Kameralla vai kännykällä?

kuvajuttu feature

Vietimme 10 vuorokautta Andalusiassa käsimatkatavaroilla – ja ilman kameraa. Jo pitempään olemme tehneet korkeintaan viikon mittaiset Euroopan reissut käsimatkatavaroilla, vaikka matkassa onkin kulkenut niin kamera kuin läppäri. Tämä taisi olla ensimmäinen kerta kun venytimme tuon ajan 1,5 viikkoon – ja vielä talvella. Vaatteiden osalta se tarkoitti yhtä takkia ja yksiä kenkiä, muita vaatteita mahtui sitten mukaan riittävästi ilman, että niitä olisi ollut pakko pestä kertaakaan.

Kaipa se kamerakin olisi mahtunut mukaan, mutta kokeiltiin nyt tällä kertaa näin. Käytössämme oli kaksi iPhonea, toinen vähän parempi ja uudempi iPhone 13 Pro ja toinen vähän jo vanhempi iPhone XR. Tyypillisesti matkoillamme kuvaaminen on jakautunut viime aikoina siten, että Pirkko kuvaa jo joitakin vuosia vanhalla Olympuksen  OM-D E-M10 Mark III:lla Lasse iPhonella. Objektiivina kamerassa on useimmiten Olympuksen 12-200 mm (varalla 12-40 mm Pro tilanteisiin, joissa valoa on vähemmän).

Kameran etsin on kova juttu!

Mutta, meni se näinkin. Enpä usko, että tähän mennessä viime viikkoina julkaisemiamme Andalusian-juttuja lukiessanne (katsoessanne) olisi kovin moni kiinnittänyt huomiota siihen, että juttujen kuvat ovat nyt jotenkin erilaisia. Itselleni lopputuloksissa selkein ero oli se, että puhelimella tulee kuvattua enemmän pystykuvia ja koska blogissa mielestäni vaakakuvat toimivat paremmin, niin kahdesta pystykuvasta koottuja vaakakuvia on kuvituksessa enemmän. Yksityiskohtiin zoomaaminen jäi myös kännykällä vähemmälle.

Kuvauskokemuksena puhelimella kuvaaminen, etenkin kirkkaassa auringonpaisteessa, joka oli kuitenkin vallitseva säätyyppi tämänvuotisella lyhyellä talvipaollamme, puhelimen näytöltä on usein vähän vaikea nähdä mitä on kuvaamassa. Kaipasin kamerani etsintä ja puhelinta kätevämpää zoomausmahdollisuutta. Uudemman iPhonen zoomausmahdollisuudet ovat kyllä etenkin laajakulman osalta vieläkin paremmat kuin tuon pääasiassa käyttämäni 12-200 mm objektiivin. Välillä tulin vahingossa vaihtaneeksi puhelimen asetuksia ja seuraavaksi pitikin sitten taas muistella, että miten Live-kuvista saa talletettua Still-kuvia.

Puhelimellakin pärjäsimme, mutta enköhän seuraavalla pitemmälle reissulle kuitenkin ota taas kamerankin mukaan!

Kännykkä kamera muistikortit
Joulukuisella Kööpenhaminan reissulla matkassa oli 2 puhelinta ja 1 kamera
Kännykkä kamera muistikortit
IPhone 13 -puhelimen laajakulma pystyy jopa melkein ylilaajoihin kuvakulmiin
portraits
IPhone 13:lla onnistuu Portrait -kuvat myös esineillä. Selfieitä emme kameralla tapaa yrittääkään.

Puhelimesta ulkoiselle kovalevylle

Kuvat siirsimme puhelimelta läppärin avulla ulkoiselle kovalevylle useimmiten päivittäin – ihan kaapelilla, vaikka Espanjassa netti olisi luultavasti riittänyt siirtoon. Siirrot puhelimista ensin iCloudiin ja sieltä taas läppärille ulkoiselle kovalevylle ja Lightroomiin tarkoittaa tuplasti siirtoja, millä on väliä, jos wifi on vähemmän nopea. Kaukomatkoilla, ehkä viimeisimpänä esimerkkinä vaikka Pohjois-Filippiinit, ei kuvien siirtoa wifin varaan olisi kannattanut ajatellakaan.

