Min fantastiska väninna

Min fantastiska väninna feature
Lilla Teatern – Min fantastiska väninna – – Foto Ilkka Saastamoinen

Elena ”Lenú” Greco ja Raffaella ”Lila” Cerullo – televisioruudussa, kirjojen sivuilla, Napolin kaduilla ja Ischian rannoilla. Tänä syksynä myös teatterin lavalla. Min fantastiska väninna on englantilaisen näytelmäkirjailijan April De Angelisin huikea tiivistys runsaaseen kolmeen tuntiin ystävien tarinasta, joka kattaa puoli vuosisataa Italian historiaa, sodanjälkeisessä Napolissa aina 2000-luvulle, neljässä kirjassa 1600 sivua ja HBO:n televisiosarjassa, josta on vasta kolme kautta (neljästä) valmiina 24 tuntia.

Tutustuin tarinaan ensin televisiossa, mutta jo sarjan toista kautta odotellessani luin tarinan loppuun, kirjoista. Syksyllä 2021 matkustimme Napoliin ja osana matkavalmisteluja merkitsin Lenún ja Lilan elämänpiirin tapahtumapaikkoja kartalle. Otimme taksin ja pyysimme sitä viemään meidän ”kortteliin”. Kuljettaja tivasi syytä, mutta sanat Elena Ferrante ja L’Amica geniale riittivät selitykseksi. Tosin hän ei olisi halunnut jättää meitä sinne – kesti tovin saada kuljettaja ymmärtämään, että haluamme tosiaan jatkaa tästä jalan. Kävelimme ”korttelissa”, etsimme koulun ja kirjaston ja löysimme tarinan hahmot seinien piirroksissa. Lopuksi kävelimme tunnelin läpi. Emme, mekään, merelle asti, vaan juna-asemalle, mutta eiväthän tytötkään päätyneet tuolloin, vielä, merelle asti.

Loistava ystäväni -sarjan Napoli ja Ischia

Tarinan tiivistäminen 3½ tunnin mittaiseksi esitykseksi (sisältää väliajan) on vaatinut keskittymistä olennaiseen. Sivuhenkilöt on piirretty vain muutamalla viivalla tyttöjen äitejä, Ninoa ja ehkä Donato Sarratorea, Michele ja Marcello Solaraa lukuunottamatta. Jos tarina ei ole tuttu, niin samat näyttelijät useammassa roolissa saattavat sotkea kuviota entisestään. Tarinan tuntevalle on oikeastaan mielenkiintoista analysoida dramaturgin ratkaisuja: mitä ottaa mukaan, mitä jättää pois.

Tyttöjen ensi tapaaminen ja tarinan kaaren aloittavat ja päättävät nuket ovat luonnollisesti mukana. Tarinaa sinisestä haltijasta ei voi sivuttaa. Tunnelin tuolla puolen on meri. Ischian rannalla aurinko paistaa. Elena Grecon esikoiskirja saa hyvän vastaanoton. Makkaratehtaan työolot ovat niin kurjat, että niihin on puututtava. Nuoruudenrakastetun, Ninon, tapaaminen suistaa Lenún elämän raiteiltaan ja hän palaa Napoliin.

Kenkäkauppa Napolin hienostokaupunginosassa, Lilan ja Enzon eteneminen it-alalla, Lenún kirjoittamisen haasteet esikoisromaanin jälkeen, jopa ystävättärien lapset ohitetaan nopeasti, sillä vaikka näytelmä on pitkä, aikaa ei ole tuhlattavaksi. Kaikki sellainen, joka ei ole kokonaisuuden kannalta oleellista on karsittava pois.

Min fantastiska väninna HKT – Lilla Teatern – Min fantastiska väninna – Cecilia Paul ja  Pia Andersson – Kuva Ilkka Saastamoinen
Min fantastiska väninna HKT – Lilla Teatern – Min fantastiska väninna – Pia Andersson ja Cecilia Paul – Kuva Ilkka Saastamoinen

