Olemme tällä hetkellä Taiwanissa, joka oli viimeinen neljän maan joukosta (Kosovo, Palestiina, Taiwan, Vatikaani), jotka tavataan laskea itsenäisiin maihin, vaikka ne eivät olekaan YK:n jäsenmaita. Monet maabongarit, mekin, tapaamme ilmoittaa käymiemme maiden luvun usein otsikon tapaan 153 / 157, jossa Taiwanin myötä on eroa neljän maan verran. Tarkemmin käymistämme maista ja alueista on tietoa blogimme Käydyt maat -sivulla.
Kaiken kaikkiaan maailmassa on nykyisin maita 193 / 197, eli 193 YK:n jäsenmaata eli nuo jo mainitut neljä mukaanlukien 197 maata.
Seuraavat 4 – 8 maata
Jäljellä olisi siis tasaluku 40 maata – vai onko?
Ei, sillä tavoitteenamme ei ole käydä kaikissa maailman maissa. Ihan vielä matkailumme ei kuitenkaan lopu, uusienkaan maiden osalta.
Keväälle 2024 on vielä suunnitelmissa, ehkä vähän loppukirin tapaan, jopa neljä maata:
- Taiwanista jatkamme Palaulle, joka on yksi Tyynenmeren saarivaltioista.
- Huhtikuun lopussa olemme lähdössä Kamelimatkojen ”siivillä” pienelle Afrikan kierrokselle, eli Nigeriaan, Sierra Leoneen ja Liberiaan.
Seuraavana toivelistallani olisivat Libya, Irak, Syyria ja Venezuela.
Libyaan matka saattaakin järjestyä vielä loppuvuodesta 2024, suunnitelmat ovat jo työn alla! Irakin osalta olen tavannut sanoa, että jos sinne lähtisin, niin haluaisin nähdä Bagdahin, eli helpostikin toteutettava pistäytyminen kurdiaulueella Erbilissä ei ole ajatuksena innostanut, vaikka toki maapisteen silläkin lailla saisi – mutta mitä sillä pisteellä :-) Syyriakin olisi houkuttelevan lähellä ja pidinkin sitä jo jokin aika sitten seuraavana ”lähikohteena”, mutta nyt pitänee vielä hetki seurata tilannetta Israelin ja Hamasin konfiktin takia. Venezuelakin odottaa vielä osaltani, siis Pirkon osalta. Ehkä jos vielä päädymme Karibian suunnalle, niin siinä yhteydessä …
40 – 4 – 4 = 32 maata
Mitä ne sitten ovat, nuo 32 maata?
Tyynenmeren saarivaltiot (11)
Tyynenmeren saarivaltioita on meillä Palaunkin jälkeen kokematta vielä 11 – ja taitavat jäädä kokemattakin. Pikainen päivä per saari kierros ei innosta lukuisten pitkienkin lentojen takia ja pitempi oleskelu kullakin saarella vaatisi taas pitkän reissun ja turhan paljon rahaa ajatellen sitä, että saaret ovat luultavasti sittenkin enemmän samanlaisia kuin erilaisia keskenään.
Eli, Fidzi, Kiribati, Marshall-saaret, Mikronesia, Nauru, Papua-Uusi-Guinea, Samoa, Solomon-saaret, Tonga, Tuvalu ja Vanuatu, emme taida kunnioittaa teitä läsnäolollamme. Papua-Uusi-Guinean maine on myös etenkin pääkaupunki Port Moresbyb osalta vähintäänkin arveluttava ja tarinat Naurun viisumien anomisen haasteista ovat omaa luokkaansa.
