Loppukesästä muutamassakin matkablogissa on tartuttu tällaiseen kymmenen kysymystä matkailuun liittyen haasteeseen. Kivoja vastauksia kysymyksiin on ainakin blogeissa Matkalla lähelle tai kauas ja Reissukuume. Reissukuume taisi tämänkin blogihaasteen ideoida.
Vielä, ennen kysymyksiä ja vastauksia, kommentti jutun otsikkokuvaan. Se on tällä kertaa Pixabaysta, mutta tuossakin kuvassa olevista paikoista 2/3 ovat enemmän tai vähemmän tuttuja – ja jokunen vielä Listallakin. Mutta asiaan!
1. Asunut ulkomailla?
Olen, jos Ruotsi lasketaan. Ensimmäinen työpaikkani DI:ksi valmistumisen jälkeen löytyi Tukholmasta. Ei siksi, etteikö Suomestakin ehkä silloin olisi töitä löytynyt, mutta puoliso oli silloin muutaman vuoden sopimuksella Tukholmassa, joten oli luontevaa itsekin etsiä työpaikka sieltä. Hienoista särmää tuossa oli kun osallistuin todistustenjakotilaisuuteen rehtorin kansliassa ja rehtori uteli jatkosta. Kerroin sitten lähteäväni tästä Ruotsiin, eli tulipa taas koulutettua ihminen naapurimaan työmarkkinoille. No, kyllä minä sitten sieltä palasin Suomeen ja ehdin täälläkin tekemään töitä 35 vuotta.
Tänä syksynä vuosikertamme Aalto-yliopistossa osallistuu muuten lukukauden avajaisiin Riemualumneina – yhtä riemua tämä vuosi, keväällä Riemuylioppilasjuhlissa ja nyt syksyllä Riemualumnitilaisuudessa.
Ruotsin vuosiamme muistelin viimeksi blogissamme yhden Tukholman vierailumme jäljiltä – piti käydä vanhat kotikulmat Bredängissä silloin katsastamassa:
2. Kokenut maailmantuskaa lentämisestä?
En. Lentämisen osuus kaikista päästöistä taitaa kuitenkin olla aika pieni, olen antanut ymmärtää. Omalta osaltamme “pihistämme” sitten esimerkiksi siten, ettei meillä ole lapsia, kesämökkiä tai koiraa. Auto on, mutta kilometrimäärät per vuosi ovat hyvin kohtuullisia, hyvä jos 5 000 kilometriin per vuosi “pääsemme”.
Tuo kuva on makuuhuoneestani/makuuhuoneestamme mökillä. Mökkiä rakennettaessa lapsuudenperheeni lapsiluku oli täynnä ja niinpä se suunniteltiin siten, että siinä oli kolme lastenhuonetta ja ne vielä siten, että kussakin oli tuplasängyksi levitettävissä oleva sänky, eli kun me vartuimme ja löysimme puolisomme, niin mökki toimi vielä pitkään vanhemmillemme ja kolmelle nuorelle parille!
3. Ajatellut, ettei kielitaito riitä?
Viimeisinä työvuosinani, kun asiaa jossain yhteyksissä kysyttiin, tapasin vastata kyselyihin kielitaidosta, että englanti ja ruotsi sujuu, ranska ja espanjakin auttavasti, ranska paremmin kuin espanja. Saksastakin selviän joidenkin aihepiirien tasolla. Tällä onkin pärjännyt melko monessa paikassa.
Haastavimpia kohteita ovat maat, joiden kirjaimistakaan ei saa selvää, kuten Venäjä, muutamat muut Itä-Euroopan maat, arabiankieliset maat tai vaikka Kreikka. Kiina ja Japani tietysti.
Tästäkin aiheesta olen tietysti joskus kirjoittanut jutunkin:
Venäjän kieltä opiskelimme jopa joskus viikonlopun verran, eli opimme ehkä juuri ja juuri kirjaimet. No, nyt ei niillekään enää taida olla käyttöä, sillä Venäjä on meille riittävällä tarkkuudella tullut koluttua (Moskova, Pietari, Viipuri), samoin kaikki entiset Neuvostotasavallat, viimeisenä Turkmenistan.
