lahden poukamasta ylös vuorten rinteille. Yksi asia kuitenkin erottaa, ainakin vielä, Cudilleron ja Italian rannikon pienet kylät: täällä ei ole ruuhkia!

Autolla kylään saapuessa kannattaa kuitenkin etukäteen selvittää reitit ja pysäköinti. Kylään voi ajaa alas satamaan kaupungin mutkittelevia katuja pitkin, mutta pysäköintipaikat ovat pienen matkan päässä satamassa. Samoja katuja ei saa ajaa takaisin, joten pysäköintipaikalta matka jatkuu menosuuntaan, moottoritielle – paitsi tietysti, jos olet jo tullutkin kaupunkiin siltä suunnalta.

Cudillero on edelleen myös kalastajakylä, eli kylän pienessä satamassa on kalastusaluksia ja merellisessä kylässä on tietysti myös komea majakka.
Kylän aukiota reunustavat paitsi värikkäät aina korkeammalle ja korkeammalle kiipeävät talot, myös monet ravintolat ja onpa täällä muutama matkamuistoja ja paikallisia tuotteita myyvä myymäläkin, eli sen verran turistinen tämäkin kylä jo on. Mutta toisaalta, kyllähän nälkäinen turisti jotain aina kaipaakin, vähintään kupin kahvia ja ehkä jotain pientä muistoksi tai tuliaiseksi näin kauniista kylästä!

Avilés

Tarkkaan ottaen Avilés Asturian kolmanneksi suurimpana kaupunkina ei ehkä kuuluisi listalle pienet rannikkokaupungit, mutta koska vietimme – toisin kuin isommissa kaupungiessa Gijónissa ja Oviedeossa Aviléssakin vain muutaman tunnin, niin sisällytän sen nyt kuitenkin tälle listalle.

Avilés on vanha teollisuuskaupunki, joka maailman siltä osin muuttuessa törmäsi isoihinkin haasteisiin. Kaupunki sai kuitenkin tukea, jota käytettiin mm. vanhan kauniin, jo aika pahastikin ränsistymään päässeen kaupungin kunnostamiseen.

Paitsi vanhasta kaupungistaan Avilés tunnetaan Oscar Niemeyerin suunnittelemasta kulttuurikeskuksesta, jossa ei ole mitään tavanomaista. Kulttuurikeskuksen suunnittelusta kerrotaan tarinaa, että kuuluisa Brasilian uuden pääkaupunginkin suunnitellut arkkitehti kaupungissa vieraillessaan piirsi ensimmäisen luonnoksen sittemmin toteutetusta kulttuurikeskuksesta lautasliinaan. Emme olleet kaupungissa niin pitkään, että olisimme käyneet kulttuurikeskuksessa missään tapahtumassa, mutta jo lyhyellä vierailullamme alueella näimme miten nuoret kiirehtivät keskukseen tanssipukujaan kantaen ja miten kaupunkilaiset viihtyivät keskuksen kahvilassa. Aukion laidalla on myös ovelasti toteutettu yksinkertainen kehys, josta näkee Avilésin terästehtaan korkeat piiput. Kaupungin eri osat yhdistyvät toisiinsa täällä.

Jos saavut Avilésiin autolla, niin Niemeyer -keskuksen iso paikoitusalue voikin olla hyvä valinta. Kulttuurikeskuksen aukiolta voit ylittää Avilés-joen kaunista siltaa pitkin, mutta muista vielä katsoa taakse päin, jotta näet Niemeyer -keskuksen myös joelta päin. Sen jälkeen voitkin jatkaa matkaa Avilésin keskusaukiolle ja kaupungin kauniisiin puistoihin. Kaupunkikuvassa huomaat ehkä, että Aviléssa on suosittu varjoisia katettuja käytäviä ja vaikka puiston nurkalla voit vaikka tutustua Asturialle tyypillisiin vihannesten ja maissin säilyttämiseen tarkoitettuihin vajoihin. Näitä jalustalle nostettuja vajoja on kyllä siellä täällä ihan kaupungillakin, eli pidä silmäsi auki!

Avilésin ja Lastresin väliin jääkin sitten jo Asturian suurin kaupunki Gijón, mutta siitä enemmän omana juttunaan vähän myöhemmin.

Lastres

Rannikon pienet kaupungit ovat toinen toistaan kauniimpia, mutta Lastres tosiaan on valittu Espanjan kauneimpien kaupunkien joukkoon. Aloitamme täälläkin nousemalla korkealle kaupungin yläpuolelle, näköalapaikalle, jos näkyy koko kaupunki ja sen pieni satama.
Lastresissakin talot kiipeilevät vuoren rinteellä, mutta värikkyydessään kylä ei ihan vedä vertoja Cudillerolle lännessä.
Kylän keskusta on kivistä rakennettujen kapeiden katujen labyrintti ja keskusaukion kirkko on 1600-luvulta.

