Palataan vielä kerran Saariselälle ja Kakslauttaseen.
Lyhyen viikonloppumatkamme kustannusyhteenveto on lyhyt ja ainakin teille, jotka olette jo lukeneet aikaisempia juttujamme Kakslauttasesta, yllätyksetön.
Itsellemme yllättävin osa Lapin matkaamme oli sen sosiaalisessa mediassa herättämä keskustelu, mutta palataan siihen kohta, kustannusyhteenvedon jälkeen.
Kustannukset
Tämän verran maksoi viikonloppumme kahden hengen lasi-iglussa kahdelta hengeltä:
- lasi-iglu, 2 yötä, 1 212 euroa
- Finnairin lennot Helsingistä Ivaloon ja takaisin, 324 euroa
- Eskelisen bussilla Ivalon lentokentältä Kakslauttaseen, 24 euroa
- Kakslauttasen bussilla paluumatka Ivalon kentälle, 58 euroa
- Lentokenttäpaikoitus Helsinki-Vantaalla, 57 euroa
Yhteensä siis 1 675 euroa lauantaista maanantaihin kestävästä kotimaan matkasta.
Samalla hinnalla olisi viettänyt vähän pitemmänkin viikonlopun jossain Euroopan suurkaupungeista, mutta tällä kertaa halusimme kokea juuri tämän.
Niitä viikonloppuja Euroopan suurkaupungeissa on jo tullut koettu sen verran, ettei niistä löytynyt tälle reissulle sellaista vaihtoehtoa, jonka olisimme ehdottomasti juuri nyt halunneet tehdä. Etenkin kun tammikuussa Suomen Lapissa oli kylmää ja kauniin valkoista siinä missä monessa osin Eurooppaa on sateista tai vähintään pilvistä.
Pari selitystä vielä kuluihin liittyen.
Lasi-iglujen hinta, 606 euroa per yö, sisälsi myös aamiaiset ja hyvätasoisen kolmen ruokalajin illallisen pöytiin tarjoiltuna.
Menomatkalla otimme “julkisen” bussin Ivalon kentältä, mutta vaikkakin se pysähtyi Kakslauttasen pysäkillä, opimme vähän myöhemmin, että se siis pysähtyi East Villagen portilla, josta oli muutama kilometri West Villageen. East Villagen vastaanotto kyllä järjesti meille ripeästi ilmaisen kuljetuksen perille asti, mutta paluumatkalla valitsimme kuitenkin vähän paremmalla aikataululla suoraan West Villagesta lähtevän bussin, vaikka se maksoikin tuplasti menomatkan bussiin verrattuna.
Kakslauttasen eri alueiden kartat aukeavat isompina niitä klikkaamalla.
West Village on alueista uudempi.
Maksujen osalta Kakslauttasella oli tyypillisiä suomalaisia hotelleja paljon tiukempi linja. Varasimme majoituksen joulukuun alussa ja tuolloin se piti jo maksaa kokonaan saman tien. Muutenhan Suomessa useimmat hotellivaraukset voi peruuttaa vielä samana päivänäkin kunhan sen tekee ennen klo 18. Mutta loppuun asti kuukausiksi eteenpäin, ainakin talvikaudella, varatussa iglukylässä ei haluta ihmisten muuttelevan varauksiaan viime hetkellä.
Myös kirjautuessamme alueelle sisään törmäsimme hotellien osalta yllättävään käytäntöön tehdä luottokortillamme 500 euron katevaraus mahdollisia lisäkuluja varten! Luottokorttihan toki usein pyydetään lisäkuluja varten, mutta harvemmin siltä maailmallakaan mitään katevarausta tehdään. Ei tuosta meille ongelmaa tullut, katetta oli, eikä sitä enää alkuviikosta matkan jälkeen näkynyt luottokortilta varattunakaan, mutta vähän tuo silti yllätti. Jos olisimme ostaneet lisäpalveluita, kuten koiravaljakko- tai moottorikelkka-ajeluja, niin ne olisi sitten ensisijaisesti veloitettu tuosta, kuulemma.
Mutta tyydyimme iglun lisäksi, kuten kustannuslaskelmasta näkyy, minimaaliseen kulutukseen alueella.
Finnairilla Ivaloon
Lentomme Helsingistä Kittilän kautta Ivaloon ja paluulento suoraan Ivalosta Helsinkiin olivat yllätyksettömiä, eli kaikki sujui kuten pitääkin. Poikkeaminen Kittilässä oli kyllä meille pieni yllätys – emme olleet ihan tulleet tarkistaneeksi mitä olemme ostaneet, mutta eipä tuo pahemmin haitannutkaan.
