En ole koskaan …

Tavira feature
Asuntomme Tavirassa, Portugalissa, saattoi olla AirBnB:kin listoilla
Tämä kai jo vanhempaa perua oleva En ole koskaan -haaste on ainakin matkablogeissa ottanut uudelleen tuulta siipiensä alle, sillä ainakin  blogeissa Reissukuume, Matkalla lähelle tai kauas ja Virpin maailma on aihetta viime aikoina pohdittu.
Pienimuotoisen tutkimuksen perusteella kokemukset lounge-vierailuista ja lennolta myöhästymisestä olivat vähissä, eli niitä ei tässä aineistossa ollut lainkaan. Erilaisia lentämiseen liittyviä puuttuvia kokemuksia olivat ainakin reittikoneita pienemmät ilma-alukset, turbulenssi ja lentäminen kohteeseen vain yhdeksi päiväksi. Majoitusten osalta joltain uupuu kokonaan all-inclusive -kokemus, toiselta taas ehkä jollain tapaa vaihtoehtojen toisesta päästä hostelli tai AirBnB. Hienoa myös, ettei juuri kenenkään kohdalle ollut osunut reissuja, jotka olisivat osoittautuneet pettymykseksi.

Muutama kommentti

Itse en vanhempana tieteen … sori, matkailun … harjoittajana ole oikein välttynyt miltään noista yleisimmistä ei koskaan -kokemuksista.
Loungeen menemme tarvittaessa, tyypillisesti pitemmän välilaskun yhteydessä. Sitä varten meillä on Priority Pass -jäsenyys. Helsingin loungeissa emme kyllä rahalla ole koskaan tainneet olla. Kauan sitten loungeihin taisi päästä jo Finnairin Silver-kortilla ja välillä käytössämme oli Finnairin Gold-korttikin, mutta silloinkaan emme aina viitsineet lähteä kentälle aikaisemmin vain voidaksemme viettää aikaa loungessa.
Helsingistä lähtiessämme emme ole koskaan myöhästyneet koneesta – kerran oli kyllä jo hiukan jännittävää, kun reitillämme oleva Mestarintunneli Leppävaarassa oli lähemmäs tunnin suljettuna, mutta tyypillisesti käyttämämme lähtö 2,5 – 3 tuntia ennen lennon lähtöä riitti sitten kuitenkin tässäkin tapauksessa.
Erilaiset ilma-alukset pienen pienistä koneista vesitasoihin ja kuumailmapalloon on tullut koettua. Turbulenssiakin silloin tällöin – ei tosin kovin pahaa. Viime aikaisten aiheeseen liittyvien uutisten myötä turvavyö tulee kyllä pidettyä aika tarkkaan kiinni nykyisin.
All-inclusivea tuli viimeksi testattu Dominikaanisessa tasavallassa, jonka rannoilla se on vallitseva majoitusmuoto. All-inclusiveja ovat tietysti myös risteilyt, joista tuorein kokemus on lyhyestä risteilystä Miamista Key Westin kautta Haitiin. AirBnB:n kautta en ole koskaan varannut majoitusta, mutta joskus huoneiston Booking.comin kautta. Luultavasti samaiset huoneistot olisi voinut varata AirBnB:kin kautta. Pääosin suosimme kyllä hotelleja, useimmiten hyviä, jopa loisteliaita sellaisia, sillä pidän niin hotelliaamiaisista kuin ainakin jossain määrin ylellisestä ilmapiiristä, enkä halua viedä asuntoja paikallisilta. Pitempään oleiluun oma keittiö olisi kyllä kiva, mutta joillakin hotelleillakin on tällaisia pieniä “yksiöitä”.
Mutta mennään sitten omaan listaani, joka ei syntynyt ihan helposti, sillä useimmat matkailuun liittyvät jutut on tosiaan tullut koettua!

