Avainsana-arkisto: Ukraina

Machines feature

Maailmalle valkokankaalla

Helmikuun olemme viettäneet Suomessa, mutta muutaman irtioton olemme tehneet, kotisohvalla tai elokuvateatteriassa. Eilen kävimme myös eteläistä Espoota riepotelleessa lumimyrskyssä Kino Tapiolassa katsomassa elokuvan Machines -ennakkonäytöksen.

Machines

Machines press foto matkaelokuva

Intia/Saksa/Suomi -yhteistyönä valmistunut dokumenttielokuva Machines vei meidät lumimyrskyn keskeltä Intiaan, mutta tämä Intia ei näyttäytynyt meille valkoisina rantoina ja palmuina. Täällä tekstiilitehtaan koneet jyskyttävät yötä päivää ja tehtaan työläiset ovat todellakin vain osa koneistoa. Työvuorot kestävät 12 tuntia ja siirtotyölaiset saattavat tunnin tauon jälkeen tehdä heti perään toisen vuoron. Ei ihme, jos joillakin oli koneiden metelistä huolimatta vaikeuksia pysyä hereillä. Mutta täällä ollaan vaan töissä, perhe ja koti ovat tuhansien kilometrien päässä, vaikka Uttar Pradeshin osavaltiossa ja työt ovat täällä, Gujaratissa. Matkarahat on ehkä lainattu, mutta alle 100 euron kuukausipalkalla hyvä jos pysyy hengissä ja pystyy maksamaan velkansa, kotiin ei välttämättä jää mitään.

Suomessa en ole ollut varaukseton ammattiyhdistysliikkeen kannattaja, mutta näissä oloissa sille kyllä vielä olisi tilaa. Tilaa olisi myös Suomessa harkita jokaista vaateostosta: olisiko jo aika ostaa kappalemääräisesti vähemmän vaatteita ja maksaa niistä enemmän – toivoen, että siitä enemmän osuudesta osa edes päätyisi myös tekstiilitehtaan työntekijöille.

Hotel Machine

Hotel Machine press foto matkaelokuva
Elokuvan kuva Kiovasta (linkki blogimme juttuihin kaupungista).

Machines -elokuvan olisimme voineen käydä katsomassa jo DocPoint -festivaaleillakin tammikuun lopulla, mutta silloin ehdimme vain pienelle kierrokselle  Beirutiin, Gazan alueelle, Kabuliin, Kiovaan  ja Sarajevoon elokuvan Hotel Machine -myötä. Konfliktialueilla tietyt hotellit valikoituvat usein tilanteesta raportoivien toimittajien asuinpaikoiksi. Ensin ehkä siksi, että ne ovat vielä jotenkin turvallisia kyseisellä alueella, mutta vähän ajan päästä myös siksi, että kaikki keskittyy näihin hotelleihin, jotka vielä toimivat ja jossa pääosa toimittajista on. Parhaimmillaan (?) toimittaja saa juttunsa poistumatta hotellista siellä läsnä olevilta ministereiltä, kenraaleilta, diplomaateilta, fixereiltä, tulkeilta, taksinkuljettajilta, rahanvaihtajilta, sutenööreiltä.

Docpoint-festivaalien ohjelmalehdessä Rauli Virtanen kirjoittaa elokuvan kuvaamasta todellisuudesta: “Siinä missä vieraileva toimittaja tekee riskialttiin matkan kerran tai pari, paikallinen avustaja on vaarassa kuukaudesta, jopa vuodesta toiseen ilman vakuutuksia tai kunnon palkkaa. Kannammeko me vastuuta heistä tai heitä mahdollisesti kaipaamaan jääneistä omaisista jos ja kun jotain sattuu? Pääsääntöisesti emme.”

Kuninkaan hologrammi

Kuninkaan hologrammi press foto matkaelokuva

Viihteellisimmissä merkeissä käväisimme myös yhtenä iltana Saudi-Arabiassa Tom Hanksin seurassa. Elokuvasta Kuninkaan Hologrammi vain osa on oikeasti kuvattu Saudi-Arabiassa, mutta ehkä tarina olisi voinut kertoa kyseisestä maasta. Ihan viihdyttävä se kyllä oli, poislukien muutama ällöttävämpi rasvapattiin liittyvä kohtaus! Saudi-Arabian matka on meillä edelleen listoilla, Startlight Toursin kanssa sinne pääsisi jo lokakuussa, mutta Maailmanmatkaajat -ryhmämme on vielä selvittämässä edullisempia vaihtoehtoja, joko jo tänä vuonna tai sitten vähän myöhemmin. Ensimmäiset turisteille mahdolliset matkat Saudi-Arabiaan ovat vielä hinnoissaan, sillä uteliaita matkailijoita maailmalla riittää, mutta hyvällä tuurilla kysynnän vähän tasoittuessa maahan voisi päästä jo edullisemminkin.