Myös kameran muistikortilta tapaan siirtää kuvat ulkoiselle kovalevylle päivittäin, jo siksikin, että jos kamera varastettaisiin tai sen muuten onnistuisin hävittämään, niin menettäisin vaan yhden päivän kuvat. Joskus vuosia sitten varmistimme kuvia pitemmän matkan varrella jopa DVD-levyille, sillä sen aikaisille kovalevyille niitä ei kovin paljoa mahtunut.

iphonet
IPhone 13 Pro ja vanhempi iPhone XR
Kovalevylle talteen
Kovalevy on ihan oikean näköinen, läppäri ei :-) (Kuva: Unsplash)

Vinkkejä muistikorttien käsittelyyn

Kameran muistikorttien käsittelyyn liittyen luinkin äskettäin sinänsä jo vuosia vanhan jutun muistikorttien käsittelystä Digital Photography Schoolin sivuilta.

Jutun 14 vinkistä osa on melko triviaaleja kuten vaikka ohjeet siitä, että kortti kannattaa poistaa kamerasta tai läppäriltä hallitusti, eli virrat pois kamerasta ja Safely Remove Hardware and Eject -tietokoneella (Windows). Myös vinkit siitä, ettei ehkä sittenkään kannata hankkia vain yhtä tai muutamaa mahdollisimman isoa korttia vaan mieluummin nippu pienempiä tuntui sekin melko loogiselta: jos jotain menee pieleen, niin eipä ole kaikki kuvat samalla kortilla. Vinkki muistikorttien säilyttämistä kuivassa ja puhtaassa paikassa, kotelossa tai muuten suojassa, ei taida sekään yllättää.

Hiukan harvemmin sen sijaan olen ajatellut, että kuvia ei kannattaisi poistaa kortilta yksitellen vaan mieluummin kaikki sitten kerralla jossain vaiheessa. Muistikortti kannattaisi kuulemma formatoidakin ajoittain uudelleen ja juuri sillä kameralla, jossa sitä aikoo käyttää. Myöskään korttien täyttämistä loppuun asti ei suositeltu, mihin tosin ei oikein selkeää syytä annettu. Kameran akkuakaan ei kuulemma kannattaisi käyttää ihan loppuun, sillä pahimmillaan siinä sitten vaarantuu viimeisen kuvan tallentaminen.

Monta numeroitua muistikorttia

Omalta osaltani olen tavannut täyttää muistikortit loppuun asti ja tarvittaessa jopa poistaa sieltä pari kuvaa, jos tila loppuu kriittisessä tilanteessa. Myös akut käytän lähes aina loppuun asti. Matkoilla käsilaukussani kulkee näitä tilanteita varten aina tyhjä muistikortti ja ladattu akku – illalla hotellilla korvaan varakappaleet taas uusilla seuraavaa päivää varten. Muistikortteja, useimmat kooltaan16-32 GB -kortteja, minulla on kierrossa muistaakseni 7, numeroituina. Käytän niitä numerojärjestyksessä, mikä tarkoittaa sitä, että 6 kortin ajan vanhat kortit toimivat osittain varmistuksina, mutta aikanaan, ehkä noin puolen vuoden päästä, ne päätyvät uudelleen käyttöön. Formatoimatta, vaan kuvat poistaen.

Jos vaikka ennen seuraavaa matkaa parantaisi vähän tapojaan ja vaikka formatoisi uudelleen seuraavaksi uudelleen käyttöön tulevat muistikortit. Ehkäpä voisi olla paikallaan myös lisätä muutama kortti kiertoon ja merkitä niihin paitsi numerot, myös käyttöönottopäivä ennakoiden sitä, että vanhimmat kortit voisi jossain vaiheessa poistaa kierrosta – ennakoivasti jo ennen ongelmatilanteita.

Jotkut taitavat käyttää muistikortteja varmuuskopioinakin, eli eivät käytä kortteja niiden täytyttyä uudelleen, mutta itse tallennan mieluummin aineiston ulkoiselle kovalevylle ja käsitellyt kuvat samaan yhteyteen omaan alihakemistoonsa. Ulkoinen kovalevy on sitten varmistettu useammalle levylle, eli kaikki kuvat ovat ajankohdasta riippuen 3-4 kertaan tallessa.