4. Laittanut maabongauksen kivojen ja koettujen paikkojen edelle?
Toki – maa- ja aluebongareitahan olemme olleet jo vuosikymmeniä. Mutta matkustamme edelleen myös Euroopassa, vaikka kaikki Euroopan maat ja jopa kaikki Euroopan Travelers’ Century Clubin alueet tulikin nähtyä jo yli 10 vuotta sitten.
Perusmatkarytmimme on ollut jo vuosia sellainen, että talvisin mennään kauas, keväisin ja syksyisin Eurooppaan ja kesällä pysytellään Suomessa ja Pohjoismaissa. Toki sääntöjä on aina välillä hyvä rikkoakin, vaikka viettämällä oikein onnistunut juhannus Afrikassa jonain vuonna. Kevät ja syksy Euroopassakin on viime aikoina laajentunut käsittämään myös Lähi-Itää.
Erillisena “projektina” meillä on myös ollut pitää muistot ainakin Euroopan merkittävimpiin kaupunkeihin tuoreina, eli olemme pyrkineet ainakin kymmenen vuoden välein käymään esimerkiksi Berliinissä, Lontoossa ja Pariisissa – ja monessa muussakin Euroopan kaupungissa.
Paikkoja, joihin voisin palatakin olen listannut pariin otteeseen, mutta aika vähälle niihin palaaminen oikeasti on sittenkin jäänyt – uusi on sittenkin houkutellut enemmän. Gotlannissa on sentään käytykin monen monta kertaa!
5. Ylipakannut lennolle ja joutunut maksamaan?
Eipä tule mieleen, että näin olisi käynyt. Hämärästi muistelen, että kauan sitten jollekin Ryanairin lennolle piti vähän järjestellä tavaroita, että sai käsilaukunkin mahtumaan lentolaukkuun.
Lofooteilta palatessamme huomasimme vasta edellisenä iltana, että paluulennolle emme olleet ostaneetkaan matkalaukkua (meno- ja paluulennot Bodöhön/Bodöstä olivat eri yhtiöillä ja taisi olla SASilla ei siihen lipputyyppiin kuulunutkaan laukkua ja viime hetkellä sen lisääminen maksoi muistaakseni yli 100 euroa!
Nyttemmin tosi harvoin matkustamme muilla kuin käsimatkatavaroilla. Viimeksi meillä taisi olla yksi yhteinen matkalaukku tammikuussa 5 viikon Karibian reissulla. Afrikkaan suuntautuvilla lennoilla matkalaukkuja ei useimmiten voi edes valita pois lentolippuja ostaessa, mutta luottomme matkatavaroiden käsittelyyn tuolla mantereella on sen verran heikko, ettemme oikein edes harkitse ruumalaukkua tuolle suunnalle.
6. Muuttanut reissun pituutta kesken matkan: palannut aikaisemmin kotiin tai siirtänyt lentoa myöhemmäksi?
Eipä nyt oikein tule tällaistakaan tapausta mieleen. Lähimmäs pääsisi ehkä jo varatun Libanonin kiertomatkan lyhentäminen toisesta päästä hautajaisten takia. Viikon kiertomatkasta jäin osaltamme pari viimeistä päivää väliin ja jo maksetut paluulennot jäivät käyttämättä, kun ostimme uudet lennot Beirutista Tukholman kautta Turkuun.
Tuo Turku ja toive lähteä Beirutista niin myöhään kuin mahdollista tuotti lopulta mielenkiintoisena lentolöytönä halpalentoyhtiö Germanian suoran lennon Tukholmaan. Tukholmaan saavuimme aamuyöstä ja sitten muutaman tunnin päästä jatkoimme aamulennolla Turkuun.
Työmatkoilla 80- ja 90-luvuilla lentoliput olivat usein muutoskelpoisia ja jos kokouksesta tai tapaamisesta selvisi aiottua nopeammin, niin esimerkiksi Tukholmasta saattoi päästä takaisin aiottua aikaisemmalla lennolla, niitähän kuitenkin lennettiin melkein kerran tunnissa.
7. Katunut jotain reissua?
Eipä tule oikein mieleen yhtään. Jokainen reissumme on ollut suunniteltu, eli olemme halunneet nähdä uuden maan tai alueen tai kerrata jo aikaisemmilta matkoilta tutun kaupungin tai kokea jotain kuten vaikka junamatkan Kanaalin alitse. Kaikki kohteet tai kokemukset eivät voi päätyä suoraan Top 10 -listalle, mutta olen silti aina ollut tyytyväinen siihen, että olemme nähneet uuden maan tai alueen tai kokeneet jotain, mitä olemme halunneet kokea.
Jos hakemalla hakee jotain edes hienoisia pettymyksiä, niin jotkut turhan aikaisin keväällä tai liian myöhään syksyllä tehdyt kotimaan reissut olisi voinut ajoittaa paremmin. Strömfors vaikka ei ole ihan edukseen liian aikaisin keväällä. Elokuun lopulla Suomi taas menee kiinni, esimerkiksi käyntimme Rauman merimuseossa oli ihan sattumasta kiinni, varsinaisesti kun se ei enää elokuussa arkipäivinä ollut auki.
8. Sairastunut reissulla?
Harvemmin, vakavasti en koskaan. Vatsatautienkin osalta melko nirsona syöjänä olen päässyt vähällä, eli vaikka moisia kohdalle onkin muutaman kerran entisissä Neuvostotasavalloissa tai Afrikassa osunut, niin ne eivät ole estäneet matkan etenemistä.
Loukkaantumisia, pieniä, on niitäkin osunut kohdalle. Kaatuminen Cape Codissa vei jopa sairaalaan tarkistettavaksi, mutta selvisin ensiavusta takaisin hotellillemme Martha’s Vineyardilla jo samana ilta mustan silmän kanssa. Innostuin sitten kuvaamaan silmän paranemista joka päivä ja julkaisin siitä kuvasarjan blogissamme. Yllättävän pitkään kyseinen juttu olikin suosituimpien juttujemme listalla!
9. Unohtanut pakata jotain tarpeellista?
Jollain kotimaan viikonloppureissulta taisi jäädä vaihtoalusvaatteet pakkaamatta – mutta onneksi moisten ostaminen Suomessa ei ole mikään suurempi ongelma! Se, että tuo tapahtui juuri kotimaan reissulla selittyy sillä, että pakkaaminen etenkin lyhyemmille kotimaan reissuille tapahtuu joskus turhankin huolettomasti tyyliin luottokortti ja hammasharja. Oikeille matkoille, siis ulkomaan reissuille, pakkaus- ja valmistelulistan läpikäynti aloitetaan jo muutama päivä ennen lähtöä ja ruksataan jutut tehdyiksi sitä mukaa kuin listaa edetään. Perusteltua kyllä sikälikin, että ainakin joillakin mantereilla vaikka vaatevaraston isompi täydentäminen pakkotilanteessa voisi olla hiukan haastavaa.
10. Käynyt niin upeissa paikoissa, että haluaisit pitää ne itselläsi?
Miksi pitäisi pitää ne itsellään? Tai siis, miksi matkailijalla olisi oikeus ajatella jotain paikkaa omanaan? Enemmänkin ehkä niin, että nykyisin yhä useammassa Airbnb:n ja risteilymatkailun täyttämässä kaupungissa niiden asukkaat saattavat ajatella, että heillä olisi oikeus pitää kaupunkinsa itsellään.
Galapagos oli upea, ainakin vielä 20 vuotta sitten. Jo silloin puhuttiin, että he rajoittavat matkailijamääriä, mutta tiedä sitten miten siinä on käynyt.
Antarktiskin taitaa olla vaarassa.
Kaupungeista ainakin Barcelona ja Venetsia ovat rajoittaneet tavalla tai toisella matkailua. Barcelona taitaa purkaa osan risteilylaivalaitureistaan. Santorini ja Mykonos ja Alaskan monet satamat ottavat vastaan vain aikaisempaa pienemmän määrän aluksia per päivä. Jotkut Itärannikon pienet kaupungit Yhdysvalloissa ovat sulkeneet satamansa kokonaan risteilymatkustajilta. Lissabonin asuntojen valuminen Airbnb:lle on luonut kaupungin ympärille slummeja, kaupunkilaisille.
Ehkä yhä useamman kannattaisi harkita maa- tai aluebongausta? Nomadmania jakaa useimmat Euroopankin maat useampaan alueeseen ja valitsemalla sieltä aina uuden alueen päätyy muuallekin kuin suosituimpiin turistikaupunkeihin. Kirjoitan tätä Riikan lentokentällä matkalla Klaipedaan, josta matka jatkuu vielä Latvian Väinänlinnaan (Daugavpils). Kumpikin kaupunki on ainakin turistien osalta taatusti väljempi kuin Vilna tai Riika.
Kannattaa tutustua, aluelistoihin, ehkä niiden myötä löytyisi paikkoja, jotka ovat edelleen kivoja niin paikallisille kuin matkailijallekin?
Jeij, mahtavaa että tartuit haasteeseen! Näitä on hauska lukea, ja kivasti tulee erilaisia vastauksia. Hurjan näköinen muuten tuo silmä, minkä satutit Cape Codissa :o Voisi luulla, että taustalla on hurjempikin tarina!
Kiitos itsellesi, haasteesta!
Hauska haaste, saako osallistua täällä kommentikentässä?
1. En. Matkailusta pidän kovasti, mutta ei minusta olisi muuttamaan vieraaseen maahan pysyvämmin.
2. En, ei ole tällaiset asiat sydäntä lähellä.
3. Olen ja en. Hankalahan se on pärjätä maailmalla ilman ranskan- ja venäjäntaitoa, mutta en ole nähnyt nälkää, edes Kiinassa, ja kotiinkin olen aina päässyt.
4. En. Suuri osa matkoistani suuntautuu kivoihin ja koettuihin paikkoihin. Monet ovat myös yhdistelmä jotain kivaksi koettua ja uutta tuntematonta.
5. Tavaraa on joskus harvoin ollut liikaa ja pari kertaa olen ollut henkisesti valmistaututnut siihen, että joudun kaivamaan kuvetta, mutta olen sitten kuitenkin selvinnyt maksamatta.
6. Olen kerran palannut Länsi-Saharasta Las Palmasiin päivää suunnittelemaani aiemmin, kun näkemiset oli nähty ja lentoyhtiö muutti lipun ihan maksutta. Suomeen asti olen palannut myöhässä vain silloin, kun lentoyhtiöt ovat sössineet.
7. Reissussa kaduttaa aika useinkin. Pitkä automatka huonoilla teillä tai surkea ruoka päivästä toiseen ottaa päähän, mutta se harmistus laantuu yleensä aika äkkiä, kun olosuhteet paranevat. Jos katuminen tarkoittaa sitä, että kotona jälkikäteen harmittaa, kun tuli lähdettyä, niin en ole. Valitsen kohteeni itse ja ainakin yritän ottaa niistä sen verran selvää, ettei ihan hirveän suuria yllätyksiä sattuisi eteen.
8. Toki, mutta en onneksi vakavasti. Pitääkö tässä kohtaa koputtaa puuta? Vatsatauti ja flunssa ovat kyllä vaivanneet.
9. Läppärin laturin, jonka sain Istanbulin kentältä jollain järkyttävällä hinnalla, mutta onneksi sain. Ja olen mä kerran löytänyt itseni Dubaista ilman sukkia, mutta saihan niitä periltäkin. Lista on täälläkin käytössä, se helpottaa kovasti.
10. Tavallaan. Kaupunkimatkailuni koronan tyhjentämissä metropoleissa oli jotain aivan upeaa, jota kaipaan kovasti. Tyhjä Lontoon metro, tyhjä Kaarlensilta, tyhjä Amsterdam ja niin edelleen. Tai eiväthän ne kaupungit tyhjiä olleet, mutta kun turistit puuttuivat ja puolet asukkaistakin kyhjötti sisällä, niin joka paikassa oli rauhallista ja mukavaa.
Kiitos Daniel! Toki saa!
Vielä vastaustesi innoittamana pari lisäkommenttia. Ehken minäkään enää kokonaan muuttaisi, mutta tavallaan houkuttelisi kyllä vähän viikkoja pitemmät jaksot samassa paikassa. Osaisikohan sitä rauhoittua normaalielämään? Viikkokin menee vielä yleensä turistimoodissa, eli ei sitä malta ihan samalla tavalla vaan oleilla kun kotona. Tuosta katumisesta, harmituksia on tosiaan osunut itsellekin kohdalle, ehkä pahimpia lähes 13 tunnin päivä pääosin bussissa huonoilla teillä Pakistanissa. Sen jäljiltä olen oppinut lukemaan matkakuvauksia etenkin siirtymien osalta ja mahdollisuuksien mukaan skippaamaan tuollaiset pitkät bussimatkat todennäköisesti jalkatilaltaan huonoissa busseissa. Samalla tapaa Trondheimissa joskus tuli varattua n. 12 neliön hotellihuone ja sen jälkeen opin lukemaan tarkemmin neliömääriä Booking.comissa ja valitsemaan Superiorin jos perushuone vaikuttaa postimerkin kokoiselta. Mutta ei silti kaduta, että lähdin Pakistaniin tai Trondheimiin! Tuosta tavaroiden unohtamisesta tuli mieleen, että eniten olen melkein pelännyt muutaman risteilyn osalta, että jos silloin mukana ollut matkalaukku jääkin matkalle – vähänkään isokokoisemman naisen kun ei ole ihan yksinkertaista kaikissa maailman kolkissa yks kaks vieraassa paikassa löytää sopivia housuja vaikka.
Tämä on kiva haaste. Täytyykin pyrkiä joskus itsekin osallistumaan. Oma kielitaitoni rajoittuu englantiin, mutta eipä siltikään ongelmia oikeastaan ole ollut.
Kiitos Mikko! Tämä voisi olla kiva teidänkin osaltanne lukea, noihin kysymykseen vastatessaan tulee samalla kuitenkin vähän raotettua ihmistä/ihmisiä blogin takana.
Hauskoja juttuja! Pitäisi varmaan lukea ainakin myös sinun pakkauspostaus! Itsellä on aina mukana liikaa vaatteita, vaikka kuinka yritän miettiä lähtiessä mitä tarvin oikeasti. Alusvaatteet onkin hankala homma hankkia jostain ulkomailta…
Kiitos Raija! Vähänkin isokokoisemmalle ihmisille monet vaatteet ovat vähän haastavia hankkia monessa maassa – no Yhdysvallat poislukien tietysti, siellä suomalainen XL-kokoinen kun on keskikokoa tai allekin :-)
Kiitos linkkauksesta!
Ei taida enää lentoyhtiöt olla niin tarkkoja laukkujen kanssa kuin kymmenisen vuotta sitten, jolloin tosiaan käsilaukku piti tunkea matkalaukkuun, kun ei sallittu kahta laukkua.
Kiitos Sari! Harmillisinta noissa erilaisissa käsimatkatavarapoliikoissa on niiden arvaamattomuus. Usein mennään vähän rennommalla otteella, mutta kun siitä ei voi koskaan olla ihan varma, niin varoiksi on syytä varautua siihen, että tavarat saa ihan kirjaimellisestikin mahtumaan mittoihin, käsilaukku mukaanlukien.
Vastaan myös omalta osalta suoraan tähän kommentti kenttään.
1. En ole asunut ulkomailla. Pari headhunteria on kyllä tarjonnut töitä Lontoosta, mutta ei edes tupla palkka saanut minua lähtemään Suomesta pois. Koti on täällä Suomessa ja pysyy.
2. En ole kokenut lento- tai muutakaan ilmasto tuskaa. Auto on ja pysyy, syön lihaa ja olen nettoveronmaksaja setämies profiililla.
3. Kielitaito. Englantia osaan, ruotsin olen jo unohtanut. Espanjan osaamisesta olisi hyötyä. Google kääntäjällä pärjää nykyään ihan hyvin, jopa Siperiassa. Aina olen saanut ravintoloista ruokaa ja juomaa sekä majapaikasta majoituksen. “Kyllä ne rahaa tottelee!”.. uusi mottoni.
4. Maabongaus!. Kyllä olen laittanut monestikin, mutta lupaan ja teen vaimolle ns. “lohdutus matkoja”. Esim. Pakistanin matkan jälkeen lennettiin Sardiniaan, ja Ecuadorista Kreikkaan, Armeniasta Kuuban kautta Sisiliaan, Uzbekistanista Korfulle.
5. Ylipakkausta ei ole esiintynyt. Mennään nykyään ihan käsimatkatavaroilla pääsääntöisesti.
6. Lomareissujen pituuksia en ole joutunut muuttamaan. Työmatkoilla oli joskus business lippuja niitä piti siirtää kun asiakas halusi että olen pidempään kohteessa.
7. Katunut jotain reissua. Ei ole tullut eteen. Säälle ei voi mitään ja sitten mennään sen ehdoilla.
8. Sairastunut reissulla. Kyllä. Aina on Intian matkoilla paska taudit iskeneet. “Kuiva pieru Intiassa on matkamiehen unelma”.. ei ole vielä toteutunut. Joskus taas kuume tai flunssa on iskenyt kesken matkan.
9. Unohtanut pakata tarpeellista. En ole tai sitten olen senkin jo unohtanut. Pakkauslistat on käytössä hieman pidemmille reissuille ja tulee tarkistettua että on lääkkeet, passit yms mukana.
Kiitos Jani!
Muutamaksi kuukaudeksi voisin kyllä edelleen kuvitella asettuvani jonnekin muualla, mutta kodin kyllä pitäisin tosiaan Suomessa.
Meillä ei ole “lohdutusmatka” -käsitettä, mutta harvemmin kesäkaudella lähdetään kaukomaille, joten välillä “pitää” keksiä jotain kivaa lähempänäkin ja ovathan nämä, kuten nyt vaikka meneillään oleva Baltian kierros, sellaisia helppoja ja kotoisia matkoja, onhan eurooppalainen paremmin omillaan vaikka sitten Daugavpilsissä kuin Sierra Leonen Freetownissa.
Onpa kiva kuulla, että olette asuneet Ruotsissa. Itse olen ollut pidempään vain vaihtarina. Haluaisin mennä jonnekin tyyliin 3 kk ajaksi, mutta en vaan tiedä minne. En ole mihinkään paikkaan ihastunut niin paljon, vaikka en mitään matkaa katunutkaan!
Kiitos Mari! Kiva kokemushan nuo Tukholmassakin vietetyt vuodet olivat, joskin osaltaan asiaa varmasti edesauttoi tieto siitä, että täältä palataan Suomeen – sitä oli turistimoodissa oikeastaan koko ajan eikä joutunut ajattelemaan, että minkälaista täällä olisi oikeasti “invandrarena”. Lontoota olen joskus ajatellut kohteena, jossa voisi saada helposti kulumaan useammankin kuukauden.
1. Asunut ulkomailla?
Yhdysvalloissa, Kaliforniassa kahdessa piirikunnassa, Tuolumne ja Riverside. Tuolumne on tunnettu kullasta ja Yosemitesta. Riverside on Yhdysvaltain väkirikkaimpia piirikuntia ja osa Los Angelesin metropolialuetta.
2. Kokenut maailmantuskaa lentämisestä?
Samat kuin Meriharakoilla, ei kesämökkiä, ei lasta, ei koiraa. Sitä paitsi moinen laskentatapa on aika älytön. Voisin lisätä: en kuulu maailman varakkaimpaan prosenttiin enkä ehkä edes kymmeneen prosenttiin.
3. Ajatellut, ettei kielitaito riitä?
Aina voisi olla parempi kielitaito. Minulla on ongelmia muistamisen kanssa.
4. Laittanut maabongauksen kivojen ja koettujen paikkojen edelle?
Suomessa on ehkä ne kivat ja koetut paikat, joihin voisin palata? Muutoin, maailmassa on aina nähtävää. Ongelma on se, että moni maa on luisunut epävakaaksi tyranniaksi, eikä matkustaminen ole turvallista.
5. Ylipakannut lennolle ja joutunut maksamaan?
Kerran
6. Muuttanut reissun pituutta kesken matkan: palannut aikaisemmin kotiin tai siirtänyt lentoa myöhemmäksi?
En. Intiassa mietin, että olisikohan sittenkin parempi ollut viettää vielä viikko lisää.
7. Katunut jotain reissua?
Ei. Sitä paitsi tekemisiään katuu mielummin kuin tekemättä jättämisiään.
8. Sairastunut reissulla?
Amazoniassa olin jatkuvasti vähän sairaana. Iho oli raapiutunut verille ja lutasin sitä spriillä joka päivä, silti tuli pientä kuumeilua. Siellä sain myös jäätävän hyönteiskammon.
USA oli tietysti oma asiansa. Siellä sain tuberkuloosin ja minua pisti mustaleski.
9. Unohtanut pakata jotain tarpeellista?
Mainitulla Amazonasin reissulla ei voinut oikein pakata oikein. Ne ovat sellaisia asioita, jotka kokemus kertoo. Esimerkiksi saappaissa oli nastat, jotka pitävät ihan hyvin esimerkiksi suomalaisilla liukkailla kallioilla, mutta ei ne kyllä Amazonian liejussa pitäneet yhtään. Oliko Alasti ja Peloissaan, kun kilpailija karsiutui puolessa tunnissa. Meni viidakkoon, kaatui ja katkoi luitaan ja oli pois pelistä.
10. Käynyt niin upeissa paikoissa, että haluaisit pitää ne itselläsi?
Minun upeat paikat ovat harvemmin toisten upeita paikkoja. Pomokaira oli aika diippi tuossa kesällä. Eipä paljon turistit häirinneet. Jotkut uskaliaat moottoripyöräilijät vetivät Peurasuvannosta Kittilään. Onnea heille.
Iso kiitos Sinulle Stacy omien vastaustesi jakamisesta! Tuo on muuten niin totta, että harvemmin tehtyjä juttuja, ainakaan matkojen osalta katuu, sen sijaan tässä iässä ajoittain harmittelee, ettei tullut käytyä jossain nyttemmin haasteellisesti muuttuneessa kohteessa silloin kun se oli vielä ihan lintukoto!
Nämä haasteet on aina mielenkiintoisia, koska ne avaavat kirjoittajan taustoja syvällisemmin.
Kiitos Cilla Maria! Riippuu tietysti kysymyksistä, mutta tässä ne olivat kyllä hyviä – informatiivisempia kuin tyyliin lempivärisi :-)
Tällainen Q&A -juttu avaa kivasti taustoja blogin takana! Taidanpa itsekin intoutua.
1. Asunut ulkomailla?
Joo, Ruotsissa ja Jordaniassa vuoden, Venezuelassa vajaa puoli vuotta.
2. Kokenut maailmantuskaa lentämisestä?
Koen maailmantuskaa helposti vähän kaikesta. Yritän kuitenkin ajatella, että kohtuu kaikessa.
3. Ajatellut, ettei kielitaito riitä?
Useimmiten olen pärjännyt kielillä, joita osaan. Tietenkin on joskus ollut tilanteita, että yhteistä (ainakaa sujuvaa) kieltä ei ole, mutta mielestäni tämä on useimmissa tilanteissa myös matkailun suola! Toki joskus se on tuottanut myös aitoja vaikeuksia esim. hätäpuhelua soittaessa. En ole kuitenkaan koskaan jättänyt matkustamatta jonnekin vain sen takia, että kielitaito ei riittäisi. Sen sijaan monet matkat ovat kyllä herättäneet halun parantaa kielitaitoaan.
4. Laittanut maabongauksen kivojen ja koettujen paikkojen edelle?
Hmmm, toki monta kertaa olen valinnut matkustaa maihin, joissa en ole aiemmin käynyt tai ainakin paikkoihin näissä maissa, joissa en ole käynyt. Toisaalta tietyissä maissa olen käynyt useita kertoja, ja moniin paikkoihin sitä toivoo palaavansa joskus vielä uudestaankin.
5. Ylipakannut lennolle ja joutunut maksamaan?
Joo. En ollut ihan hahmottanut, kuinka paljon kuukaudessa oli ehtinyt shoppailla xD
6. Muuttanut reissun pituutta kesken matkan: palannut aikaisemmin kotiin tai siirtänyt lentoa myöhemmäksi?
Joo, sekä että!
7. Katunut jotain reissua?
En uskoakseni.
8. Sairastunut reissulla?
Monta kertaa. Tuttavapiirissä ovat vitsailleet, että tykkään testata eri maiden terveydenhuoltojärjestelmiä.
9. Unohtanut pakata jotain tarpeellista?
Varmasti joo. Useimmiten asiat ovat kuitenkin lutviutuneet tavalla tai toisella.
10. Käynyt niin upeissa paikoissa, että haluaisit pitää ne itselläsi?
Yleisesti ottaen mieluiten juuri haluan jakaa! Luulen, että suurimmalla osalla matkabloggaajia tämä juurikin inspiroi koko hommaan. Lisäksi, jos kyseessä on esim. pieni paikallinen yritys, joka on todella vaikuttanut, niin todellakin haluan, että muutkin löytävät hyvien palveluiden äärelle – siitähän hyötyvät niin asiakkaat kuin yrittäjät. Joidenkin tuntemattomien luontokohteiden kohdalla on ehkä joskus sitten hissutellut, koska ei halua aiheuttaa kuormitusta sellaisille paikoille, jotka eivät sitä välttämättä kestäisi.
Iso kiitos Taina! Tuo Venezuela kuullostaa kovalta, mutta ehkä siitä on jo heti. Pysähdyin tuohon kohtaan 6 – selvästikin olet ollut joustava reissujesi pituuden suhteen. Taitaa kuitenkin olla vähän harvinaisempaa.
Joo, kerran olen tapaturman takia joutunut palaamaan kotiin kesken kaiken ja ainakin muutaman kerran olen pidentänyt reissua, kun ei ole ollut suurempaa pakkoa palata vielä kotiin. Venezuelasta alkaa olla jo 20 vuotta, ei ollut ihan helppo maa silloinkaan, mutta ainakin jonkinlainen yhteiskuntarauha vallitsi ja kaupoista löytyi ruokaa ja terveydenhuolto toimi. Sen jälkeen maa on mennyt surulliseen suuntaan.
Kiitos Taina! Muutaman kerran on kevyesti harkittu tuota pidentämistä, kun Euroopan sisäiset lennot ovat niin edullisia, ettei niiden jättäminen käyttämättä oikein olisi kustannus eikä mikään :-)