Asturian rannikko on myös, ihan oikeasti kuulemma, ollut aluetta, jossa dinosaurukset ovat kauan sitten vaeltaneet ja rannikolta löytyy kivettyneitä jalanjälkiä. Näitäkään emme tällä kertaa lähteneet etsimään, mutta ainakin lasten kanssa liikkeellä ollessa iso dinosaurusmuseo saattaisi olla käymisen arvoinen.

Kaupungista jatkamme vielä lähellä sijaitsevalla majakalle Lucesin pienen pienessä kylässä. Majakka on kyllä kaunis, valkoinen ”perusmajakka” – tällaiseltahan majakan kuuluu näyttää, mutta huomiomme vie silti hevoset. Majakkaa ympäröivällä niityllä laiduntaa pieni lauma asturialaisia hevosia. Asturialaisista hevosiin, tai tarkkaan ottaen ehkä poneihin, tutustuimme kevyesti jo Oviedossa, jossa niitä on patsaiden muodossa. Pienehköt ponit ovat olleet edullinen ratkaisu maataloustöihin Pohjois-Espanjan alueella ja nyttemmin rotua jo suojellaankin.

Majakan lähellä on myös jonkinlaisen luontopolun taulu, mutta yrittäessämme ottaa selvää sen espanjankielisestä tekstistä oppaamme kertoo, että vaikka luontokin täällä on näkemisen arvoinen, niin ihmiset tulevat tälle polulle televisiosarjan Doctor Mateo takia. En muista nähneeni sitä, ehkei sitä ole Suomessa nähtykään, mutta monet ihmiset kuulemma tulevat Lastresin alueelle nähdäkseen sarjan maisemia ja patikoidakseen samoja pieniä teitä, kun Doctor Mateo.

Ribadesella

Ribadesella eroaa muista rannikon postikorttimaisemia tarjoavista pienistä kaupungeista sikäli, että tänne tullaan muutenkin kuin kauniiden maisemien ja valkoisen hiekkarannan takia. Ribadesellassa sijaitsee nimittäin Tito Bustillon esihistoriallinen luola, jossa on joitain Euroopan vanhimpia luolamaalauksia. Valittavasti emme tällä kertaa ainakaan onnistuneet vierailemaan luolassa, sillä se on sen verran suosittu nähtävyys, että liput olisi pitänyt varata viikkoja aikaisemmin.

Ilman ajanvarausta (ja pääsymaksuja) kaupungissa voi toki viivähtää kauniilla uimarannalla, tarkkailla elämää pienvenesatamassa tai pysähdellä toinen toistaan isompien ja komeampien talojen äärellä. Espanjastakin monet lähtivät aikoinaan siirtolaisiksi Amerikkaan rakentamaan uutta elämää uudella mantereella. Osa heistä onnistuikin tässä hyvin, mutta halusivat palata kotimaahansa, ansaitsemansa rikkaudet mukanaan. Varakkaat paluumuuttajat rakensivat sitten valtavia komeita taloja, joita kutsutaan hiukan hämäävästi intialaisiksi. Sittemmin osa taloista on rapistunut, mutta monia niistä on myös kunnostettu hotelleiksi tai muuhun julkiseen käyttöön. Intialaisiksi taloja kutsutaan kuulemma siksi, että Kolumbushan oli suuntaamassa Intiaan, vaikka päätyikin sitten Amerikkaan ja jotenkin sitten, vaikka virhe toki myöhemmin huomattiinkin, Amerikkaan lähteneitä ja sieltä palanneita kutsuttiin ”intialaisiksi”.

Llanes

Pieni Llanesin kaupunki Asturian itärannikolla, lähes Cantabrian rajalla, on sekin jylhien kalliorantojen ympäröimä. Täälläkin on monia Amerikasta palanneiden siirtolaisten rakennuttamia suuria, värikkäitäkin taloja. Siirtolaisuuteen innoitti aikoinaan mm. se, että ranskalaiset valloittivat tämänkin kaupungin Napoleonin sotien aikaan.

Llanesin vanhan kaupungin keskustassa on niin historiaa kuin taidetta. Kaupungissa on säilynyt vanhaa kaupungin muurta 1200-luvulta ja linnan torni. Jos helteellä, jotka Asturian alueella ovat harvinaisempia kuin Espanjan etelärannikolla, kaipaisi viileämpiä ja varjoisampia kohteita, niin kaupungista löytyy myös Santa María del Conceyun basilika 1100-luvulta ja Gaztañagan ja Estradan herttuoiden palatsit ja kulttuurikeskus, joka aikoinaan oli 1800-luvun poliitikko Posada Herreran talo.