Kännykkä kamera muistikortit
Muistikortteja, ei omia, mutta tämä oli kaunis asetelma aiheesta :-) (Kuva: Unsplash)

Hermostuttavia hetkiä

Vaikkakin kuvaamme aina useammalla laitteella, niin tilanteet, joissa osa kuvista on uhattuna tavalla tai toisella ovat silti hermostuttavia. Yllättävän tarkkaan muistan, vaikka päivän mittaan ottaisin parikin sataa kuvaa, tavoittelemani kuvakulmat ja rajaukset ja jos juuri niitä kuvia ei sitten olisikaan saatavilla, niin harmittaahan se.

Kerran olen onnistunut töpeksimään kortin vaihdon. Kamerassa oli kortti 1, käsilaukussa varakortti 2, mutta jotenkin onnistuin vaihtamaan kortin kädessäni kahdesti ja päädyinkin tyhjentämään juuri kuvaamani kortin 1 ja jatkamaan kuvausta tällä kortiksi 2 uskomallani kortilla. Sillä kertaa oli sen verran onni matkassa, että kortin vaihdon jälkeen ohjelmassamme oli pakollinen tauko ja olimme jo etukäteen suunnitelleet käyttävämme kyseisen tauon käsittelemällä jo ottamiamme kuvia läppärillä, joka meillä juuri tätä taukoa varten oli silloin matkassa. Asetuimme mukavasti kahvilan pöytään ja aloin siirtämään kuvia kovalevylle vain huomatakseni, että eihän niitä olekaan, kuin ihan muutama, jotka oli otettu kortin vaihtamisen jälkeen!

Tässä kohdin muistui mieleeni ohje, että lopeta heti, eli viimeistään tässä vaiheessa kannattaa lopettaa tuon kertaalleen virheellisesti tyhjennetyn kortin käyttäminen ja toivoa parasta, että jokin pelastusohjelma saisi kuvat vielä palautettua. Tuolla kertaa käytin Recuva-nimistä ilmaisohjelmaa ja onnistui tosiaan palauttamaan pääosan aamupäivällä ottamistani kuvista.

Kännykkä kamera muistikortit 12-200 objektiivi
Onhan sillä jo vähän kokoa tuolla 12-200 mm objektiivilla, nykyisellä suosikillani
Kala Kännykkä kamera muistikortit
Toki lähellä olevat yksityiskohdat tallentuvat puhelimellakin. Kuva Trianan kauppahallista Sevillassa.

Toinen pelottava kerta oli kameran, muistikorttien ja ulkoisen kovalevyn, kaikkien jääminen koneeseen Sri Lankasta Dohaan palatessamme. Vasta muutaman kuumottavan päivän ja monen monen yhteydenoton jälkeen lentolaukkuni kuvineen tuli perässäni Suomeen! Ainakin opin sen, että oli tarkoitus unohtaa joku laukku tai ei, niin muistikortit ja kovalevy matkustavat nykyisin eri laukuissa.

Ei enää koskaan businessluokassa!

Kummatkin tilanteet, luonnollisesti, liittyivät blogin tiimoilta tekemiimme yhteistöihin, eli kuvilla oli kerrankin oikeasti väliä!

Yhteystiedot muistikortille

Tuon jo mainitsemani vinkkijutun viimeistä vinkkiä, joka käsitteli yhteystietojen tallettamista muistikortille, en ollut muuten tullut ajatelleeksi.

Ideana oli ottaa kuva käyntikortista tai muusta dokumentista, jossa on yhteystietoja, ja tallettaa se jokaiselle muistikortille kortin ensimmäiseksi kuvaksi. Käyntikorttikuva kannattaa sitten vielä lukita, jotta sitä ei voi helposti poistaa. Hyvällä tuurilla henkilö, joka jossain tilanteessa löytäisi kamerasi (tai vaikka vaan muistikorttisi), voisi olla riittävän ystävällinen ja pyrkiä palauttamaan sen Sinulle. Ehkäpä teen tämänkin. Sen lisäksi, että ostan pari uutta muistikorttia ja formatoin muutaman vanhoistakin.