Levottomat Afrikan maat (10)
Afrikan mantereella olemme tunnistaneet ainakin tämän hetkisessä tilanteessa 10 valtiota, jotka käyvät sisällissotaa tai ovat muusta syystä erilaisissa matkailutiedotteissa luokiteltuna enemmän tai vähemmän vaarallisiksi. Burkina Faso, Guinea, Keski-Afrikan tasavalta, Kongon demokraattinen tasavalta (Kinshasan Kongo), Mali, Niger, Somalia, Sudan, Etelä-Sudan ja Tsad – nämäkin taidamme jättää kokematta. Toki kaikissa maissa, näissäkin, voisi vierailla, kunhan ottaisi asioista selvää ja löytäisi luotettavan paikallisen toimijan, mutta emme nyt vaan taida nähdä sitä vaivaa. Etenkin kun Sudania lukuunottamatta mistään noista maista ei hetimmiten nouse mieleeni kohteita, jotka olisi kiva nähdä. Sudan oli ennen sisällissotaansa listallamme mm. Meroen pyramidien takia – Sudanissa onkin kuulemma enemmän pyramideja kuin Egyptissä. Seurasin myös pitkään aikoinaan Khartumista matkablogia kirjoittanutta ”edustusrouvaa”, mutta toki hekin ovat nyt jo poistuneet Sudanista.
Afganistan, Jemen ja Pohjois-Korea (3)
Muita ajatuksena matkakohteina jo hylkäämiämme maita ovat Afganistan, Jemen ja Pohjois-Korea. Afganistanissakin taitaa taas olla ihan mahdollista pistäytyä vaikka ”kevyesti” jonkin naapurivaltion rajalta, mutta samaan tapaan kuin Irakin osalta, jos Afganistaniin olisin joskus lähtenyt, niin olisin halunnut kokea Kabulin, en poiketa maassa maapisteen takia. Jemenistä harkitsin joskus Socotraa, mutta viikko saarella harvahkojen ja hiukan epävarmojenkin lentoyhteyksien takia melko vaatimattomissa oloissa ei sittenkään silloin kiinnostanut tarpeeksi ja nyt tilanne Jemeninkin osalta on taas entistä haastavampi. Pohjois-Korean näytelmä puolestaan ei meitä kiinostanut silloinkaan kun suomalaisryhmä toisensa jälkeen kävi maassa, joten se, että aukeaako se taas koronan jälkeen matkailulle tai ei, ei ole erityisesti seurannassamme nytkään.
Siis 32 – 11 – 10 – 3 = 8 maata?
Jotain siis vielä kuitenkin? Afrikkaan jäisi vielä pari kolmen maan rypästä:
- Gabon, Kongon tasavalta (Brazzavillen Kongo) ja Päiväntasaajan Guinea
- Djibouti, Etiopia ja Etitrea
ja lisäksi pari ”pikkumaata” eli Burundi ja Komorit.
Näissä voisi teoriassa käydäkin – tilanne maissa lienee riittävän rauhallinen – mutta aktiivisia suunnitelmia niiden osalta meillä ei ole.
Ainakin Päiväntasaajan Guinean ja Eritrean viisumit ovat haastavien maineessa.
Etiopiakin taitaa Sudanin tilanteen takia olla kiinnostavilta osiltaan (Lalibela) olla vähän haastavassa tilanteessa.
Kumpikaan, Burundi tai Komorit, eivät taida olla oman matkansa arvoisia, mutta tietysti jos ne jostain syystä erityisen hyvin sopisivat johonkin muuhun maiden yhdistelmään, niin miksei.
Joihinkin näistä saattaisimme teoriassa vielä joskus innostua lähtemään jonkun valmiin kiertomatkan puitteissa. Aventuralla olisikin syksyllä tarjolla Gabon ja Kongon tasavalta, mutta samaiseen matkaan kuuluu sen verran monta jo käymäämme maata, joita emme halua lähteä kertaamaan, joten emme ole kyseiselle matkalle lähdössä.
Siinä ne sitten olivatkin, jäljellä olevat 40 maata. Ehkä tuon jutun alun listasta vielä toteutuu 4, 6 tai jopa 8.
Ehkä jotain tämän jutun lopussakin olevasta listasta.
Mutta melko todennäköisesti jatkossa matkamme suuntautuvat nykyistä paljon enemmän maihin, joissa olemme jo vähintään kerran olleet!
Harrastus on kyllä jo aika pitkällä siinä vaiheessa, kun ”näissä maissa olemme käyneet” -listan sijaan alkaa olla kätevämpää luetella niitä maita, joissa ei (vielä) ole käynyt!