Matkaseuraa ja majapaikkoja

En ole aikuisena matkustanut koskaan kaveriporukassa.
Tuo sana aikuisena tuossa siksi, että lukioaikana tuli kaverin kanssa liftattua ja telttailtua, vaan Suomessa toki. Sukulaisten kanssa on sen sijaan tullut matkailtua, vähän eri kokoonpanoilla eri aikoina. Viimeisimpänä esimerkkinä siskontyttärieni kanssa tekemämme matka Balille.

En ole koskaan asunut hostellissa, en nuorenakaan.
Joskus harvoin olemme yöpyneet vaatimattomammassa majoituksessa, jossa kylpyhuone ja wc ovat käytävällä, mutta nämäkin kokemukset ovat laskettavissa yhden käden sormin.

Emme ole koskaan vuokranneet varsinaista asuntoamme matkamme ajaksi.
Nykyisin monet tuntuvat, ainakin sosiaalisen median perusteella, rahoittavan etenkin vähän pitempiä matkojaan laittamalla asuntonsa vuokralle tai luopumalla vuokra-asunnostaan. Myös kodinvaihtoa ainakin osa matkailijoista tuntuu harrastavan. Tuon jo mainitun maailmanympärimatkan ajaksi annoimme asuntomme lainaksi ystäväpariskunnalle. Tuttujen ihmisten ollessa kyseessä ei ollut tarvetta tyhjentää kirjahyllyä, vaatehuonetta tai edes kylpyhuoneen kaappeja kovin tarkkaan.

Telttaretkellä 50 vuotta sitten
Telttaretkellä 50 vuotta sitten

Lentokoneita, busseja ja junia

En tosiaan ole koskaan myöhästynyt ensimmäiseltä lennolta.
Maailmalla sen sijaan matka on useamman kerran katkennut vaihtoyhteyden osalta. Joskus on päästy jatkamaan heti seuraavalla lentolla, esimerkiksi Seattlesta Anchorageen, sillä välillä on lähtöjä lähes joka tunti. Joskus on juututtu yöksi loungeen seuraavaa mahdollista lentoa odottamaan.
Emme ole koskaan matkustaneet pitkän matkan busseilla tai yöbusseilla.
Yöjunalla olemme muutaman kertaan menneet Lappiin tai tulleet Lapista. Pisimmät bussimatkat Euroopassa ovat tainneet olla matka Riikasta Vilnaan ja Skopjesta Sofiaan. Kilometreissä välit eivät ole kovin pitkiä, mutta kyllähän niissä valtakunnan raja ylitettiin. Vähän kuumotti aikoinaan Bulgarian rajalla, kun ennen rajaa passit kerättiin nippuun, joku käytti ne jossain ja passinippu palautui sitten bussiin, joka jatkoi matkaansa. Passeille etsittiin sitten matkan aikana omistajaa ja onneksi ne meidänkin passit olivat siinä pinossa ja löysivät meille takaisin.
En ole ollut interrailillä.
Osa kavereistani teki lukio-aikana interrail-reissuja, mutta vanhempani eivät moiseen suostuneet. Vaihtoehdoksi tarjosivat parin viikon lentäen tehtyä matkaa, viikko Roomassa ja toinen Pariisissa, vanhempien (luultavasti isän sihteerin) valitsemissa hotelleissa. Ehkä se sitten oli turvallisempaa, puitteiltaan, mutta olen kyllä jälkeenpäin miettinyt, että kyllä matkassa oli tuuriakin, sillä melko huolettomasti kohteissa liittäydyin seuraan jos toiseenkin, mutta onneksi sitten kohdalle sattui vaan mukavia ihmisiä.
Skopje
Skopje – Sofia -matka alkamassa