How to Correctly Use Camera Memory Cards: 14 Tips

Tags from the story
Join the Conversation

34 Comments

  1. says: Reissu-Jani

    Itselläni (IT-alan ammattilaisena) oli pitkään tapana myös siirtää kuvia kamerasta Macin tai PC:n kautta ulkoiselle kovalevylle. Ulkoisia kovalevyjä on ollut kaksi käytössä ja kotona ne ovat kassakaapissa jonka pitäisi kestää muutaman tunnin palokin. Nyt kuitenkin yksi vanha kovalevy alkoi ”hajoilemaan” ja siinä menivät mm. Bhutanin kuvat bittitaivaiseen – onneksi puhelimessa oli myös kuvia tallessa. Käytössäni on myös useampia SD muistikortteja, joissa on eri vuosien kuvia. Tämän vuoden alussa otin vihdoin itsekin Googlen pilvipalvelut (”suutarin lapsilla ei ole kenkiä” syndrooma) käyttöön ja siirsin sinne 75GB kuvia – noin 30000 kuvaa. Ovat sitten huomattavasti paremmin tallessa ja niiden selailu ja käyttö puhelimella on helppoa verrattuna että ulkoiselta kovalevyltä tai SD kortilta niitä Macin kautta selaisin. Lisäksi voin jakaa helposti perheen kesken. Hintakaan ei ollut kova 100 GB maksoi 20€ vuodessa.

    1. says: Pirkko

      Kiitos Jani! Meilläkin on yksi kopio kassakaapin tapaisessa, juurikin tuolla kestää hetken paloakin ominaisuudella. Meillä kun useimmiten kaksi kuvaa samoja kohteita, niin tosiaan, jos toinen laite hajoaa tai häviää ennen kuvien saamista talteen, niin ainakin puolet kuvista jää kuitenkin jäljelle. Aikoinaan käytin Google Photosia aktiivisesti, eli ajattelin, että ainakin ne parhaat ovat sitten siellä tallessa, mutta kun se sitten käytännössä lakkasi toimimasta blogiin liitettynä, niin ainakin hetkeksi (=toistaiseksi) olen suhtautunut pilviin taas varauksellisesti ajatuksena, että jonain päivänä niitä ei sitten taas yks kaks olekaan. Ehkä pitäisi tätä näkökulmaa taas joskus harkita ja organisoida kuvahakemistot siihen malliin, että esimerkiksi käsitellyt kuvat voisi synkata johonkin pilveenkin helposti.

  2. Meillä kulkee kyllä kamera ja (vähintään) kaksi objektiivia aina matkassa. Puhelimella ei käytännössä koskaan tule kuvattua. Hävettää myöntää, mutta meillä noita muistikorttejakin on huomattavasti enemmän, ihailtavaa tuo sinun systemaattisuus!

    1. says: Pirkko

      Kiitos Mikko! Tuo on kyllä todettu, että kaksi objektiivia ainakin pitemmällä ja ”tärkeämmällä” matkalla on tarpeen. Tosin meillä puhelimetkin, etenkin niistä uudempi ja siis kamerana parempi, hoitavat kyllä nekin tuon varakameran virkaa, siis tilanteessa, jossa mukana olisi vaan yksi objektiivi ja se sattuisi jumiutumaan, kuten joskus on käynyt. Tiedä tuosta systemaattisuudesta, mutta reissussa on usein sen verran kaikkea mielessä, että se, että tietää mistä ottaa seuraavan muistikortin käyttöön on hyvä olla valmiiksi mietittynä.

  3. Tämä on ikuisuuskysymys, nyt kun älypuhelinten kamerat ovat kehittyneet huomattavasti. Omallakin vanhalla Samsung Note9:lla saa kuvattua myös RAW-formaatissa, joten se on nykyään todellakin vain makukysymys. Kun juuri bloggaamisesta on kyse.
    Olen itsekin asiaa pohtinut ja vertaillut erilaisia kuvia keskenään. https://viaperasperaadastra.com/2021/04/08/kuvat-blogiin-kannykalla-vai-kameralla/

    Yksityiskohtia saa tallennettua puhelimen kamerallakin varsin hyvin, ja ero tulee vastaan yleensä silloin, kun kuvata pitää vaikeammissa olosuhteissa, yöllä tai sateessa, tai vaikkapa erittäin kaukaisia kohteita.