Silver-kortin haltijana saimme alunperin Light-versioina ostetuilla lipuilla matkalaukun mukaan kaupan päälle ja olihan se tarpeen kun matkustetaan talveen ja pakkaseen: useampi vaatekerta ja varmuuden vuoksi mukana kuljettamamme maastohiihtovaatteet toppatakkien lisäksi täyttivät sen kivasti.
Väärin matkustettu
Kakslauttanen on kallis lomakohde, mutta halusimme kokea nämä lasi-iglut ja arvioimme, että meillä on tähän(kin) matkaan varaa.
Yllättävää kyllä, tämän yhden kotimaan matkan kohdalla saimme sosiaalisessa mediassa heti nipun neuvoja koskien rahankäyttöämme:
Järkyttävä hinta. 600€ yö. OMG. Kysyntä määrää hinnan. Itselleni riittää että katselen takapihalta taivaalle. Ja Lapissa majoitus autiotuvassa tai laavulla – eikä maksa mitään.
600 egee!? Auts.. Pistettiin yli 500 euroa yö 90 m2:n Villaan Seychelleillä. Hintaan kuului komia parveke, merimaisemat, takuuvarma lämpö ja poreamme (+ puolihoito). Jännästi koin saavani mukavasti rahoilleni vastinetta ja maksoin mielelläni. Samaa tunnetta tuskin saisin millään tuolla Iglussa 😉 Mutta kiva että matkailijoita löytyypi tuonne meistä suomalaisista myös. Toivon, että näette komean luonnonnäytelmän pilvitaivaan sijaan.
Yritin sitten selitellä, että rahaa tuo vaan on ja että emme ole huvilamajoituksen tarpeessa Seychelleillä, emme etenkään lämmön tai porealtaan. Toissasyksynä vietimme Seychelleillä muutaman päivän ja helteinen tropiikki ei ollut erityisesti mieleemme.
Havaijin risteilymme maksoi yli 600 euroa yö (pelkkä risteilyn osuus ilman retkiä ja lentoja), mutta sitä kukaan ei katsonut tarpeelliseksi arvostella. Yhteisenä piirteenä muuten Havaijin risteilyllä ja Suomen Lapilla on, että kummassakin ainakin pääsääntöisesti maksetaan työntekijöille ainakin minimipalkka ja liiketoimintaan liittyvät verot – toisin kuin pääosalla kansainvälisillä vesillä liikkuvilla risteilyaluksilla.
Myös valintamme: nähdä ja kokea juuri tuo paikka, josta otettu kuva Suomesta on saanut maailmalla ne yli miljardi katselukertaa, sai kommentteja. Olimme valinneet väärin:
Nuo lasi-iglut ovat jo vanhoja, samalla rahalla saisin uudempia ja tasokkaampia muualta esim. Levi tai se kelomökki-iglu. Kyllä mä enemmän niihin tasokkaampiin paikkoihin kantasin rahani, jos olisi pakko, mutta omassa tilanteessani sitä pakkoa ei ole.
Saimme myös puolustelijoita:
Mikäs olisi sitten lasi-iglusta sopiva vuorokausihinta arvostelijoiden mielestä?
Tosin nämä Kakslauttasen perusiglut ovat aika vaatimattomia mutta heillä on myös uudehkoja kelomökki-igluja jonka haluaisin kokea. Samoin Levin iglut taitaa olla enemmän high end. Jos nykyisellä hinnoittelulla on täyteen varattu niin mielestäni aika onnistunut ja taitaa asiakkaina olla paratiisisaariporukkaakin joille lumi, pakkanen, pimeys ja tietty revontulet on suurta eksotiikkaa sinisen meren ja lämpimän uimaveden asemasta 🙂
Moraaliton Kakslauttanen
Seuraava vaihe kommentoinnissa oli muistutukset siitä, että Kakslauttanen on huono työnantaja (joskaan ilmeisesti ei oleellisesti huonompi kuin Lapin muutkaan majoitusta tarjoavat yritykset).
Kuljetuspalvelu maksaa 10 euroa henkilöltä.
Erityisesti toistettiin vuodelta 2015 olevaa juttua siitä, miten Kakslauttanen on maksanut liettualaisen Aurinka-henkilövuokrausfirman kautta tulleille työntekijöille 2 euron tuntipalkkaa. En väitä tuntevani tapausta, ehkä vika oli ainakin osittain myös henkilöstövuokrausyrityksen. Sittemmin Kakslauttanen on Helsingin Sanomien mukaan käyttänyt suomalaista Opteam-yritystä.
Lueskelin myös muutamia kommentteja koskien Kakslauttasta työnantajana ja niissä arvosteltiin paikan johtamistyyliä, heikkoa perehdyttämistä ja sitä, että paikka on kaukana keskellä ei mitään (10 kilometriä Saariselältä). Varmasti näidenkin takana on ainakin osittain todellisia kokemuksia, mutta paikan sijainti tuskin sentään voi kellekään olla ollut yllätys ja aika moni suomalainen joutunee muuallakin Suomessa matkustamaan 10 kilometriä työpaikalleen.
Sesonkityö Lapissa on lienee lähes ratkaisematon ongelma suomalaisen työvoiman osalta. Osaksi vuotta ei Lappiin ainakaan perheellinen voi muuttaa, eikä osan vuoden palkalla voi muuttaa Lappiin pysyvästi. Eikä palkkakaan ole riittävä, ainakaan Suomen kannustinloukuilla, joista jossakin yhteydessä äskettäin todettiin, että alle 2 600 euroa kuussa ei kannata ottaa vastaan työtä. Sesonkityöntekijät tulevat sitten ulkomailta.
En osaa ehdottaa ratkaisuja ongelmaan – mutta ainakin asiakkaan näkökulmasta ulkomaiset työntekijät, jotka näyttivät tulevan ainakin Baltiasta ja Aasiasta osasivat työnsä ja käyttäytyivät ystävällisesti ja kohteliaasti.
Hyvä, huono Kakslauttanen
Saimme myös vinkin lukea Tripadvisorin arvioita Kakslauttasesta.
Arviot näyttävät sisältävän niin erinomaisia kuin hyvin huonoja kokemuksia, joskin yli 2/3 kävijöistä oli pitänyt paikkaa hyvänä tai erinomaisena.
Ilmeisesti erityisesti palvelun taso Kakslauttasessa vaihtelee, mikä johtaa siihen, että sama alue saa sekä todella hyviä että todella huonoja arvosteluja.
Me olimme tyytyväisiä kokemukseemme, mutta toisaalta se oli tietysti “pienempi” otos Kakslauttasta, kuin osalla Tripadvisorin mukaan pettyneillä: tiesimme mitä olimme varanneet, emme osallistuneet aktiviteetteihin eikä meillä ollut mukana suuria määriä matkatavaroita, joiden sijoittelussa, kuljetuksissa tai säilytyksessä olisi ollut ongelmia.
Tripadvisorin arvosteluista voi lukea ainakin rivien välistä, että kaikki eivät ihan tienneet mitä olivat varanneet ja miten esimerkiksi hinnoittelu isommissa kelo-igluissa menee henkilömäärän mukaan.
Ruokakin näyttää jakaneen mielipiteitä: toisille taso on ollut riittävä, toisten mielestä sillä tuskin pysyi hengissä.
Ulkomaiset vieraat, joita useimmat Kakslauttasessa ovat, valittivat myös sitä, että wifi on käytettävissä vaan yleisissä tiloissa – suomalaiselle tämä ei ole mikään ongelma, sillä 4G toimii Saariselällä loistavasti.
Nyt se on koettu
Lähtökohtamme matkallemme oli, että haluamme nähdä ja kokea tämän maailmankuulun paikan itse. Nyt se on nähty ja koettu. Tuskin palaamme Kakslauttaseen, mutta ei siksi, että kokemus olisi ollut huono tai kallis. Nyt se vaan on nähty ja koettu.
Lasi-iglut olivat kieltämättä melko askeettisia, mutta tiesimme sen etukäteen.
Pieni wc ja pieni keittiö vedenkeittimen ja kahvi/tee/kaakaotarvikkeiden muodossa oli kaikki mitä ne sängyn lisäksi käsittävät.
Ruoan osalta kerroinkin jo aikaisemmissa jutuissamme, että aamiainen ei ollut elämys, mutta toki sillä tuli toimeen.
Puolihoitoon kuulunut illallinen oli mielestämme ihan syötävä ja riittävä ja arvostimme sitä, että kolme ruokalajia tarjoiltiin pöytään haluamassamme tahdissa – buffet-illallinen olisi minusta ollut riman alitus.
Aktiviteetit olivat ainakin meille, joille ne eivät olleet ainutlaatuisia vaan olimme kokeilleet niitä jo aikaisemmilla Lapin matkoillamme, yli-hinnoilteltuja, mutta ulkomaisille turisteille ne tuntuivat kyllä käyvän kaupaksi ja Tripadvisorin arvioinneissa näytti olevan niin ylistäviä kuin täysin tyytymättömiäkin: ehkä taas osoitus siitä, että palveluiden taso vaihtelee.
Kokonaisuutena, vaikka Tripadvisorin 1-5 arvosanalla, sanoisin 3,5.
Revontulien näkeminen olisi voinut innostaa nostamaan arvosanan ainakin neloseen 🙂
Lappiinkaan tuskin palaamme ihan heti. Hiihdämme kyllä, kun siihen on helposti tilaisuus, siis kotiovelta lähtien aurinkoisella kelillä noin 5 asteen pakkasessa, mutta emme koe harrastavamme sitä siinä määrin, että haluaisimme lähteä jonnekin erityisesti hiihtämään.