Olen samaa mieltä siitä, että yhdentoista Tyynenmeren saarivaltion kiertäminen tuskin olisi antoisaa, ja sen perusteella, mitä olen lueskellut esim. Tuvalusta ja Naurusta, ei niissä taida olla oikein mitään nähtävää tai koettavaakaan. Mutta silti haluaisin kannustaa teitä tekemään jonkinlaisen tutustumisreissun tuolle suunnalle.
Tonga oli oikeasti aika kiva, Tongatapun pääsaari. Eikä sinne ole ihan mahdottoman hankalaakaan mennä. Fidzille pääsee suoralla lennolla ainakin Singaporesta, Hongkongista ja Los Angelesista. Ja Fidziltä pääsee edelleen useamman kerran viikossa aika monelle noista saarista. Nadin kenttä oli ihan hyvä ja toimiva, Fiji Airways ihan hyvä lentoyhtiö ja lennotkin suurimmalta osaltaan ajoissa. Keskenään nuo kaksi valtiota olivat sittenkin aika erilaisia ja kansatkin ihan eri rotuisia ja näköisiä.
Olisiko aivan hullua vaikkapa Helsingistä nonstop Miamiin, sieltä Biltmoren uima-altaan kautta Caracasiin, sitten Losiin mistä edelleen Tyynellemerelle ja sitten Singaporen kautta kotiin? Sehän olisi maailmanympärimatka, ja (ainakin) kolme uutta maata. Ensi talvena?
Kiitos Daniel! Eiköhän me olla tämänkin harrastuksen osalta loppusuoralla. Joskus kauan sitten keskityimme hetkeksi ”kesämökkiin”, joka tosin sijaitsi Turussa pari korttelia Stockmannilta:-) Sitten vuorossa oli purjehdus, joka lopulta väistyi matkailun alta. Pitäisikö seuraavaksi siirtyä puutarhanhoitoon … tosin sitä ennen pitäisi sitten keksiä, että mitä tehdä kaneille ja jäniksille, jotka nykyisin huolehtivat pienen puutarhamme muokkauksesta.
Kiitos myös ehdotuksesta Tyynenmeren reitistä – voi olla, että ensi talvena päädytään Miamin suunnalle, mutta matkan laventaminen siitä maailmanympärireissuksi ei kyllä ole ollut ajatuksissa.
Komppaan Danielia tuosta listojen luettelusta! Monella muulla matkaajalla se menee varmasti juuri noin päin, että enemmän on käymättömiä kuin käytyjä maita. Hatunnosto siis teille! :)
Kiva, että vielä on kuitenkin uusia maita tiedossa. Innolla jään odottelemaan postauksia!
Kiitos Eveliina! Kuten tuossa Danielille juuri vastasin, niin aikansa kutakin, tätäkin harrastusta, sitten lopulta. Mutta eiköhän tässä vielä muutama uusikin maa käydä katsomassa.
Mitä tulee Kongoon, niin Volcan Nyrangongo kiinnostaisi kyllä ainakin itseäni. Muuten mainitsemasi Afrikan maat kiinnostavat myös itseäni vähemmän, ehkä Tsadia lukuun ottamatta.
Kiitos Mikko! Noissa monissa Afrikan maissa haasteena ovat niin viisumit kuin turvallisuustilanne. Nigerian viisumeista juuri kuulimme, että ne on meille myönnetty, eli siltä osin huhtikuu näyttäisi olevan reilassa!
Onneksi ei ole tätä ”ongelmaa” tai haastetta että pohtisi missäköhän sitä vielä kävisi, koska niin paljon maita on vielä käymättä. Kauemmaksi ne Suomesta jatkuvasti suuntautuvat. Tämän jutun myötä tarkistin oman listauksen ja huomaisin että Palestiina sieltä puuttuikin listoilta. Kenties tarkoituksella tai olin vaan unohtanut sen listata kun Israelista käsin siellä (Länsirannalla) aikoinaan kävin.
Tälle vuodelle on kyllä paljonkin suunnitelmia käydä uusissa maissa, mutta niistä sitten myöhemmin kun lomat on saatu taas sovitettua jokavuotisessa työpaikan huutoäänestyksessä ja moniportaisessa hyväksynnässä.