    Blogissa eroj ei näy kovin hyvin, koska joka tapauksessa kuvan resoluutio pienenee huomattavasti silloin, kun se siirretään palvelimelle. Myös lukijoiden laitteet vaikuttavat siihen, miten kuvia koetaan. Suurin osa ihmisistä kuitenkin tihrustaa blogipostauksia kännykästä. Silloin on todellakin ihan samaa, millä se kuva on otettu ?

    1. says: Pirkko

      Kiitos Nadine! Tuo yksityiskohtia vähän kauempaa, mikä vaatii zoomia, hienoista vakautta ja kunnon etsintä, on minusta kännykällä haastavin kohta.
      Resoluutio pienenee sen verran kun haluaa, mutta ennen sitä isokokoisesta raw-kuvasta saa kuvankäsittelyohjelmalla paljon irti, vaikka alkuperäinen kuva olisi vaikka valaistukseltaan melko pielessä. Raw-kuvien siirron kännykältä olen kokenut haastavammaksi kuin muistikortilta, mutta kaipa se on vaan tekniikasta kiinni – isot tiedostot puhelimelta tietokoneella pitänee kuitenki ottaa kaapelilla, ei wifin kautta.

  4. says: Leppilampi Asko

    Me olemme rajanneet hommat sen mukaan, että matkaamme (kerran jopa Thaimaassa 3 viikkoa) pelkästään käsimatkatavaroiden kanssa. Kätevää, säästää aikaa ja rahaa. Emme tykkää yhtään odotella joskus puolta tuntia sitä yhtä laukkua, joka tulee hihnaa pitkin, jos tulee, kun käsimatkatavaroiden kanssa istuisi jo bussissa tai shuttle-kyydissä.
    Tästä seuraa, että meillä ei ole oikeastaan koskaan mukana muuta kuin kännykät. Itselläni on mielestäni riittävän hyvä Samsung S20 Ultrassa oleva kamera, jonka kuvat riittävät minulle.

    1. says: Pirkko

      Kiitos Asko! Kuten tuossa jollekin totesin, niin zoomaus (pitkällä teleellä tyyliin Olympuksen 400 mm) ja kunnon etsin ovat vielä asioita, joissa järkkäri hakkaa puhelimen mennen tullen. Myös raw-kuvien kuvankäsittelymahdollisuudet, vaikka raw-kuvia saanee nykyisin jostain puhelimistakin, jos sitten taas niiden muisti riittää niiden tallettamiseen. Maailmalla usein nopeasti liikkuvina emme pääosin halua pesettää pyykkiä, kun siitäkin joko tulee oma ohjelmanumeronsa tai sitten siitä hyvässä hotellissa pitää maksaa aika paljon – ja silti riskeeraa esimerkiksi teknisempien materiaalien kohdalla lopputuloksen, joten mieluummin 2-3 viikon vaatteet vaikka sitten yhdessä yhteisessä matkalaukussa kuin kärvistellen käsimatkatavaroilla. Matkakohteetkin saattavat välillä vaatia vähän extraa vaikkapa vaelluskelpoiset kengät ja sitten taas toisaalta syystä tai toisesta jossain kohtaa matkaa voi olla kiva pystyä pukeutumaan, kenkiä myöten, vähän siistimminkin.

  5. says: Marjo

    Ehdottomasti järkkäri vaikka myös puhelimella tulee myös kuvattu. Kamera on istuu minun käteeni paremmin ja kuten sinäkin totesi ”zoomaus ja kunnon etsin hakkaavat puhelimen mennen tullen”. Olen niin monta vuotta kuvannut järkkärillä, että vaikka se painaa objektiiveineen kuljetan sitä reissuillani mukana. Joskus teen niin, että minulla on mukana vain pitkä putki eli sitten ne lähikuvat otan kännykällä. Ehkä en osaa käyttää kännykkään valokuvauksessa mutta mielestäni onnistun aina paremmin järkkärillä. Visuaalisena ihmisinä kuvat ovat minulle tärkeitä ja mielestäni myös onnistun paremmin kuvissa, jotka olen ottanut järkkärillä.