Haastava – mutta mahdollinen

Puolisoni ei ollut lukenut kirjoja, joten hän ei tuntenut Kadonneen lapsen tarina oli hänelle uutta tarinaa – ja kuulemma hetken kesti ymmärtää, kuka Tina on ja mitä hänelle tapahtui, etenkin kun hän on olemassa vain dialogissa, ei näyttämöllä. Kyllä näytelmää pystyy seuraamaan ilmankin ennakkotietoja, Helsingin Sanomien arvostelun kirjoittanut Maria Säkö on yksi esimerkki tällaisesta henkilöstä, mutta toki näytelmän kokee eri tavalla kun mielessään täyttää siihen tarinan puuttuvat kohdat. Puolisoni tuntui myös minua enemmän tehneen huomioita tarinan viitekehyksiin, esimerkiksi miten kuulumista mafiaan ei voi valita vaan roolit camorrassa siirtyvät isältä pojalle tai joskus äidin kautta.
Luultavasti Lillanin katsomossa useimmat miehet ovat siellä vaimon tai tyttöystävän toiveesta, mutta se ei tarkoita etteikö näytelmän tarina kiinnostaisi heitäkin – sen verran paljon elementtejä tässä järkäleessä on!

Oma huomioni on kuitenkin kiinnittynyt Pia Anderssonin ja Cecilia Paulin roolisuorituksiin Lenúna ja Lilana. Kummatkin toteuttavat roolihahmonsa upeasti, Lila ehkä vielä upeammin tuoden esiin kaiken sen tuskan, mitä Lilan eri elämänvaiheisiin liittyi. Peter Kanervan suoritus Ninona ei minua vakuuta – tai ehkä vaan HBO:n sarjassa Ninoa näyttelevän Francesco Serpicon karisma on niin vahva, että vertailu häneen laskee väistämättä pisteitä.

Helsingin Sanomat antaa näytelmälle 4 tähteä. Olen tylsästi samaa mieltä. Tarinan tuntevan on vaikea olla vertaamatta näyttämötoteutusta alkuperäiseen enemmän yksityiskohtia sisältävään tarinaan ja sitä tuntemattoman on taas hiukan haasteellista ymmärtää tiivistettyä tarinaa.

Min fantastiska väninna HKT – Lilla Teatern – Min fantastiska väninna – Pia Andersson ja  Joachim Wegelius – Kuva Ilkka Saastamoinen
Min fantastiska väninna HKT – Lilla Teatern – Min fantastiska väninna – Peter Kanerva ja Pia Andersson – Kuva Ilkka Saastamoinen

Tekstitettynä ja tekstejä

Vuosikymmenten vaihtumisen seuraamista auttaa hyvin näytelmän puvustus. 70-luvun muoti näkyy nuorten naisten vaatetuksessa – kuten myös Elenan luokkanousu tyylikkäämpien vaatteiden muodossa.
Näytelmän lavastus puolestaan on toteuttu taidokkaasti harmaiden seinien ympärille, jotka aukeavat tunneliksi ulos korttelista tai joiden seiniin kätkeytyy tilanteen mukaan majatalo Ischialla, vaate- tai kenkäkauppa tai pieni asunto.
Ruotsinkielisen näytelmän seuraamista auttaa tarjolla oleva tekstitys. Subtitle Mobile -sovellus kannattaa ladata puhelimelle jo kotona, jolloin teatterilla tarvitsee enää vaan koodilla valita seuraamansa näytelmä. Itsekin turvauduin siihen jossain vaiheessa ”luokkataistelun tiimellystä”, sillä siihen liittyvät termit olivat nopeasti puhuttuina vähän haastavampia.

Fantastiska Lillan ”Lenú”, Pirkko ja ”Lila”  Helsingin kaupunginteatterin kauden avajaisissa elokuussa 2022.

Lillan tekstitys

Lillan tekstitys Pari esimerkkiä tekstityksestä – hyvin ne pysyivät esityksen perässä

Elena Ferranten kirjat Napoli-sarjan kirjat: Loistava ystäväni, Uuden nimen tarina, Ne jotka lähtevät ja ne jotka jäävät, Kadonneen lapsen tarina. Oikealla esimerkki teatterin katsomoonkin jaetuista luokkataistelujulisteista

Saattaisit olla kiinnostunut myös näistä:

Join the Conversation

2 Comments

  1. Tästä tuli mieleen, että aikaisemmin pyrin aina lukemaan jotain kirjallisuutta, joka perustuisi tulevaan matkakohteisiin. Valitettavasti viime vuosina ei oikein siihen ole ollut aikaa. Ehkä taas voisi ottaa jatkossa kirjan edes lentokoneeseen.

    1. says: Pirkko

      Kiitos Mikko! Kirjallisuutta tai elokuvia – ennen Balin reissuamme kertasin vanhan Eat, Pray, Love -leffan, joskin siitä vaan kolmannes asettui Balille :-)

Leave a comment
Leave a comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.