92/96
Kiitos Jani! Nyt hyvä, että jutun myötä ”löysit” Palestiinasi :-) Eipähän tämä meillekään varsinainen ongelma ole, siis sen osalta, että maiden loppuminen haittaisi. Etenkään, kun eivät ne, vaikka ahkerastikin reissaisimme, vielä muutamaan vuoteen edes loppuisi …
Naurun viisumikuviot ovat naurettavia, enkä voi käsittää, että mihin tuollainen 10 000 asukkaan pikkumaa pyrkii tällä. Siihenkö, että vierailijat tahdotaan pitää kaukana siirtolaisten karkotuskeskuksesta. Ehkä siksi Nauru kyllä kiinnostaa ja olisi mukava kävellä saaren ympäri, mutta niinpä kiinnostaa tuo Palaukin, jonne taisitte päätyä tänään. Taitaa olla eräänlainen Japanin ja Tyynenmeren yhdistelmä.
Sudanin tilanne on suuri harmi, mutta eipä se kuulemma Etiopian puolelle heijastu muuta kuin pakolaisten muodossa. Mitä nyt jutellut Etiopian suuntaan alkuvuoden aikana, niin Tigrayn alueella käy jo taas turisteja, samoin Lalibelassa, jonne kumpaankin pääsee lentämällä. Toisaalta Amharan alueella (johon Lalibelakin) kuuluu, on oma sisäinen kiihtyvä konfliktinsa, että ehkei se Lalibela ole paras kohde tällä hetkellä olivat etiopialaiset mitä mieltä tahansa. Lalibelassakin oli nimittäin taisteluita marraskuussa. Onneksi Etiopia on suuri maa ja matkallanne Djiboutiin olisi mielenkiintoisista kohteista ainakin Harar. :)
Näiden linkkien takana on paras Nauru-materiaali, minkä olen löytänyt. Viisumitouhu on mielestäni aika simppeli, meilailua jollekin hepulle ja kohtuullinen maksu. Se, että pyytävät journalisteilta kamalia summia, on aika luonnollista, kun eivät halua journalisteja sinne saarelleen.
Eri asia on sitten se, että tuolla ei oikein ole mitään, minkä vuoksi sinne pitäisi mennä villiintyneiden koirien purtavaksi. On muuten aikamoisen saamaton kansa, jos eivät noin pienellä saarella pääse niistä koiristakaan eroon.
https://www.ramblinrandy.com/oceania/nauru/
https://www.ramblinrandy.com/blog/so-you-wanna-go-to-nauru/
Kiitos linkeistä! Toistaiseksi en ole ymmärtänyt Naurulla tosiaan olevan noin mitään näkemisen/kokemisen arvoista, ellei tuota viisuminhakuprosessia sellaiseksi lasketa, joten kaikista maailman maista tuo saattaa osaltamme kyllä pysyä melko suurella varmuudella sanotaan nyt vaikka kymmenen epätodennäköisimmän joukossa.
Kiitos Anssi! Ja juu, terveiset Palaulta, jonne saavuimme eilen. Tänään on tarkoitus tutustua alueeseen ilmasta ja huomenna veneestä – sen jälkeen matka jo sitten jatkuukin Taipein kautta Tokioon. Afrikan maiden tilanne taitaa elää aika paljon ihan kuukaudesta toiseen, joten nytkin tässä jutussa tekemäni ”valinnat” saattavat vielä muuttua yks kaks toisiksi – toivottavasti ei kuitenkaan jo varattujen reissujen osalta.
Mielenkiintoista luettavaa! Kun maat rupeavat teillä pikkuhiljaa loppumaan, mikä olisi teidän erityinen suosikkimaa, jossa voisitte vierailla vielä useasti uudestaan?
Kiitos Petra! Länsi-Eurooppaa olemmekin koko ajan myös kerranneet, ja oikeastaan kyllä ne maat, joihin voisi kuvitella vaikka kotiutuvansakin ovat lähellä, Tanska vaikka?