    1. says: Pirkko

      Kiitos Marjo! Samoilla linjoilla ja juurikin vielä noin, että jos jostain täytyy vähänkään pitemmillä reissuilla karsia, niin ehkä sitten varaobjektiivista ja sen saa korvata kännykkä.

  6. says: Laura

    Itellä ei oo oikein jäänny kosketusta oikean kameran käyttöön sitten filmikameran. En vain ehkä osaa käytttää. Puhelimella tulee räpsittyä senkin edestä. Hauskoja on etenkin ne virhelaukasut ja epäonnistuneet otokset. Harvoin jaksan muokata edes kuvia. Korkeintaan rajaan. Ehkä se juuri onkin minun juttu. Ei siloteltua. Joten minun pisteet menee puhelimen kameralle ?

    1. says: Pirkko

      Kiitos Laura! Toki virhelaukaisut joskus ovat hauskoja, mutta itse tähtään kyllä ”esittelykelpoiseen” lopputulokseen ja käytän useimmat kuvat Lightroomin kautta ennen julkaisua. Mutta jokainen tavallaan – onhan se hyvä, että matkablogit ovat keskenään erilaisia ja eri näköisiä :-)

  7. Mulla kulkee reissuissa mukana kaksi kameraa ja kaksi puhelinta – yleensä vielä GoPro ja dronekin, mutta silti oon pystynyt lähes aina matkustamaan pelkillä käsimatkatavaroilla. Kerran Prahaan lentäessä kamera hajosi ja fiasko oli valmis (jostain syystä tuntui tosi vaikealta ottaa blogikuvia puhelimella), mutta enemmän tuo, millä kuvaa on kuitenkin varmaan on tottumiskysymys :)

    1. says: Pirkko

      Kiitos Eveliina! Kuten jo jollekin taisin tässä ketjussa vastatakin, pitemmille matkoille emme ole oikein tavanneet puristaa matkatavaroita minimiin, sillä haluan, että mukana on kivankin näköisiä vaatteita, en halua päätyä pesemään/pesettämään niitä vaikka joka 5. päivä enkä halua ”pärjätä” yksillä kengillä. Mutta tosiaan tuo tottumiskysymys on varmaan kyllä aika oleellinen juttu. Itse olen tykännyt kamerasta, mutta Lasse on käytännössä luopunut siitä jo kait pari iPhone-mallia sitten.

  8. says: Mari/Kodinvaihtaja

    Ostin vuosi sitten kameran. Tarkoitus oli käyttää sitä ns. kohteisiin, joissa pitää zoomata. Pakko myöntää, että oli turha ostos… En ole motivoitunut opettelemaan…

    1. says: Pirkko

      Kiitos Mari! Esimerkiksi safareilla zoom on kyllä aika pakollinen, sen kameraa vakauttavan hernepussin lisäksi :-)
      Opettelua voi tehdä osissa, automatiikalla pärjää pitkälle, sen jälkeen voi vapautua siitä sen verran, että säätää vain enemmän tai vähemmän valoa ja joissain tilanteissa syväterävyyttä valitsemalla ison tai pienen aukon. Ihan manuaaliksi ei tarvitse heittäytyä!

  9. Olen laiska ja en ole jaksanut hankkia kunnon kameraa saati sitten opetella sellaisen käyttöä. Se harmitti viimeksi pari päivää sitten öisellä vaelluksella, kun oli kirkas taivas, kuutamo ja tähdet valaisi reittiä ja oli kaunista. Kännykällä ei saa sitä vangittia.

    1. says: Pirkko

      Kiitos Sini! Tuokin on ehkä laite- ja osaamiskysymys. Filippiineillä viimeksi iPhonella sai kuvia öisistä tulikärpäsistä, kameraa en osannut tuohon kuvaustilanteeseen virittää.