Kirsikkapuiden alla

Kirsikkapuiden alla press foto matkaelokuva

Keväinen Japani kirsikkakukkien aikaan on meiltä edelleen kokematta, mutta sinnekin pääsee kotisohvalta vaikka elokuvan Kirsikkapuiden alla myötä. Erilainen tarina avautuu vain vähitellen, mutta antaa mukavan arkisen, tavallisen kuvan elämästä jossain Japanissa, kirsikankukkien ajasta toiseen.

Tarinassa on liittymäkohtia televisiosarjaan Saari, jonka jäljiltä lisäsin Kreetalta Spinalongan saaren ToTravel -listalleni. Matka Kreikkaan ei näiltä näkymin ole ihan hetimmiten toteutumassa, mutta ehkä sittenkin vielä joskus.
Ja ehkä se Tokiokin. Ja ne kirsikankukat.


Machines -elokuvan voit nähdä Helsingissä Kinopalatsissa 24.2. alkaen.
Kuninkaan hologrammi ja Kirsikkapuiden alla -elokuvat lainasimme Helmetin kautta.

Podil

Kievin kanaa Kievissä

Vietimme Kiovassa vain viikonlopun: perjantai-illasta maanantai-aamuun.
Niinpä rajasimmekin “pakolliset” nähtävyydet osaltamme Top 5 -listaksi jättäen suosiolla pois esimerkiksi käynnin Tsernobylissä.

Top 5:stä Top 10:een siirryttäessä listalle olisivat voineet tulla myös:

  • Pyrohovon ulkoilmamuseo (ei ehkä sittenkään tammikuussa)
  • Kansallisooppera ja baletti (ei ihan meidän juttumme)
  • Babi Yarin natsien kansanmurhan muistomerkki
  • Andrew’s Descent (Andriyivski Uzviz) -katu ja
  • Podilin (tai Podolin) alue, eli Kiovan vanha kaupunki

Hotellimme sijaitsi tuon vanhan kaupungin välittömässä läheisyydessä, joten kävelimme hiukan lähimpiä katuja parina iltana ja yhtenä aamuna. Vanhaan kaupunkiin pääsee, jos ei siellä satu jo asumaan, kivasti alas köysivaunuradalla. Tai siis meidän tapauksessamme ylös ja alas, kun teimme päiväretken mm. Saint Sophian luostarialueelle.

Podil Kiova

Podilin kaupunginosa selvisi niin toisesta maailmansodasta kuin Venäjän vallasta ja monet talot ovatkin 1900-luvun alusta. Nyttemmin alueesta on tulossa myös suosittu asuinalue nuorten ja koulutettujen keskuudessa ja siellä on paljon ravintoloita ja kahviloita.

Viimeisenä iltana päädyimme illalliselle tunnelmalliseen Zaporizhzhe-ravintolaan ja ilman, että olin asiaa etukäteen lainkaan muistanut, sen ruokalistalla oli, tavallaan tietysti,  Kievin kanaa, joten sitä!

Kievin kanaa Kievissä Tunnelmallinen Zaporizhzhe

Kievin kanaan liittyy minulla muisto isästäni: hän piti Katajanokan Bellevue-ravintolassa ja erityisesti Kievin kanasta ja olemmekin monesti syöneet hänen seurassaan tuolla tämän ruokalajin. Bellevuessa en ole käynyt sitten isäni kuoleman, mutta niin ravintola kuin Kievin kana ruokalistalla näyttäisi olevan edelleen olevan olemassa, joten ehkä olisi aika käydä siellä taas joskus. Bellevuessa Kievin kana näyttäisi tätä kirjoitettaessa maksavan 25,90 – Kiovassa ateriamme: 2 pääruokaa, yksi yhteinen (iso) jälkiruoka ja iso karahvi viiniä maksoi hiukan vähemmän.

Nyttemmin sorrumme silloin tällöin ostamaan Stockmannin Herkun valmisruokia ja niistäkin olemme useamman kerran valinneet Kievin kanan. Itse en ole tätä yrittänyt tehdä, mutta Hellapoliisi-blogin reseptillä saattaisi onnistuakin.

Podilin alueen ravintoloiden ja kahviloiden lisäksi söimme yhden lounaan keskustan Cafe Pregossa: mozzarella focaccia ja raviolavalikoima olivat hyviä, samoin creme brulée ja omenastrudel. Lounaasta maksoimme juomineen (kokis, olut) muistaakseni n. 12 euroa.

Lounas Kiovassa

Aivan hotellimme lähellä, Dniepr-joen rantanäkymällä sekin, oli myös McDonald’s ja McCafé, joka oli myös jonkun kerran hyvä vaihtoehto pienelle tauolle – ja ainahan paikallinen McDonalds pitää testata!

Fairmont ja McDonalds Kiova

Seuraavat kuvat ovat kuitenkin Fairmontin aamiaiselta, eivät McDonaldsista.

Aamiainen Fairmont Kiova Aamiainen Fairmont Kiova Aamiainen Fairmont Kiova

Yhden aamiaisen nautimme huoneessamme – eihän tätä sänkyä ihan heti aamulla malttanut jättää …

Fairmont Kiova

Ukrainasta, siis Kiovasta, kirjoitimme tammi-helmikuun taitteessa tekemästämme matkasta tämän jutun lisäksi seuraavat jutut:

Lyhyttä käyntiämme Rodina Matilla en saanut luontevasti sisällytettyä mihinkään näistä jutuista, eikä se nyt ehkä omaa juttuaan “ansaitse”, mutta viimeisenä vinkkinä Kiovaan tässä edes yksi kuva tästä Äiti Ukraina -monumentista, jonka kanssa vastaavat monumentit löytyvät mm. Yerevanista, Tbilisistä ja Budapestistä.

Rodina Mat

 

Maidan-aukio Kiova

Maidan-aukio ja muuta Kiovaa

Ukrainan kriisin jäljiltä Maidan-aukio on ainakin nimenä tullut jokaiselle meille tutuksi. Tammikuisena lauantaina pari viikkoa sitten aukiolla oli kuitenkin väljää, mutta joka puolella olevat julisteet, kynttilät, kukat ja muut muistoesineet muistuttivat kuitenkin siitä, että olemme surullista historiaa todistaneella paikalla.

Marraskuussa 2013 ihmiset alkoivat kerääntyä tänne osoittamaan mieltään hallituksen lopetettua neuvottelut Euroopan unionin kanssa solmittavasta vapaakauppa- ja yhteistyösopimuksesta. Ensimmäisinä päivinä aukiolle kerääntyi satoja ihmisiä, kohta ihmisiä oli sata tuhatta ja myöhemmin useita satoja tuhansia.
Tammikuun 2014 lopulla, jokseenkin tasan kaksi vuotta sitten, ensimmäiset kaksi ihmistä kuoli luodeista. Kaiken kaikkiaan aukiolla kuoli yli sata ihmistä.

Maidan-aukio Kiova Maidan-aukio Kiova Maidan-aukio Kiova Maidan-aukio Kiova

Itse asiassa emme aloittaneet lauantaista kävelykierrostamme Kiovassa pari viikkoa sitten Maidan-aukiolta, mutta se tuntui kuitenkin tänä vuonna tärkeämmältä nähtävyydeltä kuin keskustan kauniit kirkot ja luostarit. Saint Sophian ja Pechersk Lavran lisäksi halusimme nähdä Gagauzian vierailumme innoittamana Kiovassakin kirkkaan keltaisen St Volodymyrin kirkon, jota saimmekin hetken etsiä, sillä se ei ollut ihan samalla alueella kuin Saint Sophia ja äskettäin uudelleen rakennettu St Michaelsin luostarialue. Mutta löytyihän sekin!

St Volodymyr Kiova

St Michaels (tai Pyhän Mikaelin, kuten Anna-lehden yhteenveto Kiovan nähtävyyksistä muutaman vuoden takaa, ennen Ukrainan kriisiä, sen nimeää) käveli vastaamme vähän sattumalta, sillä asuimme Dniepr -joen rannalla ja nousimme vanhaan kaupunkiin köysivaunuradalla, joka tuli ihan tämän äskettäin uusitun luostarin viereen. Sisäpihalle pääsee ilmaiseksi joten kannattihan tämä vilkaista.

St Michaels Kiova

Sofia-aukiolla törmäsimme ensimmäisen kerran Kiovassa ilmeisen yleiseen tapaan yrittää saada osansa turistien rahoista, eli tapasimme karhun, joka halusi kanssamme kuvaan – ja sitten tietysti pienen korvauksen kuvasta. Kyllähän me arvasimme, että rahaahan tuo karhu haluaa, mutta tavallaan oli oikeastaan kiva nähdä, että ei Kiova niin turisteista tyhjä kaupunki, ettei näiden muutamien karhujen, seeprojen ja muiden eläinten kannattaisi viettää lauantaita Sofia- tai Maidan-aukiolla.

Kiova ja turistit

Kevyempää puolta jo tuossa vaiheessa lauantai-iltapäiväämme Kiovassa edustivat Panteleimonkin kissa ja Renaissance -hotellin läheisellä kadulla puissa olleet koristeet, niin pallot kuin koristelinnutkin.

Kissa Kiovassa Kiovaa

Lauantaimme Kiovan keskustassa oli juuri sellainen kaupunkilomapäivä, jota matkaltamme olimme odottaneetkin: sää suosi, vaikka tammikuu onkin aina riski Euroopassa, vanha kaupunki oli mukavasti käveltävissä ja löysimme kaikki etsimämme kohteet ja muutaman ihan etsimättäkin.

Lounaskahvilaa saimme itse asiassa hetken etsiä, sillä pääkadulla, Khreschatykillä, josta sellaisen olimme kuvitelleet helposti löytyvän, tuntuikin olevan lähinnä kahvikioskeja, ja halusimme nauttia välipalamme istuen. Mutta löytyihän se sitten, matkalla St Volodymyrin kirkoille, Cafe Prego, jossa oli hyvä ruoka, mukava englantiakin puhuva henkilökunta ja englanninkielinen menu.

Cafe Prego