Matkaideoita ja matkatavaroita

En ole koskaan kiertänyt maapalloa idän kautta.
Olemme tehneet yhden maailmanympärimatkan ja sille lähdettiin Lontoon kautta Meksikoon ja palattiin Osakasta Helsinkiin, siis lännen kautta. Monet taitavat pitää tuota lännen kautta kiertämistä helpompana, varsinkaan, jos matkaa taitetaan melko reippaaseen tahtiin, jolloin aikaeroon sopeutuminen saattaa laahata vähän jäljessä. Vuoden 2013 maailmanympärimatkamme kesti n. 5 viikkoa. Pallon kierto idän kautta ei ole suunnitelmissa, mutta eihän sitä koskaan tiedä :-)
Emme ole koskaan käyneet Antarktiksella.
Kaikilla muilla mantereilla kyllä. Antarktiksen vetovoimaa on vähentänyt tehokkaasti ajatus Draken salmen ylityksestä mennen tullen. Tosin nykyisin sinne pääsisi kai jo lentäenkin, mutta voi olla, että Antarktis jää silti meiltä kokematta. Kuulemma ne pingviinit haisevatkin.
Emme ole koskaan lopullisesti menettäneet matkatavaroitamme.
Matkan varrelle ne ovat silloin tällöin jääneet, viimeksi matkalaukku Sao Pauloon Iguassun putouksille mennessämme, mutta tulihan se sieltä sitten seuraavana päivänä. Lentolaukun unohdin kerran Dohasta tullessani itse huolimattomuuttani koneeseen, mutta muutaman päivän – ja monen monen mailin – jälkeen sekin löysi tiensä Helsinkiin, onneksi, sillä ne tärkeimmät tavarathan tapaavat olla käsimatkatavaroissa! Noloin tapaus lienee kauan kauan sitten työmatkalta Sveitsistä palatessani koneen matkatavarahyllylle jäänyt tax free:stä ostettu puolisolle tuliaiseksi tarkoitettu konjakkipullo. Sekin löytyi kyllä, mutta se piti ihan itse käydä lentokentältä hakemassa, alkoholi kun piti selvittää henkilökohtaisesti tullissa.
Queenstown En ole koskaan
Queenstown Uuden Seelannin eteläsaarella taitaa olla eteläisin kaupunkimme – oli muutan kaunis kaupunki, Queenstown!
Minkähänlainen Sinun En ole koskaan -listasi olisi?
Lauantaina alkava seuraava reissumme suuntautuu Puolan Wroclawiin – toivotaan, että näistä kohdista mikään toteutuisi sen osalta, ei myöhästyminen, ei tavaroiden häviäminen emmekä päätyisi varatun hotellin sijaan hostelliin!
Join the Conversation

24 Comments

  1. Me olemme kerran myöhästyneet lennolta, Ugandassa – mutta ilman omaa vikaamme. Jatkolennoilla myöhästymisiä onkin sitten ollut enemmän… Antarktiksella käymistä kannattaa harkita…itse asiassa minua hieman ihmetyttää tuo Draken salmen ylityksen “pelkääminen” sinun osalta. Sen verran paljon olet merillä liikkunut, että väittäisin sen olevan kuitenkin kaikkiin kokemuksiisi verrattuna hyvin pientä. Eikä ne pingviinit siellä myöskään haise, vaikka eivät kovin siistejä tosiaan ole! :) Noin muutoin minulla kyllä samoja “ei koskaan -asioita”.

    1. says: Pirkko

      Kiitos Mikko! Jordaniassa teki vähän tiukkaa kerran lennolle ehtiminen, kun olimme tunnin väärässä ajassa. Maa olikin ottanut käyttöön kesäajan, mitä ei ollut aikaisemmin tehnyt, eikä kuskimmekaan tainnut siitä tietää. No sen verran oli taas pelivaraa, että ehdittiin silti. Voihan olla, että Draken salmi on kasvanut mielessäni vähän liian suuriin mittasuhteisiin, onhan se kuitenkin vähän purjevenettä isompi paatti – purjeveneessä kun haastavimmat pätkän merisairauden suhteen olivat kuitenkin aina jotain max 6 tuntia ja purjeveneessä ongelmaa voi vähentää istumalla ulkona kannella ja tuijottamalla horisonttiin.