  10. Mä oon kuvannut vuosikausia kaikki kuvat vaan kännykkäkameralla… :| mulla oli joskus järkkäri, jonka sitten möin pois kun en ikinä oppinut sitä käyttämään enkä jaksanut raahata sitä koskaan mukaan. Mutta viime kesänä innostuin uudestaan ja hommasin järkkärin ja oon nyt uudella tavalla innostunut (näin hassusti 8-vuotta blogia kirjoittaneena) kuvaamisesta ihan uudella tavalla. En oo myöskään koskaan muokannut blogin kuvia, koska koen sen jotenkin työlääksi ja aikaa vieväksi, mutta ehkä siihenkin hommaan pitää vielä ryhtyä jossain vaiheessa :D

    1. says: Pirkko

      Kiitos Elina! Isoa järkkäriä en suostuisi kuljettamaan, tuo Olympus on kuitenkin niin paljon pienempi, ainakin jos valitsee siihen jonkun ”normaalin” objektiivin. Tuolla 12-200:lla sekin on kyllä jo ison puoleinen.

  11. Yleensä kuvaan järkkärillä raw-kuvia, mutta joskus järkkäri jää pois, jotta selviytyisin matkasta käsimatkatavaroilla. Puhelimella (nyt Samsung Galaxy S22 Ultra) en kuvaa raw-kuvia. Perustin hiljattain oman kuvapankin, ja hieman harmittaa ettei kaikilta reissuilta ole järkkärikuvia.

    1. says: Pirkko

      Kiitos Esa! Noiden raw-kuvien mahdollisuuksista olen kyllä viimeksi kuluneiden vuosien mittaan vaikuttunut. Joskushan reissussa on tilanteita, joissa olosuhteet valaistuksen tai ajankäytön suhteen ovat haastavia, mutta monesti ihan vaan Lightroom, joka kuitenkin lienee käsittelyohjelmien kevyemmästä päästä, onnistuu kaivamaan alkuun olemattoman näköisestä kuvastakin esiin sen ihan kelvollisen version.

  12. Itsekin olen ollut matkassa pari kertaa pelkän kännykän kanssa ja todennut, että toimii ihan hyvin. Oikeastaan vain kameran zoomia olen kaivannut. Toisaalta mulla ei ole kuin vaatimaton ja hyvin kevyt pikkujärkkäri ja siinäkin usein käytän automaattitoimintoja, laiska kun olen enkä jaksa etenkään matkalla säätää ja säheltää. Yleensä ottaen blogipostauksissani on niin kameralla kuin kännykällä otettuja kuvia, ja mielestäni kännykkäkuvat välillä peittoavat kamerakuvat. En pyri kuvissani täydellisyyteen, vaan riittää, että ovat teräviä, hyvin rajattuja, hauskoja ja oman näköisiäni – että niitä on kiva katsoa.

    1. says: Pirkko

      Kiitos Maarit! Tilanteesta riippuen puhelimellakin tosiaan pärjää. Kaukomatkoilla, joilla tiedämme, ettemme palaa enää näihin kohteisiin, niin haluan ainakin yrittää varmistua siitä, että saan kuvia haluamistani kohteista ja että ne ovat ”jonkin tasoisia”. Esimerkiksi Filippiineillä kallionrinteillä riippuvia hautoja ei paljoa puhelimella kuvattu etäisyyden takia. Sama juttu safarimatkoilla.

  13. En tiedä olenko hassu, mutta vaikka uusimmilla iPhoneilla saa laadullisesti täysin tasalaatuista materiaalia, on siinä objektiivin kääntelyssä ja valotuksen säätämisessä oma juttunsa. Puhelimella tulee jotenkin ”hutkittua”, ja kameralla taasen kuvattua. En tiedä, saatko ajatuksesta kiinni.

    Mikäs paikka tuo asumus muuten on, josta iPhonella sai ”melkein ylilaajan” kuvan?

    1. says: Pirkko

      Kiitos Topi! Kuten joku tässä kommenttiketjussa taisi jo aikaisemmin todetakin, niin vähänhän tuo on tottumiskysymys. Meillä ainakin, siippa ”pärjää” hyvin puhelimella, kun sitä ensisijaisesti käyttää, mutta itse olen tottuneempi kameraan. Tuo asumus oli toinen kämppämme Trianassa, Sevillassa. Lue lisää tästä jutusta!

  14. Tuleekin Mieleen, että kamerani on jo täyttänyt kymmenen vuotta. Pitäisiköhän kohta ruveta miettimään uutta. Paljon kuvaan kännykällä, kun se on vain koko ajan esillä. Vanhan kamerani kanssa tapahtui kastumiskatastrofi, mutta onneksi muistikortti selvisi.
    Kännykkähän on ihan hyvä kuvattaessa lähikohteita, mutta sitten jos kuvaa luontoa, niin siihen tarvitaan jo ihan oikea kamera.