Mielenkiintoista lukea teidän mietteitä viimeisistä jäljellä olevista maista! Pidän itse myös kirjaa käydyistä maista ja toistaiseksi on vielä paljon kiinnostavia maita jäljellä. Olen kuitenkin miettinyt välillä, että mikä on se maaluku mihin asti on mielekästä matkustaa uusiin paikkoihin ja viekö matka peräti kaikkiin maihin. Varmasti aika näyttää sen. Mahtava seurata teidän reissuja! :)
Kiitos Sarianne! Meilläkin oli ensin yksi tavoite, sitten toinen ja sitten kuitenkin jatkettiin – ja ehkä vähän aikaa jatketaankin – uusia maita. Muttei ihan kaikkiin, ei väkisin ja vaan sen takia, että ”pitäisi” kyseisessä maassa pistäytyä.
Oli pakko klikata tuota Aventuran linkkiä. Aika mielenkiintoinen setti ja kaikki meille uusia maita, mutta voi olla, ettei juuri nyt mahdu budjettiin. Täälläkin on listalla vielä niin paljon helpompia kohteita kerättäväksi.
Tosi mielenkiintoisia pohdintoja kyllä, että miksi nämä ovat jääneet listan hännille.
Kiitos kommentista! Piti käydä tsekkaamassa, että olinko linkannut tuonne sekä Aventuran Tyynenmeren että Länsi-Afrikan reissun, mutta näköjään vaan jälkimmäisen, eli Gabon ”kavereineen” voisi teoriassa kiinnostaa teitäkin. Mutta tosiaan, tyypillisesti kai näille reissuille lähtevät ovat jo selättäneet ne ensimmäiset sata maata tai ylikin, eli teillä on luultavasti vielä monta näitä helpompaakin kivaa kohdetta tarjolla, siis ihan uusinakin :-)
Taiwanista on tullut kasvava pyöräilykohde. Miksi ei olisi, kun kerta ennen suurin runkojen valmistaja on taiwanilainen. Tiedän naisen, joka kävi aikoinaan Somalimaassa ja Helsingissä oli jokin teatteriporukka Höyhentämö, jolla oli yhteyksiä Burkina Fasoon ja kävivätkin sitten siellä. Venezuelasta taas on Jyväskylän kuuluisuus Miguel. Hyvin monesta maasta on tullut l0r0nan jälkeen tosi levoton. Kun kävin polvileikkauksessa, niin sen takia en ole uskaltanut tälle vuodelle suunnitella mitään suurta matkaa.
Kiitos Stacy! Tokihan ihan kaikissa maissa kävijöitä on, mutta reissu vaikka Etelä-Sudaniin on aika erilainen kokemus kuin vaikka reissu Etelä-Koreaan ja edellinen ei ihan kaikkia innosta siinä missä jälkimmäinen.
Ihan ymmärrettävästi noihin tiettyihin maihin ei tulis ihan heti lähdettyä… Ite jättäisin nuo kriisimaat välistä ja keskittyisin kohteisiin, joista on kovasti pitänyt ja mihin tahtoisi palata uudestaan. Onneksi on vielä paljon maita vielä käymättä ja monia kohteita mihin tahtois palata, vaikka täälläkin se menee usein niin, että aina sitä haluaa kuitenkin uuteen maahan tai kohteeseen… :) Teillä ei kuitenkaan kovin montaa maata oo enää käymättä ja monet noista vois tosiaan niputtaa yhdelle reissulle.
Kiitos Elina! Useammatkin kaikkia maailman maita tavoittelevat ovatkin tainneet ottaa loppukirin, tyypillisesti Afrikan tai Tyynen valtameren osalta siten, että kierretään sitten kaikki vielä puuttuvat valtiot kerralla. Me taidamme kuitenkin pitäytyä nykyisessä tyylissä, että pari-kolme kohdetta korkeintaan kerralla ja pari-kolme viikkoa kerrallaan. Euroopan reissut sitten vähän eri kaavalla.
Minulla on haaveena 100 maata. Se on ihan toteutettavissa, koska listalta puuttuu vielä monia helppoja kohteita. Me kävimme alkutalvesta Fidzilla. Sinne oli hyvät lentoyhteydet ja Fiji Airwaysilla matka taittui mukavasti. Periaatteessa olisimme voineet sisällyttää reissuun pari muutakin saarta, mutta veikkaan, että ne olisivat olleet aika samanlaisia keskenään. En kuitenkaan hylännyt ajatusta ettenkö koskaan tuonne enää palaisi. Mutta tuskin lähivuosina, koska ovat niin pitkän matkan päässä.
Kiitos Merja! Siitä se alkaa, 100 maata meilläkin oli ensin tavoitteena, mutta helposti kiinnostus uusiin kohteisiin sitten jää päälle :-)
Osa Tyynenmeren kohteista varmaan ovat ihan ”helppojakin”, mutta ”kerää koko sarja” vaatisikin jo sitten enemmän yritystä.
No siinä on kyllä maita kerrakseen ehditty kiertää! :) Innolla odotan milloin tulee kaikki täyteen. Hyvä te! :) Mitkä on tähän mennessä olleet teidän suosikkipaikkoja ihan ylitse muiden?
Kiitos kommentistasi! Onhan sitä ehditty – mutta onhan näitä ikävuosiakin jo kertynyt :-) Kaikkia ei ole tarkoitus kiertää, eli sitä ei kannata jäädä odottamaan. Kyllä ne suosikit ovat paikat, joihin voisi vaikka kotiutua, eli länsimaat, joissa pärjäisi englannin tai ruotsin kielellä, jolloin kotiutuminen sujuisi todennäköisesti helpohkosti.
Mullakaan ei ole koskaan ollut tarkoituksena kiertää kaikkia maailman maita. Tällä hetkellä lukema on listasta riippuen joko 51 tai 48 (pois lukien siis Palestiina, Kosovo ja Vatikaani), joten kohteita kuitenkin vielä riittää. Aiempi tavoitteeni oli saavuttaa 50 maata 2020-luvulla, ja nyt jatkan varmaan tasakymmenien verran aina eteenpäin.
Suurin osa Afrikan maista on sellaisia, ettei ne yksinkertaisesti kiinnosta. Luultavasti myös nuo Tyynenmeren saaret ja iso osa Karibian saarista jää käymättä. Karibian kohteet saisi helposti listalle risteilyjen kautta, mutta minuakaan ei kiinnosta nuo pikaiset pistäytymiset vain maapisteiden takia. Tämän takia ei käyty esimerkiksi Saudi-Arabian puolellakaan Jordaniasta käsin, koska haluan nähdä ja kokea joskus Jeddan ja Riadin, enkä mitään pientä tuppukylää rajan tuntumassa. Sitten taas esim. Qatarista riitti ihan hyvin pyöriä yksi päivä Dohassa, koska maa on muutenkin niin pieni.
Onko teillä koskaan haikeutta siitä, että maabongaus loppunee jossain vaiheessa vai onko päätököseen kypsynyt ajan kanssa?
Kiitos kommentista! Karibiaa olemme aika laajalti kiertäneet ja siellä kieltämättä iskee aika pian tuo kohteiden samanlaisuus. Dominica on selvästi erilainen, eli se kannattaa käydä katsomassa vaikka kaikkia muita ei kävisikään. Afrikan valtiot taas ovat kyllä riittävän erilaisia keskenään, ettei heti tule sellaista oloa, että kun yhden on nähnyt, niin on nähnyt kaikki – esimerkiksi Marokossa ja vaikka Sao Tomen saarella ei ole kovin paljoa yhteistä.
Eipä tuo haikeus nyt varsinaisesti liity siihen, että maabongaus loppuu – enemmänkin siihen, että ikää nyt vaan kertyy ja jossain vaiheessa se alkaa rajoittaa muitakin tekemisiä kuin matkustamista.
Ihailen kyllä tätä teidän tietämystä ja perehtymistä eri maihin. Ja onhan tuo nyt aivan huippusuoritus, kuten joku tuolla kommentoikin, että on helpompaa luetella ne maat joissa ei ole käynyt, kuin ne joissa on käynyt. :)
Kiitos Virpi! Tokihan ennen mihin tahansa maahan matkustamista on syytä hankkia siitä tietoa – ja mitä useammassa maassa on jo käynyt, sitä epätodennäköisemmin tieto tulee vastaan vaikka iltapäivälehtien sivuilta sitä erikseen etsimättä :-)