  2. says: Reissu-Jani

    Noista sinun “En ole koskaan” listoista: olen matkustanut kaveriporukassa, olen yöpynyt myös hostellissa, olen matkustanut pitkän matkan bussilla. Muuten “ei” listaus on samanlainen. Oman asunnon vuokraus tai anto toiselle matkan ajaksi on ehdoton EI. Interrailit jäivät nuoruudessa tekemättä, kun ei ollut varaa ja oli muita kiinnostuksen kohteita, sehän vähän harmittaa mutta yritetään nyt aikuisena sitten matkustaa senkin edestä ja onhan nykyään aikuisten interrailaus suosiossa. Ehkäpä omaan listaan laittaisin: “En ole koskaan tuonut luteita matkoiltani Suomeen (vielä)”, “En ole koskaan tullut ryöstetyksi maailmalla (muuten kuin huijaritaksien suhteen)”.

    1. says: Pirkko

      Kiitos Jani! Jäin miettimään, että olivatkohan jotkut työpaikan tiimireissut reissuja kaveriporukassa … no ehkä eivät sikäli, että niillä ohjelma oli etukäteen sen verran tarkkaan määritelty, ettei vastaan oikein tule tilanteita, että yksi haluisi yhtä, toinen toista. Parista taksihuijausyrityksestä on selvitty maksamatta ylihintaa – tai sitten lopulta mitään, mutta voihan niitä olla, joista emme edes ole olleet tietoisia. Luteetkin olemme, toistaiseksi, onnistuneet välttämään – toivotaan, että voittoputki jatkuu. Varovaisuus on kyllä lisääntynyt mm. ettei noin mitään enää jätetä lattialle hotellihuoneessa.

  3. Kiitos mainonnasta! Mahtavaa, että tartuitte tähän :) Hetken mietiskeli itsekseni, mahtaako maailmassa olla mitään sellaista matkailuun liittyvää, mitä ette olisi kokeneet tai nähneet, mutta löytyihän niitä sitten :)

    1. says: Pirkko

      Kiitos Eveliina! Myös siis idean toteutuksesta blogissasi. Vähän aikaa tuota joutui tosiaan kelaamaan, kun ei voinut vaan olla “samaa mieltä” muiden vastaavia asioita listanneiden kanssa.

  4. Kiitos maininnasta! Olipa todella mukava lukea teidän En ole koskaan-listaa, sillä teillä matkakokemuksia on niin valtava määrä, että varmasti on koettu yhtä sun toista.
    Hyvää matkaa Wroclawiin!

  5. Tartuinpa minäkin haasteeseen ja totesin, että samojakin en ole koskaan -asioita oli olemassa. Oman asunnon vuokraaminen vieraille tuntuu vaikealta vaikka koiraharrastuskavereiden kanssa olemme asunneet muiden asunnoissa ja kunnioittaneet asukkaiden omaisuutta niin kuin uskon suurimman osan ihmisistä tekevän.
    Matkatavaratkaan eivät ole koskaan kadonneet lopullisesti.
    Etelämanner ja maapallon kiertäminen idän kautta ehkä myös lännen kautta taitavat jäädä kokonaan kokematta.
    Pitkiä bussi- ja junamatkoja olen tehnyt ja vaikka ikääkin on jo kertynyt voisin yhä kuvitella lähteväni vaikka Flix-bussilla niin pitkälle kuin sillä pääsee. Matkaseuraa ei vaan tahdo löytyä :) .

    1. says: Pirkko

      Kiitos Eila! Ainoa tapa vuokrata oma asunto voisi olla tapa, että henkilökohtaiset tavarat siirtäisi yhteen huoneeseen, jonka lukitsisi, kirjat, vaatteet, arvokkaampi taide. Tukholmassa aikoinaan asuimme yli vuoden vuokralla kaksiossa, joka oikeasti oli kolmio, yksi huone varsinaisten asukkaisen varastohuoneena.