    1. says: Pirkko

      Kiitos Stacy! Niinhän tuo taitaa olla, että etsin, zoomaus ja syväterävyys ovat vielä enemmän kameran juttuja ja tarpeellisia juurikin luonnon kuvaamisessa.
      Uusimmissa iPhoneissa tosin Portrait-toiminto selviää jo elottomistakin olennoista, eli tuo syväterävyysjuttukin on jollain tapaa hoidettu. Kuten zoomikin, johonkin asti.

  15. Minä taidan olla sen verran harvinainen bloggaaja, että 80% blogini kuvista on otettu juurikin tuolla samaisella iphonella. Ennen kannoin aina järkkäriä mukana, mutta nykyään otan sen mukaan vain luontoon kun tiedän, että haluan zoomata kauemmas. Lähes kaikki kaupunkikuvat ja sisäkuvat tulee näpsittyä puhelimella, ja siitä löytyy oikeasti aika paljon erilaisia toimintoja. Ja erilaisia kikkoja on tullut myös opittua erilaisten kuvien saamiseksi. Joskus sitä miettii, että onko tässä mitään järkeä jos matkaan lähtee puhelimen lisäksi läppäri, järkkäri ja drone. Mutta minkäs teet.

    1. says: Pirkko

      Kiitos Paula! Mekin saatamme jo olla tuossa taitekohdassa kuvaamisen suhteen, että kamera lähtee mukaan ”tarvittaessa”, perusjutut hoituvat puhelimellakin. Läppäristä en paria päivää pitemmillä reissuilla luovu, mutta dronen kanssa säätämistä emme ole edes ajatelleet.

  16. Kännykät ovat kyllä todella laadukkaita kameroiksikin nykyään. Tunnustan, että meidänkin blogeissa on paljon kännykkäkuvia, vaikka ammattikuvaaja olenkin. En kanna järkkäriä mukana esim. illallisilla.

    Mitä tallennukseen tulee, niin siirrän kuvat sekä pilveen että ulkoiselle kovalevylle. Vasta kun on kaksi varmuuskopiota, poistan ne muistikortilta, joka tosiaan kannattaa formatoida kokonaan.

    Nomadiaikoina kun koko omaisuus oli pienessä repussa, en kantanut mukana ulkoista kovalevyä, vaan siirsin kuvat vain pilveen.
    Sen sijaan lisänä oli muistitikku, jota kannoin ”kaulakoruna”. Ihan siltä varalta, että jos kamat olisi pöllitty kämpiltä sieltä pois ollessa, olisi vielä palvelimille siirtämättömät kuvat jääneet talteen. Kameroita kun saa uusia kaupasta, mutta kuvia ei korvaa mikään.

    1. says: Pirkko

      Kiitos Tanja! Tosiaan noiden kuvien varjeleminen siinä vaiheessa kun matkaa jo jo vähänkin takana ja kuvia on alkanut kertymään, on kyllä tärkeämpää kuin kameran tai jopa puhelimen varjeleminen. Tosin puhelimen katoaminen taitaa kyllä sekin tätä nykyä olla aikamoinen katastrofi.

  17. Vaikka puhelimissa on todella laadukkaat kamerat nykyisin, itse tykkään ottaa matkakuvia 99% kameralla. Puhelimen kamera sopii joihinkin tilanteisiin, mutta yleensä omaa silmää miellyttää ainakin itsellä nimenomaan kameralla otetut kuvat.

    Tuo muistikorttien kanssa säätäminen on kyllä joskus työlästä, olen itsekin kerran poistanut vahingossa väärät kuvat.

    1. says: Pirkko

      Kiitos kommentistasi! Oikeastaan ihan samaa mieltä, että tavallaan tykkään juuri kameralla kuvaamisesta, mutta kaikissa tilanteissa isohkon kameran kuljettaminen ei ole kivaa. Ja sitten taas Olympus pienellä pannukakkuobjektiivilla tuottaa kyllä jo huonompia kuvia kuin kännykkä.

Leave a comment
Leave a comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *