Keväinen Kanadan matkamme alkoi ja päättyi Torontoon – matkustimmehan Kanadaan Finnairin suorilla lennoilla Torontoon ja takaisin. Itse kaupungissa vietimme noin neljä kokonaista päivää, joista yhden käytimme päiväretkeen Niagaran putouksille. Yli kuuden miljoonan asukkaan metropoli oli yllättävänkin helposti tutustuttavissa kävellen, varsinkin kun majoituimme aivan Union Stationin lähellä.
Toronto ja erityisesti kaupungin ykkösnähtävyys CN Tower päätyivät listallemme alun perin ainakin osittain maailman seitsemän teknisen ihmeen kautta. Toronton vierailun jälkeen kyseisestä listasta puuttuu enää yksi kohde. Kaikki seitsemän ovat CN Tower, Kanaalitunneli, Empire State Building, Golden Gate -silta, Itaipun pato Brasilian ja Paraguayn rajalla, Delta Works Alankomaissa sekä Panaman kanava. Delta Works uupuu edelleen, mutta toisaalta olemme käyneet Panaman kanavalla jo kahdesti. :-)
Kävelykierroksella Torontossakin
Kuten Ottawassa, Montrealissa ja Quebecissä, osallistuimme Torontossakin alkajaisiksi kävelykierrokselle, joka tarjosi mukavan johdannon kaupunkiin.
Kierros alkoi St. Lawrence Marketilta, jota on kutsuttu jopa maailman parhaaksi ruokatoriksi. Olimmekin paikalla tarkoituksella jo tuntia ennen kävelykierroksen alkua ja ehdimme siinä ajassa kiertää osan suuresta torista sekä nauttia sen terassilla isot empanadat lounaaksi.
St. Lawrence Marketilta reitti kulki Gooderham Buildingin ohi, joka sekin – kuten niin moni kohde Kanadassa tänä keväänä – oli paketissa. Kapeasta kolmionmuotoisesta rakennuksesta saatoimme oikeastaan ihailla vain sen takaseinää, jota koristi näyttävä seinämaalaus. Gooderham Buildingiä verrataan usein New Yorkin Flatiron Buildingiin.
Koiria ja kissa
Rakennuksen takana olevassa puistossa sijaitseva suihkulähde ei sentään ollut paketissa. Suihkulähteen reunalla seisoo kymmeniä koiria, jotka tuijottavat keskellä korkealla olevaa luuta. Tarkkasilmäinen katsoja huomaa kuitenkin yhden poikkeuksen: yksi “koirista” onkin kissa, joka tuijottaa kultaisen luun sijaan puun oksalla istuvia lintuja. Hauska yksityiskohta!
Matkan varrella näimme myös Union Stationin, Toronton tärkeimmän liikenteen solmukohdan, sekä kaupungin tunnetuimpiin rakennuksiin kuuluvan Fairmont Royal York -hotellin. Jääkiekon ystäville tuttu Hockey Hall of Fame sijaitsee niin ikään samoissa kortteleissa.
Jo viettäessämme matkamme ensimmäisen yön Torontossa ennen seuraavan aamun junamatkaa Ottawaan satuimme kävelemään myös osan Toronton Walk of Famea. Sen tähtiin on ikuistettu tunnettuja kanadalaisia näyttelijöitä, muusikoita, urheilijoita ja muita merkkihenkilöitä. Montrealissa kiersimme kaupunkia Leonard Cohenin jalanjäljissä, mutta ensimmäisen kerran törmäsimme hänen nimeensä Kanadan-matkallamme juuri Walk of Famen laatassa. Toronton versio Walk of Famesta on toteutukseltaan Hollywoodin vastaavaa hieman vaatimattomampi, mutta sekin tarjoaa kiinnostavan katsauksen Kanadasta lähtöisin oleviin kuuluisuuksiin.
CN Tower
Toronton tunnetuin maamerkki on epäilemättä CN Tower. Näimmekin sen melkein heti astuessamme ensimmäisen kerran ulos Union Stationin ovista, ja kävellessämme Toronton katuja hihkaisimme aina silloin tällöin toisillemme: “Katso, tuolla se on!” Tornin siluetti oli toki meille, kuten kai useimmille, tuttu kuvista, elokuvista ja televisio-ohjelmista, mutta onhan se nyt vähän eri nähdä se omin silmin ja vieläpä joka päivä!
Valmistuessaan vuonna 1976 torni oli maailman korkein vapaasti seisova rakennelma. Nykyisin se on vapaasti seisovista torneista kolmanneksi korkein, mutta monet rakennukset ovat nykyään torneja korkeampia, kuten esimerkiksi Burj Khalifa Dubaissa. Torneista korkein on nykyisin Tokion Tokyo Skytree. Vuosien mittaan olemme nousseet ainakin Burj Khalifan, Tokyo Skytreen ja Taipei 101 näköalatasanteille. Saudi-Arabiassa on edelleen rakenteilla Jeddah Tower, joka tavoittelee maailman korkeimman rakennuksen titteliä yli kilometrin korkuisena. Rakennus ei kuitenkaan tunnu edenneen vuosiin, joten saa nähdä valmistuuko se koskaan.
Ylös 346 metrin korkeuteen
Vierailu CN Towerissa oli, kuten yleensä näissä nähtävyyksiksi muodostuneissa torneissa, varsin suoraviivainen kokemus. Liput olimme ostaneet ennakkoon osana kävelykierrostamme, joka päättyi tornin eteen. Turvatarkastukset ja hissijono olivat ainakin vielä toukokuussa ennen jalkapallon MM-kisoja kohtuulliset, ja jo kohta olimme ylhäällä ihastelemassa näkymiä joka puolelle Torontoa – niin keskustan pilvenpiirtäjille kuin Ontariojärvelle ja kaupungin edustalla sijaitseville saarille.
Aasian torneihin Tokiossa ja Taipeissa verrattuna CN Towerin “Instagram-täkyt” olivat vaatimattomampia, mutta eipä se meitä haitannut. Emme erityisesti kaivanneet sydämenmuotoisia kukka-asetelmia, vaikka muistimmekin sellaisia nähneemme esimerkiksi Taipei 101:ssä. Samppanjaa ja melko kalliita välipaloja olisi täälläkin tietysti ollut tarjolla, mutta emme innostuneet. Kuten emme olleet innostuneet mahdollisuudesta kiertää tornia ulkopuolelta – kyseinen elämys olisi toki pitänyt varata jo etukäteen. Tampereella teimme muutama vuosi sitten kattokävelyn Finlaysonin katolla – sovitaan, että se riittää osaltamme.
Tornikierroksen alussa on mahdollisuus kuvauttaa itsensä, ja kierroksen päätteeksi jättikokoisen matkamuistomyymälän nurkasta voi ostaa kuvat mukaansa. Emme voineet vastustaa kiusausta, vaan ostimme kuvastamme päiväversion – yöversion pystyimme sentään jättämään kauppaan.
Lautalla Toronton saarille
Toronton edustalla olevista saarista olimme kuulleet jo ennen reissuamme, ja kävelykierroksemme opas hehkutti niitä vielä lisää. Hänen mukaansa Toronton siluetti – ja erityisesti CN Tower – näyttäytyy kauneimmillaan juuri saarilta päin kaupunkia katsottaessa.
Satuimme viettämään Torontossa myös yhden poikkeuksellisen kauniin ja aurinkoisen kevätpäivän, lähes kesäisen, ja saariretki tuntui siihen mitä parhaalta retkikohteelta. Mitä nyt aika moni muukin oli saanut saman idean, mutta hyvin saarille menevät lautat tuntuivat vetävän. Kerran tunnissa aikataulutkin oli taidettu romuttaa tuon päivän osalta kokonaan, sillä lauttoja tuntui lähtevän sitä mukaa kun ne täyttyivät.
Saaria on kolme, mutta valitsimme niistä turistille helpoimman ja suosituimman eli Centre Islandin. Tietysti – sijaitseehan juuri siellä saariston tunnetuin nähtävyys, Gibraltar Pointin majakka. Kävely lauttarannasta majakalle ja takaisin oli sopivan kevyt liikuntasuoritus ja tarjosi matkan varrella näkymiä suureen osaan saarta.
Monet liikkuivat saarella vuokrapyörillä. Tarjolla oli kaikkea tavallisista polkupyöristä pientä tuktukia muistuttaviin useamman hengen poljettaviin kulkuneuvoihin. Emme kuitenkaan olleet perehtyneet vuokrausmahdollisuuksiin etukäteen, eikä yhteensä noin neljän kilometrin kävelymatka ollut turhan pitkä. Kävellen oli itse asiassa helpompi pysähdellä vaikka ihailemaan vaaleanpunaisina kukkivia kirsikkapuita.
Paluumatkalla poikkesimme myös pienessä sympaattisessa huvipuistossa ja nautimme kevyen aterian pitkän pöydän ääressä monien lapsiperheiden seurassa.
Parhaat näkymät Torontoon olimme osittain nähneet jo lautalta saarelle saapuessamme, mutta paluumatkalla kävelimme vielä pitkän matkan kaupungin vastarannalla pysähtyen vähän väliä ihailemaan ja kuvaamaan maisemaa. Eikä opas ollut liioitellut. Toronton siluetti pilvenpiirtäjineen ja CN Towereineen oli kieltämättä upea. Postikorttimaisemaa parhaimmillaan.
Eaton Centre ja Canada Goose
Yhtenä päivänä kiertelimme hieman Eaton Centren ostoskeskusta, joka sijaitsee aivan Toronton keskustassa. Emme etenkään käsimatkatavaroilla matkustaessamme olleet ajatelleet tehdä ostoksia, mutta poikkesimme silti muun muassa Uniqlon ja Lululemonin myymälöihin. Kummankin tuotteita olen ostanut netistä, mutta välillä on mukava päästä katsomaan ja sovittelemaan niitä myös oikeassa kaupassa.
Poikkesimme myös sisarentyttärieni suuresti arvostaman Canada Goose -brändin liikkeeseen, jossa palvelu oli todella hyvää. Tarjolla olisi ollut jopa kylmähuone, jos olisin halunnut testata malliston lämpimimpiä takkeja aidontuntuisissa olosuhteissa. Paria sovittelinkin, mutta kauppoja ei syntynyt, vaikka myyjä muistuttikin tuotteiden olevan Kanadassa noin 30–40 prosenttia edullisempia kuin Euroopasta ostettuina.
Canada Goose on yksi tunnetuimmista kanadalaisista tuotemerkeistä. Sen takit eivät ehkä sovi aivan jokaiseen budjettiin, mutta toisaalta sisarentyttärieni ostoksia seurattuani olen tullut siihen tulokseen, että ne, jotka merkkiä todella arvostavat, ovat valmiita tinkimään jostakin muusta saadakseen juuri haluamansa takin.
Canada Goose, jääkiekko ja vaahterasiirappi – näistäkö Kanada on tehty? :-)
Distillery District
Perusjutut Torontossa olimme suunnitelleet jo ennakkoon. Lopulta viimeiseen päiväänkin jäi vielä aikaa, sillä paluulentomme lähti vasta hieman ennen puoltayötä. Kysäisinkin tekoälyltä vinkkejä kohteista tilanteessa, jossa kaupungin tärkeimmät nähtävyydet oli jo nähty ja koettu. Ehdotuksista kiinnostavimmaksi nousi Distillery District, jonka luvattiin sopivan hyvin myös lounaspaikaksi.
Entinen viskitislaamoalue on nykyään ravintoloiden, kahviloiden, putiikkien ja gallerioiden keskittymä. Tarjolla oli siis paljon kaunista ja mielenkiintoista – kaikkea sellaista, jota on mukava katsella ja jopa hypistellä, mutta harva tarvitsee:-) Punatiiliset rakennukset, kävelykadut ja historiallinen tunnelma tekevät alueesta kuitenkin ihan erilaisen kuin pilvenpiirtäjien hallitsema keskusta, ja juuri sellaisena se oli mukava paikka kierrellä. Löysimme alueelta myös sopivan paikan keittolounaalle.
Distillery District oli muuten alue, jossa hotellimme aamiaishuoneen ohella kuulimme eniten suomea. Muissa vierailemissamme Kanadan kaupungeissa emme suomea kuulleet, joten ehkä moni on valinnut helpon kohteen, jonne pääsee suorilla lennoilla, ja jäänyt tutkimaan juuri Torontoa.
Kokonaisuutena Toronto osoittautui monipuoliseksi kohteeksi, kaupungissa on uutta ja vanhaa, kivat puistoalueet aivan erityisesti saarilla ja Niagaran putoukset päiväretken päässä. CN Toweria unohtamatta!