  6. Kiitos linkkauksesta! Kun luin juttuasi tajusin, että yksi ei koskaan kohtani on väärä. Ollaan oltu all inclusivessa Kuubassa osan matkasta.
    Interräilillä en ole ollut mutta junamatkalla pitkällä (Tukholma-Ateena)kyllä.
    Näin ne asiat unohtuu.

    1. says: Pirkko

      Kiitos Sari! Joillain Karibian saarilla, etenkin jos haluaa asua rannalla, voi olla haastavaa löytää muita vaihtoehtoja, mutta kukin, siis saari tai valtio, tavallaan. Joskus matkustin junalla Aachenista olisiko ollut Kölniin tai Frankfurtiin ja samainen juna jatkoi Roomaan ja hetkittäin junassa tuli sellainen olo, että jos vaan jatkaisi matkaa. Etenkin kun kyse oli työhön liittyvästä matkasta, eli perillä odotti vaan tiukkoja neuvotteluja.

  7. says: Daniel

    Meillä on hyvin samantapaiset listat, parilla poikkeuksella. Olen matkustanut aikuisena kaverien kanssa, mutta hyvin selektiivisesti. Pääasiassa matkustan yksin, jolloin keskustelut siitä, minne mennään, milloin nukutaan ja mitä syödään ovat aika paljon helpompia.

    Olen myös myöhästynyt lennolta, lukioikäisenä, ihan omaa syytäni. Olin katsonut lentolipusta kellonajan väärin. Huomasin sen aamulla, kun teimme isän kanssa lähtöä kentälle. Ehdimme Seutulaan ehkä 20 minuuttia ennen koneen lähtöä, mutta vähän ylibuukattuun koneeseen oli jäänyt enää yksi paikka, ja meitähän oli kaksi. Tuohon aikaan oli vielä vanhat kunnon matkatoimistot ja henkilökohtaiset kontaktit, joten Töölön matkatoimiston virkailija hoiti homman tyylikkäästi ja pääsimme iltapäivällä matkaan ilman muita lisäkuluja kuin kaksi kukkakimppua – toinen hänelle ja toinen hänen Finnair-kontaktilleen.

    Laukkua olen odottanut pisimmillään kolme viikkoa, mutta kyllä se sieltä sitten lopulta tuli.

    Yhden kohdan lisään listaan: en ole koskaan käynyt Eritreassa. Mutta siihen on tulossa muutos, sain juuri tänään sähköpostiini maahanmuuttoministeriön leimatun proopuskan, jolla pitäisi sitten saada viisumi Asmaran kentältä. Lopulta tuo hoitui sikäläisen matkatoimiston kautta ihan muutamassa päivässä ja paljon helpommin kuin olin kuvitellut. Marraskuussa pääsen sitten ihailemaan Asmaran arkkitehtuuria ja kokemaan ehkä offline-elämää muutaman päivän ajan, jos nettiyhteydet siellä ovat niin huonot kuin joka paikassa väitetään. Olen innoissani!

    1. says: Pirkko

      Kiitos Daniel! Juuri kun olin ajatellut, etten Eritreaan jaksa ryhtyä, niin sitten heität väittämän, ettei se nyt välttämättä niin vaikeaa olisi. No, ehkä jätän sen kuitenkin odottamaan Etiopiaa ja Lalibelaa, jos sinne vaikka vuoden päästä pääsisi. Tai sitten ei taas pääse mihinkään jonkun apinarokon takia. Upeaa reissua kuitenkin Sinulle melkein jo tässä ja nyt!

    2. says: Daniel

      Kiitos! Olen halunnut Asmaraan varmaan 10 vuotta, enkä ole koskaan jaksanut ryhtyä… Nyt kun sitten vihdoin otin itseäni niskasta kiinni, niin tämä vaikuttaakin todella simppeliltä. Mutta en ole vielä päässyt lentokoneeseen enkä maahan sisälle. Raportoin sitten kuulumiset, ja jos kaikki menee noin sujuvasti kuin miltä nyt näyttää, niin eiköhän sinne sitten kannata lähteä ilman Etiopiaakin (muutenkin voi yhdistäminen olla nyt hankalaa, kun Ethiopian joutuu lopettamaan lennot Asmaraan). Turkish lentäisi yhdellä vaihdolla.

      En jaksa olla apinarokosta huolissani, ja juuri Eritrea taitaa olla sen verran sulkeutunut ympäröiviltäkin mailta, että nopeammin se leviää vaikkapa Ruotsiin kuin Eritreaan.

    3. says: Pirkko

      Kiitos Daniel! Juuri nyt (15.8.2024) näyttää siltä, että Afrikassa pohjoisimmat maat, joissa apinarokkoa on todettu ovat Keski-Afrikan tasavalta ja Nigeria, mutta aika näyttää minkälainen tilanne on vaikka parin viikon päästä.

  8. Kesätauon vuoksi ei oo harmillisesti tullut luettua muiden postauksia, mutta tämä vaikuttaa kivalta ja sen voisi itsekin jossain vaiheessa tehdä… Siinä riittäisi kyllä miettimistä. Tämä oli kyllä siitä mielenkiintoinen, kun te ootte tosiaan niiiiin paljon matkustaneet, että mitkä ne asiat oikein on mitkä on vielä kokematta :)

    1. says: Pirkko

      Kiitos Elina! Tällä matkailuhistorialla useimmat noista ovat jo sellaisia, ettei niitä ole koskaan tarkoituskaan kokea :-) – ellei sitten pallon kiertoa idän kautta, jos vaikka sittenkin vielä päätyisi Tyynelle valtamerelle …

  9. Minäkin väittäisin, etten ole ole majoittunut hostellissa, mutta en nyt päätäni pantiksi laita. Mekään emme ole koskaan vuokranneet kotiamme matkan ajaksi. Viime talven pitkällä matkalla tyttäremme oli osan ajasta kotivahtina. Tutuille voisin vuokrata tai lainata, mutta vieraiden suhteen en ainakaan toistaiseksi lämpene. Interraililla en ole ollut enkä Antarktiksella, mutta sinne kyllä haluaisin.

    1. says: Pirkko

      Kiitos Merja! Tuossa tutulle lainaamisessa on jotenkin varmuus siitä, että he eivät vie tai riko mitään. Tai jos jotain menisi rikki tms. niin asia selvitettäisiin. Tuntemattomista kun ei koskaan tiedä, eikä erilaisten alustojen suosittelu- tai palautejärjestelmistä, että miten aitoja ne lopulta ovat.

  10. Mielenkiintoisia faktoja olitte löytäneet :) Tuo lännen kautta maailman ympäri matkustus on tosiaan varmasti helpompi aikaeron kannalta! Matkustin itse idän kautta ympäri, kun vuodenajan säät sopivat matkakohteisiin paremmin niin päin rytmitettynä. Muuten sekin toimi hyvin ja en pahemmin aikaerosta kärsinyt, paitsi lännestä päin kotiin tullessa on aina yhtä raskasta aikaeron vuoksi ja niin se oli tälläkin kertaa.
    Sanoisin myös, että Etelämantereen pingviinit itsessään eivät haise mutta heidän asuinympäristönsä kylläkin :D Ja aika äänekkäitä ovat myös ryhmässä! Mutta täysin Draken salmen arvoinen reissu, jos joskus päätätte lähteä :)

    1. says: Pirkko

      Kiitos Sarianne! Tuolla suunnalla lienee sitä enemmän merkitystä mitä nopeammin etenee. Me etenimme aikoinaan melko nopeasti, kun koko reissun pituus oli vain 5 viikkoa ja risat. Katsotaan nyt tuota Antarktista, lähtösatamakin on aika kaukana, eli aika pitkästä reissusta olisi kyse.

Leave a comment
Leave a comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *